Seitsemäs kerta: Ihan finaalissa!

Viimeistä kurssikertaa viedään. Olin sairaana varsinaisen kurssikerran ja tehtävän tekeminen siirtyi tiukan työrupeaman vuoksi valitettavasti lähes kahdella kuukaudella eteenpäin, jolloin tiedot (ja taidot!) Qgis:in käytöstä olivat päässeet jo kevyesti unohtumaan ja paniikki oli tuloillansa…

Karttojen etsiminen ja avaaminen oli suhteellisen hankalaa, mutta paitulin tiedostoista sain avattua yleiskartan zip-tiedoston, joka olikin aika pommi, sillä sieltä löytyi tietoja joka lähtöön: hallintoalue ja -rajat, paikkojen nimet, liikennealueet, maa-alueet, metsärajat, peltoalueet, rautatieviiva, tiet, vesiviivat, taajama-alueet ja -pisteet, korkeusalueet ja lentokenttäpisteet. No siihen se lysti sitten loppui, sillä aloin tutkailemaan kunkin muuttujan attribuuttitaulukkoa ja tuntui, että kaikki tiedot olivat haihtuneet päästä. Lisäksi QGIS oli asentunut suomen kielellä, enkä muistanut mistä kielen saa vaihdettua. Päätin keskittyä ihan perusasioihin ja olin tyytyväinen, että olin sentään saanut ladattua omia aineistoja ohjelmaan.

Päätin rajata aineiston hallintorajoihin, lentokenttiin, vesistöihin ja taajamiin. Kuva 1 kuvaa karttaa alkuperäisillä väreillä. Ongelmana on hallintorajojen esiintyminen ruskealla, jolloin taajama-alueet jäävät täysin näkymättömiin. Lentokentät ja vesialueet sen sijaan erottuvat hyvin. Kuvassa 2 värit on vaihdettu ja jälleen taajamat erottuvat heikosti vihreällä, mutta lähemmäs zoomattuna ne erottuvat hyvin.

                      Kuva 1. Lentokentät, taajamat, vesistöt ja hallintorajat              

                                                                 Kuva 2. Korjatut värit

Lisäsin kuvan 3 karttaan elementin rautatiet ja muokkasin rautatiemerkintää vahvemmaksi kaksoisviivaksi, jolloin rautatiet dominoivat karttanäkymässä. Kuvassa 4 on lisättynä myös korkeuskäyrät, jotka tosin hukkuvat kaukaa zoomatussa kuvassa.

                                                            Kuva 3. Lisätyt rautatiet

                                                             Kuva 4. Lisätyt korkeuskäyrät

Sain laskettua tietolaskimella hallintoalueen tiedoista ruotsinkielisten kuntien määrät, niin ruotsi ensimmäisenä kuin toisenakin kielenä. Kaiken kaikkiaan kuntia oli yhteensä 318, joista ruotsi ensimmäisenä kielenä oli 32 kunnassa (kuva 5a) ja toisena kielenä 20:ssa (kuva 5b), jolloin ruotsinkielisiä kuntia oli yhteensä 52 (kuva 5c).

                                                                Kuva 5a. Ruotsi 1.kielenä      

                                                                Kuva 5b. Ruotsi 2.kielenä

                                              Kuva 5c. Kaksikieliset kunnat Suomessa

Lopputuotoksen hyvät ja huonot uutiset olivat seuraavat. Huonot uutiset olivat ehdottomasti, että työ jäi suurimmaksi osaksi vain pinnalliseksi ja kuvailevaksi verrattuna kurssilla aikaisempiin tehtyihin töihin. Varsinkin kun luin Rosanna Lindgrenin blogin palmuöljyn tuotannosta ja tiikereiden suojelusta. Karttoja ja taustatietoja oli joka lähtöön ja aiheeseen oli selkeästi perehdytty tovin jos toisenkin. Toisaalta hyvät uutiset olivat, että sain ylipäätänsä ladattua aineistot itse netistä ja loppuun vielä rajattua ruotsinkieliset kunnat kartalle. Se, että kurssista oli mennyt jo kaksi kuukautta, aiheutti järkyttävän päänsäryn ja paniikin siitä, saanko mahdollisesti raapaistua kasaan yhtään mitään. Tunnustan, että jotain tuli opittua, vaikka eipä tämä mikään tohtoristyö ollutkaan niin tällä mennään (vaikkei kuuhun kuitenkaan…)!

