Kurssikerta 7 – Ihan oma kartta

Vietin väliviikonvaihteeni Egean järjestämässä seminaarissa Espanjassa. Koska en voinut tämän kustannuksella hidastuttaa parityönä tehtävän geomorfologisen kartan valmistumista, aloitin viimeisen kurssikerran itsenäisen karttani teon myöhemmin kuin moni kaverini. Sen takia korviini oli jo etukäteen kantautunut, että käyttökelpoisten aineistojen löytäminen saattaisi olla yllättävän aikaa vievää.

Pelkoni osoittautuivat todeksi eksyess√§ni aineistojen viidakkoon. Oli vaikeaa l√∂yt√§√§ kahta aineistoa, jotka kattaisivat saman alueen, ja joiden v√§lilt√§ l√∂ytyisi viel√§ jonkinlainen korrelaatio. Valinnanvaikeutta lis√§si my√∂s suuresti se, ettei minulla ollut valmiita ja tarkkoja visioita alueesta, josta haluisin karttani tehd√§. Olin nimitt√§in p√§√§tt√§nyt jo etuk√§teen j√§tt√§√§ hyvin spesifit karttavaatimukset laatimatta ‚Äď tuli oli jo h√§nn√§n alla. Olisin silti voinut ehk√§ rajata mieless√§ni edes joitain alue- tai aihetoiveita valmiiksi, sill√§ lopulta matkustelin aineistojen per√§ss√§ Ruotsin aluejaoista aina Afrikkaan asti.

Lopulta löysin kuitenkin lupaavan sivuston, jolla oli tarjota erilaisia tilastoja Afrikasta valtioittain. Tartuin CPI- eli korruptioindeksitilastoon, sillä en ollut aikaisemmin kuullut kyseisestä indeksistä, ja se kuulosti mielenkiintoiselta. Lisäksi olin tehnyt kurssin ensimmäisen karttani selvitetyistä rikoksista, joten viimeinenkin kartta uisi hieman saman aihepiirin, rikosten ja niiden valvonnan, vesillä.

Kun lopulta sain tilastot k√§siini, ajallisesti suurin ty√∂ oli tehty. Toiseksi aineistokseni valitsin samalta sivustolta yksinkertaisesti valtioiden v√§kiluvun, sill√§ siell√§ ei ollut mit√§√§n samanlaisia korruptioon liittyvi√§ tai korruption kanssa mahdollisesti k√§si k√§dess√§ kulkevia ‚ÄĚteema‚ÄĚtilastoja. En saanut kopioitua taulukoita kovin onnistuneesti Exceliin, vaan jouduin k√§sin muokkaamaan rivit ja sarakkeet kohdalleen. Samat ongelmat toistuivat kuitenkin molempien tilastojen kopioimisessa, joten ty√∂skentelyni nopeutui huomattavasti toisella kerralla. Pienen Excel-painini j√§lkeen taulukkoni olivat valmiit. My√∂s muutamien kirjoitusasuja jakavien valtioiden, kuten Kongon demokraattisen tasavallan, nimet t√§sm√§siv√§t. Pian syntyikin jo ensimm√§inen versio kartastani (Kuva 1.), jonka teosta ja my√∂hemm√§st√§ viilaamisesta kerron lis√§√§ alla.

pak7 toka

Kuva 1. Afrikan korruptioindeksi ja väkiluku tuhansina valtioittain, raakaversio

 

Itse mekaaninen kartan tekeminen oli melko pieni osa kokonaistyömäärästä. Yhdistettyäni aikaisempien oppieni mukaan Egyptin monet saaret yhdeksi ja samaksi valtioksi, rannikolta poistuivat oudot viivoitukset, jotka olivat ilmeisesti olleet väkiluvun symboleitani tiheissä riveissä. Kun olin säätänyt sopiviksi luokkien lukumäärät (vain neljä, koska kaksi muuttujaa) sekä väkilukusymboleiden koon ja olin (huom. olin) tyytyväinen karttani väreihin, otin syntyneestä kartastani kuvan Snipping toolilla. Näin olen menetellyt aikaisemminkin, mutta välillä olen ottanut kuvista liian pieniä.

Niinpä viimeisen kerran kunniaksi Sakari suositteli minulle käytettäväksi vielä CorelDrawn sukulaista, jotain kuvanmuokkausohjelmaa, jonka nimeä en enää muista. Sillä saimme aikaan huomattavia muutoksia: kuvanlaatu parani, ja pystyin tekemään hienommat symbolit ja legendan. Lopulta olin tyytyväinen karttaani (Kuva 2.). Nyt myöhemmin kuitenkin huomasin, että olin taas unohtanut lisätä karttaani mittakaavan, sekä erään mojovan ajatusvirheen.

 

pak7 pohjoisnuolella

Kuva 2. Afrikan korruptioindeksi ja väkiluku tuhansina valtioittain (African Economic Outlook, 2014).

 

Korruptioindeksi on valtion korruptoituneisuudesta kertova prosenttiluku. Olin karttaa tehdess√§ni luullut, ett√§ suuri luku kertoo korruptiosta ja pieni sen v√§hyydest√§, mutta indeksiin √§sken tarkemmin perehdytty√§ni huomasin, ett√§ asia olikin juuri p√§in vastoin. T√§m√§ on ehdottomasti valtava k√∂mm√§hdys kartassani, sill√§ vaikka tiedot ovat silti oikein, niin v√§rit ovat “v√§√§rin p√§in”. Ihminen, joka ei korruptioindeksi√§ tunne, luulisi luultavasti¬†karttani perusteella virheellisesti, ett√§ Afrikan korruptoituneimmat valtiot olisivat Senegal, Ghana ja etel√§isimm√§t valtiot.

Todellisuudessa¬†l√∂yt√§m√§ni indeksin mukaan¬†Afrikan korruptoituneimmat valtiot vuonna 2014 (tilaston African Economic Outlookista mukaan)¬†olivat Libya, TŇ°ad, Sudan, Eritrea,¬†Somalia, P√§iv√§ntasaajan Guinea, Angola ja Zimbabwe. Pahimman luokan korruptiota esiintyy siis monessa mantereen kolkassa, mutta Pohjois- ja Koillis-Afrikan islamilaiset valtiot ovat korruption suurin keskittym√§. V√§kiluvulla ja korruptiolla ei kuitenkaan n√§ytt√§isi olevan suurta korrelaatiota.

Loppuun voin vielä sanoa, että mielestäni tämä viimeinen karttani on visuaalisesti yksi hienoimmistani, mutta teknisesti yksi huonoimmistani. Nyt on kuitenkin aika laittaa kurssi pakettiin. Hei hei!

 

Lähteet:

Basic Indicators, 2014 (2016). African Economic Outlook. 11.3.2016 http://www.africaneconomicoutlook.org/en/statistics/

Corruption Perception Index (CPI)  (2016). African Economic Outlook http://www.africaneconomicoutlook.org/en/statistics/ Luettu 11.3.2016

Kurssikerta 6 РKartta opetuskäyttöön

Minulle on muodostunut jo l√§hes perinteeksi korvata keskiviikon PAKkini perjantain aamuryhm√§ss√§. Kyll√§h√§n keskiviikkoiltap√§iv√§st√§ alkava viikonloppu maistui hyv√§lt√§ periodin alussa, mutta muutamien ‚ÄĚpakollisten‚ÄĚ perjantaille lykk√§√§misten j√§lkeen ei tiistai-iltana ole en√§√§ riitt√§nyt itsekuri laittaa her√§tyst√§ huomiselle. Tied√§n kuitenkin alitajunnassani, ett√§ voin lyk√§t√§ t√§t√§ her√§tyst√§ pari p√§iv√§√§ my√∂hemm√§ksi, ja kun olen kerran n√§hnyt totuuden, en voi en√§√§ unohtaa sit√§. Perjantain ryhm√§ss√§ korvaaminen on kuin torkku, mutta viiden minuutin torkun sijaan kahden p√§iv√§n torkku. Liikutaan siis eri sf√§√§reiss√§, mutta torkun el√§m√§nkaari on hyvin samanlainen ‚Äď tuntuu ensin vastustamattomalta mutta j√§lkeenp√§in vain vastuuttomalta.

Kaikesta huolimatta tänä kyseisenä kuudennen kurssikerran torkutettuna perjantain aamuna heräsin yllättävän virkeänä. Viikko sitten ei varmasti ollut yhtä valoisaa seitsemältä! Kävelin Kumpulanlaakson läpi kampukselle, ja heti aulassa sain kuulla, että olisimme menossa pian takaisin ulos. Pienen ajattelutauon jälkeen totesin henkisesti, että tämä oli hyvä asia. Pian lähdimmekin pienissä ryhmissä gps-paikantimen ja muistiinpanovälineiden kanssa liikkeelle raittiiseen ulkoilmaan. Oli mukavaa viettää osa kurssikerrasta ulkona tietokoneen tuijottamisen sijaan. En myöskään ollut ikinä ennen käyttänyt gps-paikanninta, minkä lisäksi myös vapaasti valittavat paikannuskohteet tekivät harjoituksesta rennon ja kiinnostavan.