Kiitos ja kumarrus! Tämä kurssi oli (toivottavasti) nyt tässä!

 

Viitattu:

Rosanna Lindgrenin blogi: https://blogs.helsinki.fi/rosannal/ 18.04.2018

 

 

 

 

Kuudes kerta: Epicollectia ja järistyksiä!

Tulin kurssille tunnin myöhässä (sillä olin ollut töissä Naantalin Muumimaailmassa ja sieltä kun kestää hetki ajella) ja missasin ulkona juoksentelun ja Epicollectin käytön. Onneksi Reetta Lehto kertoo blogissaan kuinka opiskelijat olivat keränneet pisteaineistoa puhelimiin ladattavalla Epicollect5 -sovelluksella. He olivat ladanneet kerätyn pisteaineiston kartalle ja lopuksi interpoloineet pisteaineistosta visuaalisen näkymän. Tehtävää tarkentaa vielä Marita Selin blogissaan ja kertoo kuinka “piirtelimme pisteitä kartalle QGIS:n Google streetview’n pluginin avulla. Katselimme aluetta Helsingin keskustassa, ja mietimme pisteiden kohdalla arvoja kaupallisuudelle. Arvoja annettiin välillä: 1-5, joissa 1 = ei kaupallinen ja 5 = hyvin kaupallinen.” Tehtävä kuulosti mielekkäältä ja harmitti, että en ehtinyt kurssille ajoissa ja päässyt kokeilemaan sovellusta.

Varsinaista blogitehtävää varten haettiin tilastoja maanjäristyksistä sivustolta http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html. Rajasimme haun kahdeksaan (8) magnitudiin ja vain vuodelta 1980 tähän päivään saakka. Sitten alkoikin varsinainen säätö. Tulokset tuli siirtää notepadin kautta exceliin ja alussa kaikki numerot muuttuivat tiukasti päivämääriksi. Onneksi kävimme tehtävän myös opettajajohtoisesti ja pääsin vaihtamaan pilkut pisteiksi kohdasta “find and replace”. Tämän jälkeen tekstiä käsiteltiin vielä “text to columns”-painikkeen avulla.

Työ tallennettiin csv. muotoon ja avattiin Qgisissä.  Lopuksi avattiin myös taustakartta maailmasta rasterimuodossa. Ja lopputuloksena tällainen kartta, joka esittää kaikki vähintään 8 magnitudin maanjäristykset maailmassa vuodesta 1980 asti.

 Kuva 1. Vähintään 8 magnitudin maanjäristykset Maailmalla vuodesta 1980

Kerrankin tehtävissä oleva kotitehtävä. Aikamoista säätöä se excelin pyöritys, mutta lopputulos oli tyydyttävä. Lisäksi koin jälleen, että tälläisesta harjoituksesta voisi tulevaisuudessa hyötyäkin!

Kuvahaun tulos haulle donald duck earthquake

Lähteet:

Reetta Lehdon blogi:  https://blogs.helsinki.fi/rexlehto/ 17.04.2018

Marita Selinin blogi: https://blogs.helsinki.fi/selkala/ 17.04.2018

Viidettä viedään!

Tämän päivän ensimmäinen harjoitus oli bufferoinnin harjoitteleminen. Senni Luoto kertoo blogissaan bufferin tarkoittavan tietyn kokoista puskurialuetta, joka sisällyttää jonkin asian tai ilmiön. Aloitimme tänään kurssin lisäämällä edellisellä kerralla tehtyyn Pornaisten karttaan aineistot: koulu, pellot ja terveyskeskus. Laskettiin alueen tien pituudet ja peltojen pinta-alat käyttämällä vector-sarakkeen työkaluja. Bufferoimme Pornaisten tiet käyttämällä työkalua fixed distance buffer. Harjoituksena oli muun muassa tutkia, kuinka monta taloa mahtuu 100 metrin säteelle Pornaisten pääteistä.