Ryhm√§ni p√§√§tyi etsim√§√§n valvontakameroita. Niit√§ l√∂ytyi yll√§tt√§v√§n monelta kulmalta ja v√§lill√§ jopa monin kappalein. Varsinkin Dynamicumin p√§√§ovia koristivat lukuisat valvontakamerarypp√§√§t. Kopioidessamme kirjaamiamme sijaintitietoja Exceliin, Arttu vastasi kysymykseen, mit√§ olin pohtinut k√§velyreitill√§mme, nimitt√§in miksi korkeus tuntui heittelev√§n niin paljon matkamme aikana. Ymm√§rsin, ett√§ koska x- ja y-koordinaatti ovat tasokoordinaatteja (vaikka y kertookin ‚ÄĚpituudesta‚ÄĚ tai korkeudesta), ne mitataankin ik√§√§n kuin vaakasuoralta tasolta (t√§ss√§ tapauksessa maanpinta), mutta korkeutta on vaikeampaa mitata tarkasti satelliittien avulla.

Ensimm√§inen harjoituksemme oli ker√§√§miemme kohteiden siirt√§minen Kumpulan kartalle. Se tapahtui yksinkertaisesti avaamalla Excel-tiedostot MapInfossa ja lis√§√§m√§ll√§ pisteet tiedostoista kartalle, liitt√§v√§n√§ tekij√§n√§ kartan ja pisteidemme koordinaatit. Sen j√§lkeen harjoittelimme my√∂s pisteiden (pelikoneiden) siirt√§mist√§ osoitetiedon perusteella Helsingin kartalle. T√§h√§n tarvittiin monikerroksisempi pohjakartta osoitteineen sek√§ manuaalista ‚ÄĚgeokoodaamista‚ÄĚ, sill√§ joidenkin katujen kirjoitusasut vaihtelivat hieman.

Lopuksi julkistettiin vielä tämänkertainen karttatehtävä, joka oli maailmankartta opetuskäyttöön. Mahdollisia aiheita olivat esimerkiksi tulivuoret ja maanjäristykset. Koska aikaa oli vain vähän, päätin valita jälkimmäisen, jonka nettisivujen käyttöä olimme jo kokeilleet. Sieltä valitsin vähimmäisvoimakkuudeksi kuusi magnitudia ja aikaväliksi viimeiset kymmenen vuotta. Toin tiedot maanjäristyksistä tottuneesti Excelin kautta MapInfoon, ja pienen avustuksen jälkeen sain järistykset näkymään kartallekin (Kuva 1.). Loppuun ajattelemattomien ajatusten ja kokeilunhalun takia päätin leikata maailmankarttani katkeamaan Atlantin kohdalta, sillä ajattelin, että haluan esittää kuvitelluille oppilailleni Tyynenmeren tulirenkaan (Kuva 2.). Myöhemmin tajusin, että nyt taisivat tulivuoret ja maanjäristykset mennä vähän sekaisin, mutta ei se mitään. Rengas on silti nähtävissä, ja muutenkin on hyvä katsella maapalloa välillä eri tavalla levitettynä. Ainakin fiksu lukioystäväni pohti joskus, että hahmottaa Aasian ja Amerikkojen naapurimantereisuuden ja Tyynynmeren laajuuden vain teoriassa, johtuen juuri pinttyneistä ja eurooppasentrisistä esitystavoista. Siksi karttani voisi olla hyvää vaihtelua kouluihin.

pak6 valmis

Kuva 1. Vähintään kuuden magnitudin maanjäristykset ajalta 26.2.2006 Р26.2.2016 (Northern California Earthquake Data Center, 2016)

 

pak6 tulirengas

Kuva 2. Tyynenmeren tulirengas sekä mannerlaatat (BBC NEWS)

 

Tämä innovatiivinen opetusidea karttani taustalla on mielestäni hyvä (vaikka kartassani esitetään vain ilmiöiden sijaintia, ei esimerkiksi määrän vaihtelua eri aikoina tai yhteyttä muihin ilmiöihin), mutta toteutus on nopeahkon näköinen. En tiedä, olisiko MapInfossa pystynyt katkaisemaan karttaa eri kohdasta tai olisiko ollut jokin projektio, jossa maailma olisi valmiiksi kuvattu näin, mutta leikkaaminen ja liimaaminen Corelissa oli ainakin kömpelö idea. Lisäksi projektioni muuttui jotenkin matkan varrella, mutta huomasin sen vasta liian myöhään. Kartan oikeassa alakulmassa jokin on myös pielessä, mutta se ei ole asia, jonka unohdin tehdä MapInfossa, vaan katsojaa varten tehty hämäys ja muistutus olla luottamatta sokeasti kartantekijään! Löydätkö Sinä puutteen? P.S. Vuosia en kirjoittanut legendaan, koska ajattelin, että kartta tulee aikasiodnnaiseen blogimerkintääni eikä esim. monivuotiseen kirjaan

P.P.S. Villevaltteri Helmist√§ lainaten: “Saatte pian lukea my√∂s mielenkiintoisia asioita aikaisemmilta kurssikerroilta!”

 

Lähteet:

ANSS Catalog Search (2016). Northern California Earthquake Data Center. 26.2.2016 http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Kurssikerta 5 (2016). VV’s blog. Helminen, V. 26.2.2016 https://blogs.helsinki.fi/villhelm/2016/02/19/kurssikerta-5/

The Pacific Ring of Fire (2009). BBC NEWS. 26.2.2016                                  https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjpotiJy5XLAhXDdpoKHb9RClkQjRwIBw&url=%2Furl%3Fsa%3Di%26rct%3Dj%26q%3D%26esrc%3Ds%26source%3Dimages%26cd%3D%26cad%3Drja%26uact%3D8%26ved%3D0ahUKEwjpotiJy5XLAhXDdpoKHb9RClkQjRwIBw%26url%3Dhttp%253A%252F%252Fwww.bbc.co.uk%252F2%252Fhi%252Fscience%252Fnature%252F8284372.stm%26bvm%3Dbv.115339255%2Cd.bGs%26psig%3DAFQjCNHRzRZl1ZMHxnoMePr-zqqAZg7IjQ%26ust%3D1456581478891055&bvm=bv.115339255,d.bGs&psig=AFQjCNHRzRZl1ZMHxnoMePr-zqqAZg7IjQ&ust=1456581478891055

 

Kurssikerta 5 – Erilainen kurssikerta

Viidennellä kurssikerralla suurin osa ajasta meni kartan tekemisen sijaan erilaisiin harjoituksiin, joissa käytettiin apuna esimerkiksi bufferointia. Joillekin termi taisi olla lukiosta tuttu, mutta itse en esimerkiksi ollut bufferoinnista aikaisemmin erityisesti kuullut. Se vaikuttaa kuitenkin hyvin käyttökelpoiselta ja juurikin maantieteelliseltä toiminnolta.

Tehtäviin vastaaminen vei yllättävän kauan aikaa, ja muutaman kerran sormi meni suuhun, varsinkin silloin kun sain eri vastauksia kuin vieruskaverini. Tässä kuitenkin vastaukseni ovat (Kuva 1.)

pak5 excelKuva 1. Kurssikerran tehtävien vastaukset

MapInfon käyttö tuntui ensimmäisillä kerroilla melko jähmeältä. Karttojen tarkastelemisessa ja tekemisessä minua häiritsi esimerkiksi ohjelman ontuva zoomaus. Eri toimintojen sijainteja täytyi painaa eri tavalla mieleen, sillä monet niistä lymyilivät jonkin valikon takana eivätkä helposti muistettavan kuvakkeen luona, kuten Corelissa. Vähän muuten hymyilyttää Corelin ja MapInfon jatkuva rinnastaminen (ainakin kurssin alussa), mutta se annettakoon anteeksi TAKin ja PAKin peräkkäisyyden ja rimmaavien nimien takia.

T√§ll√§ hetkell√§ nime√§isin MapInfon t√§rkeiksi ty√∂kaluiksi tietokantojen muokattavuuden ja ylip√§√§t√§√§n sen, ett√§ tietokantoja voi tuoda ohjelmaan esimerkiksi Excel-tiedostoina. Teemakarttojen tekeminen on tietysti my√∂s t√§rke√§ mahdollisuus. On hyv√§, ett√§ erilaisia rasterointeja ja v√§rej√§ on saatavilla, vaikka niit√§ voisi olla paljon enemm√§nkin. Ty√∂skentely√§ nopeuttaisi varsinkin, jos teemakartan luokkien v√§rit voisi k√§√§nt√§√§ yhdell√§ painalluksella toisin p√§in. Olin my√∂s muistanut, ett√§ MapInfosta l√∂ytyisi Corelin tyyppinen liukuv√§rj√§tty ‚ÄĚv√§ripaletti‚ÄĚ, mutta ainakin viimeksi l√∂ysin vain valmiita v√§rivaihtoehtoja. Lis√§ksi mieleeni tulee, etten ainakaan itse osaa nimet√§ karttojen alueita, mutta luulisi ett√§ sille l√∂ytyy jokin toiminto.