Kuva 1. Bufferoidut Pornaisten päätiet

Pornaistehtävän jälkeen siirryimme itsenäiseen tehtävään selvittämään lentomelun vaikutuksia Malmin lentokentällä sekä Helsinki-Vantaan kentällä. Teimme ensin tilannetta havainnollistavat kartat, jossa Malmin lentokenttä on bufferoitu yhden ja kahden kilometrin säteelle, jolloin bufferin sisään jäävät talot (keltaiset pisteet) altistuvat meluhaitalle.

 Kuva 2. Malmin lentokentästä 1km säteellä olevat talot

 Kuva 3. Malmin lentokentästä 2km säteellä olevat talot

Itsenäistehtävään kuului myös laskea kuinka monta rakennusta ja ihmistä jää millekin lentomelualueelle. Tällaisen taulukon sain raapaistua kasaan annetuilla tiedoilla:

Bufferoitu alue Määritelmä Rakennuksia alueella Ihmisiä alueella
Malmin Lentokenttä 2km 4671 56986
1km 744 8675
Helsinki-Vantaa 2km 2276 11032
2km (65 dB) 41 324
2km (>55 dB) 1728 11913
Asemat <500m asemasta 5169 106691

Tässä vielä yksi kuvakaappaus Helsinki-Vantaan lentokentän 65dB bufferointivyöhykkeestä. Kuvassa bufferoinnin sisään jäävät talot altistuvat jopa 65 desibelin meluhaitalle.

Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentokenttä (65dB bufferointivyöhyke)

Bufferointitunti oli yllättävän mukava ja selkeäohjeinen! Vaikka kaikkia tehtäviä en osannut tehdä, niin tuntui, että oppi ainakin perusasiat ja tuli myös sellainen olo, että näitä taitoja voisi joskus vielä työssäkin hyödyntää.  Eemil Becker kertoo blogissaan miten bufferointia voisi hyödyntää muutenkin kuin lentomelun tutkimiseen. Buffereiden kautta voidaan muun muassa tarkastella teiden melu- ja ilmansaasteita, saavutettavututa sekä jokialueiden maanviljelyksiä.

Kuvahaun tulos haulle donald duck noise

Lähteet:

Senni Luodon blogi https://blogs.helsinki.fi/luotosen/ 18.04.2018

Eemil Beckerin blogi https://blogs.helsinki.fi/beemil/ 23.04.2018

Neljäs kurssikerta: Pisteitä ropisee!

Alkukurssista opettelimme käsittelemään piste- ja ruutuaineistoja. Aineistona toimi Helsingin kunta, johon oli laitettu pääkaupunkiseudun väkiluku pisteaineistona. Ensimmäiseksi tuli vaihtaa aineiston väritystä luontaisemmaksi kuten muuttamalla vesistöt sinisiksi. Reetta Lehto kertoo blogissaan kuinka ruututeemakartta muistuttaa koropleetikarttaa, mutta tässä alueet on vain kuvattu tietysti ruuduilla.

                                                          Kuva 1. Helsingin alue ja vesistöt

Seuraavana vaiheena oli tehdä väestöpisteiden päälle ruudukko (grid), jonka tarkoituksena oli tarkastella, kuinka monta asukasta tietyllä alueella sijaitsee.  Laitoimme ruudukon kooksi neliökilometrin ja rajasimme aineiston käsittelemään ainoastaan ruotsinkielisiä asukkaita. Tämän avulla pystyimme havaitsemaan kuinka monta ruotsinkielistä asui kullakin neliökilometrillä. Käytimme apuna työkalua Spatial Query, joka tuli ladata pluginseista.

Kuva 2. Pääkaupunkiseudun asukkaiden päälle rajattu ruudukko.

Kuva 3. Ruotsinkielinen väestö rajattu koko väestön päälle

       Kuva 4. Ruotsinkielinen väestö

Edelleen on jäätävän haastavaa…tuntuu kuin ois joka kerta syntynyt uudestaan, sillä melkein mikään ei tunnu tutulta.

Toisena harjoituksena tutustuimme rasteriaineistoon Pornaisten kunnan karttaa apuna käyttäen. Kartta oli pilkottu neljään osaan ja ensimmäisenä oli tarkoitus yhdistää kuvat yhdeksi kartaksi Rasteri-toiminnon Merge-työkalun avulla.

Kuva 5a. Neljän kuvan rasteriaineisto

Parin kerran ohjelman kaatumisen jälkeen onnistuimme viimein saamaan yhdistetyn kuvan.

Kuva 5b. Yhdistetty rasterikuva

Lisäsimme aineistoon korkeuskäyrät ja rinnevalovarjostuksen. Lisäsimme peruskartan ja Pornaisten rajauksen. Piirsimme tiet ja pellon harjoitteluna.

Viimeisiksi sanoiksi tältä kerralta siteeraan Kari Hartikaista, joka mielettömän hienossa blogissaan pohtii ruututeemakartan käytettävyyttä ja hyviä puolia. Hän kertoo ruututeemakartasta näkevän helposti ja nopeasti tehtävänannon kannalta oleellisia tietoja. Hänen mielestään myös “ruututeemakarttaa voisi pitääkin eräänlaisena toimivana kompromissiesityksenä yleistävyydestä ja spatiaalisesta tarkkuudesta joissa on molempien tekijöitten osalta tultu melko lähelle tekijöiden puoliväliä, toisin kuin vaikkapa pisteteemakartassa, jossa spatiaalinen tarkkuus menee helposti yleistävyyden ja helppolukuisuuden edelle”.

Lähteet:

Reetta Lehdon blog: https://blogs.helsinki.fi/rexlehto/  17.04.2018

Kari Hartikaisen blogi: https://blogs.helsinki.fi/hartkari/ 17.04.2018

Kolmas kerta toden sanoo?

Jo kolmas kurssikerta takanapäin. Tänään käytimme harjoittelutyönä Afrikan karttaa, jota jouduimme alussa hieman muokkaamaan. Muokkaus oli hyödyllinen, sillä se vähensi dataa ja helpotti tätä kautta käsittelyä. Valitsimme Angolan tiedot ja löysimme kymmeniä kohteita, jotka tarkoittivat Angolaa. Lähemmäs zoomaamalla huomasi useita pienen pieniä saaria Angolan yläpuolella. Poistimme nämä “turhat” datat ja teimme samanlaisen käsittelyn myös Egyptille. Marita Selin kertoo blogissaan hienosti kahdesta erilaisesta tavasta suorittaa tällainen datan käsittely.

                                                                             Kuva 1. Afrikan valtiot

Tavoitteena oli tutkia netin käyttöä Afrikassa. Kartta ei sisältänyt valmiiksi dataa, joten se täytyi lisätä excelistä. Sini Virtasen blogissa tietojen lisääminen on selostettu havainnollistavasti. Laskimme facebookin käyttäjäprosentit Afrikan valtioissa. Tuloksista kävi ilmi rajut vaihtelut maiden välillä. Marita Selinin blogissa on kerrottu enemmän tuloksista, jonka mukaan esimerkiksi Nigerissä Facebookin käyttäjiä on ainoastaan 1,3% väestöstä.

Seuraavaksi harjoittelimme pisteaineistojen soveltamista. Harjoituksessa oli pisteaineistoja Afrikan konflikteista sekä timantti- ja öljyesiintymistä. Tarkoituksena oli selvittää muun muassa korreloivatko konfliktit ja resurssien esiintyminen samalla alueella. Oletusarvona oli tietysti, että siellä missä timantit on ikuisia myös konfliktit. Tulokset yllättivätkin, eikä timanttien tai öljyn määrä vaikuttanut konfliktien määrään. Jollain timanttialueilla konflikteja ei esiintynyt, kun taas konflikteja tavattiin alueilla, joilla ei timantteja tai öljyä esiintynyt.