Asioita, jotka eivät tunnu olevan vielä kunnolla hallussa, on monia. En esimerkiksi lähtisi piirtämään mitään suuritöistä MapInfolla, mutta ehkä ohjelman juju onkin enemmän tietokannat sekä teemakartat valmiille karttapohjille. Toinen minulle vaikea asia on jostain syystä ollut se, etten vieläkään meinaa kunnolla muistaa, miten minun täytyy tallentaa keskeneräinen työni. Olen vähitellen alkanut oppimaan tabin ja workspacen eron (:D), mutta en muista mitä asioita tallentuu, jos painan Save Workspace verrattuna Save Window -toimintoon.

Olen kuitenkin oppinutkin yht√§ ja toista MapInfon k√§yt√∂st√§. Erityisen ylpe√§ olen itse huomaamastani k√§tev√§st√§ ja n√§enn√§isesti ihanan paljon asioita nopeuttavasta F9-nappulasta, joka on pikakomento ‚ÄĚCreate Thematic Map‚ÄĚ:ille. (En tied√§ onko hyv√§ vai huono asia, ett√§ suurimmat mieleeni tulevat ilot ja surut MapInfoon liittyen ovat n√§k√∂j√§√§n johonkin yksitt√§isiin nappuloihin tai sanoihin liittyvi√§ oivalluksia ja unohduksia) Kurssilla paikkatiedon k√§site on my√∂s konkretisoitunut minulle. Siihen liittyvi√§ mahdollisuuksia, kuten puskurointia, on ollut hy√∂dyllist√§ p√§√§st√§ tekem√§√§n itse. Hauskaa on my√∂s se, ett√§ MapInfossa voi tehd√§ laskutoimituksia uutta saraketta luodessaan.

Loppuun vielä uima-allaskarttani (Kuva 2.)

pak5 lopullinenKuva 2. Uima-altaalliset rakennukset pääkaupunkiseudulla

Kartta näyttää mielestäni aika sekavalta: pienalueet vilisevät silmissä ja kaupunkienkaan rajoja ei hahmota erityisen hyvin. On myöskin vaikea hahmottaa, mikä pylväs kuuluu millekin pienalueelle. Itse kartantekovaiheessa minulla oli samoja ongelmia kuin Marisofialla, nimittäin uima-altaiden lukumäärän näkyviin saaminen pylväisiin. Ehkä legendan varjostus korvaa asian.

 

Lähteet:

Kurssikerta 5 ‚Äď puskureita ja uima-altaita (2016). Nurmari‚Äôs blog. Nurmi, M. 3.4.2016

https://blogs.helsinki.fi/nurmaris/2016/02/17/kurssikerta-5-puskureita-ja-uima-altaita/

Kurssikerta 4 – Vauvoja

Nelj√§nnell√§ kurssikerrallamme syvennyimme ruutukarttojen maailmaan. T√§ss√§ esitystavassa on mielest√§ni sek√§ hyvi√§ ett√§ huonoja puolia. Ruutukarttojen aluerajaukset ovat siin√§ mieless√§ totuudenmukaisempia, ett√§ alueita ei n√§hd√§ hallinnollisina, eli tietyll√§ tavalla keinotekoisina, vaan puhtaasti esimerkiksi 500 m x 500 m -ruutuina. T√§llaisen rajauksen avulla ilmi√∂iden tarkat ja todelliset sijainnit pystyt√§√§n kuvaamaan mielest√§ni paremmin ja objektiivisemmin, sill√§ kaikki ruudut ovat kesken√§√§n ‚ÄĚsamalla viivalla‚ÄĚ, eik√§ kartanlukijalla ole tiettyj√§ ruutuja kohtaan yht√§ suuria ennakkoluuloja tai ‚Äďodotuksia kuin esimerkiksi tiettyj√§ kaupunginosia kohtaan. Samankokoisissa ja ep√§hallinnollisissa ruuduissa on t√§llaisen tietynlaisen objektiivisen ja mielikuvavapaan tarkastelun lis√§ksi muutakin hyv√§√§:

‚ÄĚRuutuaineiston hyv√§ puoli on se, ett√§ sen esitt√§m√§t alueet ovat samankokoisia, eli m√§√§r√§llinen tieto on aina suhteutettu pinta-alaan. N√§in esimerkiksi asukkaat voidaan esitt√§√§ absoluuttisina arvoina, eli tiedon ei etuk√§teen tarvitse olla suhteellista (esim as/km2).‚ÄĚ

Näin asian ilmaisee Tuomas Pätäri omassa blogimerkinnässään. Toisaalta välillä objektiivisuus ja ennakkoluulottomuus on helpompi heittää roskakoriin. Se, mikä on kullekin kartalle olennaista, riippuu tietenkin kartan tarkoituksesta ja kohdeyleisöstä. Jos kartan avulla halutaan osoittaa jotakin uutta ja tieteellistä, ruutukartta voi olla toimiva vaihtoehto, kuten Mari Vaattovaaran työryhmän tutkimuksissa. Kun taas halutaan havainnollistaa jonkin asian esiintymistä mahdollisimman selkeästi ja yleismaallisemmin, ei ruutukartta välttämättä olekaan se paras esitystapa. Kaupunginosat on luonnollisesti paljon helpompi hahmottaa kuin vieri vieressä toisiaan risteilevät ruudut. Asiaa pohtii myös Tatu Leppämäki sanoin:

‚ÄĚ– tila on helpompi hahmottaa olemassa olevien rajojen kuin abstraktien ruutujen kautta. Kun ajattelemme it√§√§, mieleen tulee varmastikin Kontula, Jakom√§ki, Vartiokyl√§ ynn√§ muut ilke√§sti kalskahtavat l√§hi√∂t, eiv√§tk√§ ruudut nro. 16600‚Äď18856. Satunnaista kartanlukijaa kiinnostanee juuri oman asuinalueensa tilanne, joka pienalueittain jaetusta kartasta ilmenee selviten.‚ÄĚ

 

P√§√§tin tutkia, mist√§ l√∂ytyv√§t p√§√§kaupunkiseudun vauvaisimmat alueet (Kuva 1.). M√§√§rittelin ‚ÄĚvauvan‚ÄĚ 0-2-vuotiaaksi, vaikka j√§lkeenp√§in ajateltuna 0-1-vuotias olisi voinut olla parempi ik√§haitari, sill√§ sekin sis√§lt√§√§ todellisuudessa jo kaksi ik√§vuotta, vaikka nopeasti ajateltuna en hahmota ‚ÄĚ0-vuotiasta‚ÄĚ omaksi ik√§ryhm√§kseen. Karttani suurin ongelma ei kuitenkaan ole vauvan i√§n m√§√§ritelm√§ vaan se, ett√§ minun olisi tietenkin kannattanut suhteuttaa 0-2-vuotiaiden m√§√§r√§ alueen v√§kilukuun. Silloin poikkeamat korostuisivat ja voitaisiin selvitt√§√§ esimerkiksi, miksi jokin alue koetaan nimenomaan lapsiyst√§v√§lliseksi. En ymm√§rr√§, miten kerta toisensa j√§lkeen unohdan suhteuttaa karttojeni ilmi√∂t v√§kilukuun. Ehk√§ nyt kun kirjoitan asian julki, muistaisin vastaisuudessa k√§ytt√§√§ v√§kilukuun suhteutettuja arvoja.

pak4 0-2 valmisKuva 1. 0-2-vuotiaiden levinneisyys pääkaupunkiseudulla

 

Karttani ruudut ovat melko suuria, mutta luulen, että olisi saattanut tulla liian pientä piiperrystä, jos olisin valinnut ruutukookseni kurssikerralla laatimamme harjoituskartan ruutuja pienemmän pituuden. Luokittelu, jota käytin kartassani on Natural Break. Halusin nimittäin, että jos jakauma olisi jotenkin erityisen vino, se saisi myös näkyä kartalla, eikä että jako olisi tehty tasavälein tai yhtä monta ruutua per luokka.

Huolimatta karttaani typerästi valitsemistani absoluuttisista vauvaluvuista, tässä on joitain tuloksia: Lähes kaikki suurimman luokan ruudut sijaitsevat Helsingissä, mikä kuulostaa mielestäni aika luonnolliselta. Helsingissä on nimittäin suhteessa (ja tietysti määrällisestikin) paljon nuorta väkeä ja pieniä kotitalouksia. Tämä on todella yleistävä mielikuva, mutta itse ainakin näen Helsingin kaupunkina, jossa nuoret aikuiset asuvat opiskellessaan ja työelämänsä alkuvuosina, mutta että elämän ja perhe-elämän vakiinnuttua ainakin moni hyvätuloinen saattaakin livahtaa esimerkiksi Espoon puolelle majailemaan.