Kuva 2. Afrikassa esiintyvät timantit (sininen), öljy (pinkki) ja konfliktit (oranssi)

Tämä harjoitus oli mielestäni mielenkiintoinen ja olin tyytyväinen, kun olin pysynyt koko ajan harjoituksessa mukana ilman ongelmia. Tosin ehdin nuolaista ennen kuin tulvaindeksi tipahti. Eli viimeisenä “varsinaisena” harjoituksena oli vielä tutustua Suomen vesistöalueisiin ja laskea muun muassa tulvaindeksi.

Tulvaindeksi tuli tehdä itsenäisesti annettujen ohjeiden avulla. Tosin ohjeet eivät kertoneet miten esimerkiksi tulvaindeksi lasketaan vaan se tuli päätellä itsenäisesti. Laskuissa hyödynnettiin valuma-alueiden keskialivirtaamaa (MNQ) ja keskiylivirtaamaa (MHQ). Tulvaindeksin laskeminen vielä onnistui Joint-toiminnon ja Field calculatorin avulla. Seuraavaksi tuli laskea järvisyysprosentti ja tässä oli ongelmia, kun aineistoa ei pystynyt avaamaan ilman, että ohjelma herjasi ääkkösistä. Onneksi Sini Virtanen on onnistunut selättämään tämän ongelman ja avaa hienosti blogissaan järvisyysprosenttia karttojen avulla.

                                                                   Kuva 3. Valuma-alueet 

Lähteet:

Marita Selinin blogi https://blogs.helsinki.fi/selkala/ 04.02.2018

Sini Virtasen blogi https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ 04.02.2018

Toinen kurssikerta: Projektiot kartalle

Tällä kurssikerralla yhtenä tavoitteena oli tarkastella erilaisia projektioita ja miten ne vaikuttavat kartan ulkomuotoon; pinta-alaan, etäisyyksiin ja paikkojen suhteisiin.  Projektioiden tarkastelu oli hieman tuttua jo Tiedon esittäminen maantieteessä – kurssilta, jossa olimme ihmetelleet erilaisia projektioita koko Maailman kartalla. Tällä kertaa tarkensimme kartan kuitenkin ainoastaan Suomeen, jolloin pääsimme tutkimaan, millaiseksi Suomi muuttuu eri projektioiden valossa.

Kurssikerran aikana käytimme aineistona Suomen karttaa, jossa oli esitettyinä Suomen kunnat. Harjoittelimme valintatyökalun käyttöä valitsemalla alueita erilaisilla tyyleillä kuten manuaalisesti napauttamalla tai valitsemalla vyöhykkeitä.

Yksi tehtävänanto oli valintatyökalun avulla valita Suomen pohjoisosa ja tarkastella sitä muutamalla eri projektiolla. Tuli seurata muuttuuko pinta-ala projektiota vaihtamalla. Kirjasimme tulokset Exceliin vertailtaviksi. Omilla valinnoillani erot olivat hyvin pieniä, mutta niitä oli. Toisena tehtävänä oli mitata Suomen levein kohta mittatyökalun avulla ja vertailla jälleen projektioita. Tällä kertaa sain selkeämpiä eroja aikaiseksi.  Meri Suppulan blogissa on erittäin selkeälukuinen taulukko eri projektioiden antamista arvoista.  Merkittävin ero oli mielestäni se, kun tarkastelimme pinta-alan muuttumisia ja käytimme Mercatorin projektoria. Projektiossa Suomen “pää” muuttui selkeästi aikaisempaa suuremmaksi. Tämä havainnoi hienosti sitä, miten Mercatorin kartoissa pohjoiset osat ovat suurentuneet. Sini Virtanen on lisännyt blogiinsa kuvat Mercatorin ja Robinsonin projektioista, jotka havainnollistavat hienosti alueiden suhdetta toisiinsa.

Kun olimme siirtyneet suuripäisen Suomen aikaan, harjoittelimme alueiden vertailua, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa, mitkä alueet ovat muuttuneet pinta-alaltaan paljon ja mitkä vähemmän tai ei yhtään. Jaoimme Suomen aluksi viiteen vyöhykkeeseen sen mukaan paljonko pinta-ala oli suhteessa muuttunut. Lopuksi teimme viidestä vyöhykkeestä vielä kahdeksan, jolloin saimme tarkemman kuvan miten pinta-alat vaihtelevat.

                 Kuva 1. Pinta-ala muutokset jaettuna kahdeksaan vyöhykkeeseen

Viimeisenä laitoimme karttaan tietoja kuntien väkiluvuista. Kunnat värittyivät asukasluvun mukaan niin, että sitä tummempi mitä enemmän väkeä kuin keskiverroin Suomen kunnissa.

Tällä kerralla oltiin jo selkeästi edellistä kertaa enemmän kartalla, mutta ei tämä vielä mitään vesiselvää ole. Seurasin jälleen koko tunnin opettajajohtoisesti ja vapisevin käsin pysyin juuri ja juuri mukana. Jospa tästä nyt jotain tolkkua saisi ja, jos ei töitä, niin ehkä elämää varten?

Lähteet

Meri Suppulan blogi: https://blogs.helsinki.fi/merisupp/ 04.02.2018

Sini Virtasen blogi: https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ 04.02.2018

Tervemenoa Qgisin ihmeelliseen maailmaan

Tällä geoinformatiikan kurssilla tutustumme ja opettelemme käyttämään Qgis-paikkatieto-ohjelmaa. Sovellus on minulle täysin vieras, mutta toivottavasti tulevaisuudessa pystyn näitä taitoja jotenkin hyödyntämään.   Sovellus on ilmainen ja sen voi jokainen ladata omalle koneelleen sivulta www.qgis.org.

Ensimmäinen kerta suoritettiin ihan kädestä pitäen ja aloitimme hakemalla taustakartan OpenStreetMapista, joka on nimensä mukaisesti avointa dataa, jossa voi muun muassa julkaista ja luoda karttoja. Latasimme erilaisia karttatasoja, joista Maiju Karhu kertoo hyvin blogissaan.

Teimme opettajan johdolla kartan Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä. Tiedot päästöistä saimme Itämerta suojelevan järjestön HELCOMin sivustolta. Elina Tommila kertoo blogissaan hyvin Itämeren rehevöitymisen taustoista, jonka suurin vaikuttaja on ihmisen aiheuttamat typpi- ja fosforipäästöt. Valmiilla kartalla näkyi tummimpana eniten päästöjä aiheuttava maa, joka oli Puola ja vaaleimmalla värillä vähiten aiheuttava Viro.

 

Seurasin opetusta lähinnä opettajajohtoisesti, sillä erityisesti tällä ensimmäisellä tunnilla kaikki tuntui sekavalta, enkä oikein saanut käsitystä ohjelman hyödyntämisestä tulevaisuudessa omassa työssäni. Opetuksen seuraaminen oli myös toisinaan haastavaa, sillä tahti oli reipas ja joka kerta kun törmäsin ongelmaan tai huomioni herpaantui hetkeksi, tuntui että putosin täysin kärryiltä. Isossa ryhmässä ei myöskään toistuvasti halua kysyä erikseen neuvoa, joten täytyi vain yrittää räpiköidä eteenpäin ohjeiden avulla. Myös ohjeet olivat näin maallikolle liian teknisiä ja tuntui, että niissä oletettiin jo hieman tietoa kyseisestä järjestelmästä.

Sain tältä kurssikerralta lähinnä yleiskatsauksen ohjelmasta ja opin myös säätämään kartan visualisointia kuten väritystä ja asettelua.

Lähteet:

Maiju Karhun blogi: https://blogs.helsinki.fi/maikarhu/ 04.02.2018

Elina Tommilan blogi: https://blogs.helsinki.fi/7k110735/ 04.02.2018