Vastoin kaikkia äskeisiä ylityksiäni ruutukartan mukavan epäkeinotekoisista aluejaoista, luettelen nyt kaupunginosia, joista löytyvät määrällisesti vauvarikkaimmat ruudut. Näitä ovat keskustan tuntumassa ainakin Etu-Töölö, Kamppi ja Lauttasaari, sekä myöskin Kallion, Sörnäisten ja Alppiharjun alueet. Kuten olin odottanutkin, Kumpulasta, Vallilasta ja Hermannista löytyy myös suurimman luokan ruutuja. Vaikka unohdin suhteuttaa luvut ruutujen asukaslukuun, luulen, että nämä kantakaupunkialueet olisivat nousseet paremmassakin kartassa esille niiden sijainnin takia (kalliin ja keskimääräisesti vanhemman väen keskustan & pohjoisempien omakotitaloalueiden välissä). Edustettuina ovat myös luoteesta päin Pohjois-Haagan ja Kannelmäen ruutuja, sekä idästä erityyppisiä alueita, kuten Kontula, Mellunmäki, Herttoniemi ja Kallahti.

Espoossa korkeimman luokan ruutuja on hulppeat nelj√§ kappaletta, Vantaalla yksi. Se sijaitsee uuden ja v√§rikk√§√§n Kartanonkosken alueella, miss√§ muuten Risto R√§pp√§√§j√§ ‚Äďelokuvat on kuvattu. Varma vauva- ja lapsialue siis. Loppuun voisin viel√§ mainita, ett√§ olen n√§k√∂j√§√§n taas unohtanut tehd√§ mittakaavan MapInfossa. Ehk√§ viel√§ jokin p√§iv√§..

 

 

Lähteet:

 

Rakennusvuosia ruuduittain (2016). Gis-tarinoita PAKkastalveen. Pätäri, T. 24.2.2016 https://blogs.helsinki.fi/ttpatari/2016/02/10/rakennusvuosia-ruuduittain/

 

Teemoja ruuduittain ja kolmin kerroin ‚Äď 4. kurssikerta (2016). PAKinoita kartoista. Lepp√§m√§ki, T. 24.2.2016

https://blogs.helsinki.fi/leppatat/2016/02/12/4-kurssikerta-tyon-alla/

Kurssikerta 3 – Valumakonflikteja

Kolmannella kurssikerralla harjoittelimme taas hieman lisää MapInfon käyttöä ennen varsinaiseen tehtäväämme paneutumista. Tällä kertaa vuorossa oli erilaisten tietokantojen käsittelyä sekä uuden tiedon tuomista ohjelmaan Excelin kautta. Tällainen tiedon tuominen ulkoisista lähteistä kuulosti yhtä aikaa sekä erittäin hyödylliseltä että vaativalta. Muutaman Excel-korjauksen ja tässä tapauksessa Afrikan monikirjoitusasuisten valtioiden nimien tarkistamisen jälkeen siirtäminen onnistui kuitenkin melko nopeasti. Myöskin Tatu Leppämäki kuvaa blogissaan prosessin yllättävää yksinkertaisuutta:

‚ÄĚSinne sun t√§nne hapuilevan aineiston saa loppupeleiss√§ kitkatta yhdistetty√§ alkuper√§iseen dataan, kunhan n√§ill√§ on jokin yhteinen nimitt√§j√§ ‚Äď t√§m√§ voi olla vaikkapa valtion nimi tai alueille osoitetut tunnisteet.‚ÄĚ

Tehtävänämme oli siis tutkia Afrikan valtioiden erilaisia lukuja, esimerkiksi timanttikaivosten ja konfliktien lukumäärää ja sijaintia kartalla. Tässä keskeneräinen harjoituskartta havainnollistamaan hieman konfliktien esiintymistä (Kuva 1.).

pak3 afrikkaa

Kuva 1. Konflikteja Afrikassa

 

En perehtynyt sen kummemmin harjoituskarttaamme, vaikka aihe olisikin luultavasti ollut hyvin kiinnostava, ja siitä olisi voinut riittää analysoitavaa ja tulkittavaa hyvinkin paljon. Tämän todistaa Niko Pelkonen blogimerkinnässään, jossa hän pohtii, ovatko konfliktit selitettävissä luonnonvarojen esiintymisellä. Hänellä on monenlaisia erilaisia tietoja ja hyviä arvauksia liittyen konflikteiden syihin, ja tekstin lopetuskappale tiivistää hyvin olennaisen:

‚ÄĚOn my√∂s huomioitava, ett√§ kolonialismin my√∂t√§ syntyneet rajat eiv√§t monestikaan noudattaneet paikallisia heimo- ja kyl√§yhteis√∂n rajoja, joten monien konfliktien taustalla kytee my√∂s etniset kiistat, tai maa-alueiden omistukseen liittyv√§t erimielisyydet. — Taustalla vaikuttavien syiden kirjo on varmasti monenkirjava ja onkin surullista, ett√§ luonnonvaroiltaan rikas manner ei p√§√§osin ole p√§√§ssyt n√§ist√§ hy√∂tym√§√§n.‚ÄĚ

 

Tietojen tuominen Afrikan karttaa varten oli kuitenkin vasta lähinnä harjoittelua. Seuraavaksi paneuduimme kurssikerran viralliseen karttatehtävään: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksin laskemiseen. Ensimmäistä kertaa tietokannat ja aineistot eivät olleet valmiiksi hyödynnettävässä muodossa, joten tällä kertaa kartan visuaalinen ilme ei ollut ainut huolehdittava asia. Meidän täytyi ensin nimittäin laskea valuma-alueiden tulvaindeksit, eli joen keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välinen suhde. Lasketut tulvaindeksit päivitettiin valuma-aluetietokantaan, jonne lisättiin myös valuma-alueiden järvisyysprosentit. Laskutoimitusten ja tietokantojen yhdistelemisen jälkeen sain karttani tehtyä (Kuva 2.).

pak3 valmis

Kuva 2. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyysprosentit

 

Kartan onnistuneisuudesta voisin sanoa, että olen melko tyytyväinen värivalintoihini, paitsi että tajusin juuri, että kaikista korkein luokka ei mitenkään ponnahda silmille. Myöskään pienten valuma-alueiden järvisyysprosentit eivät erotu kunnolla. Saman huomasi Lauri Perkiö, joka kirjoittaa blogissaan:

‚ÄĚOlisin halunnut saada kartalle n√§kyviin kunkin valuma-alueen tarkat prosentit, koska se olisi lis√§nnyt j√§rvisyyden k√§ytt√∂kelpoisuutta tarkasteltavana muuttujana. Nyt pylv√§√§t antavat vain pient√§ osviittaa siit√§ mit√§ alueiden j√§rvisyys on.‚ÄĚ

Perkiö myös nostaa esille, että rannikkoseudun pienet valuma-alueet ovat niin tiiviissä, että on vaikeaa erottaa, mikä pylväs kuuluu millekin valuma-alueelle.

Kartasta näkee jo nopealla silmäyksellä, että kaikista järvisimmät alueet ovat alueita, joiden tulvaindeksi on aivan pienimmästä päästä. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että nämä suuret vesistöt keräävät valuma-alueensa vedet järviinsä, ja vaikka järvetkin yleensä lopulta laskevat mereen, tällaiset suuret altaat hidastavat ja tasapainottavat veden kiertoa, ja antavat vakautta alueen veden valunnalle. Tällaisia järvisiä ja pienitulvariskisiä alueita on Järvi-Suomessa ja laajemminkin lähes koko Suomen itäisellä puoliskolla.

Suurimman tulvariskin alueet sijaitsevat taas rannikolla. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvaindeksi on korkea laajalla alueella. Vaikka tulvat voivat aiheuttaa isoakin vahinkoa esimerkiksi rakennuksille, niiden tuoma liete on hyväksi pelloille. Ei siis ihme, että juurikin tällaisilla alavilla ja tulvivilla alueilla viljellään paljon.

 

Lähteet:

Afrikan pohjakartta: http://www.maplibrary.org/stacks/Africa/index.php

 

Joet ja järvet: Maanmittauslaitos 2011 http://www.maanmittauslaitos.fi/ilmaisetaineistot

 

Konfliktien sijainnit: http://www.prio.no/CSCW/Datasets/Armed-Conflict/Conflict-Site/

 

Kurssikerta 3 ‚Äď Konflikteja ja valuma-alueita¬†(2016). Nikon PAK-blogi. Pelkonen, N. 19.2.2016 <https://blogs.helsinki.fi/nikopelk/2016/02/09/kurssikerta-3-konflikteja-ja-valuma-alueita/>

 

Kurssikerta 3- Valuma-alueita ja konflikteja (2016). Laurin Perkiön blogi. Perkiö, L. 24.2.2016 https://blogs.helsinki.fi/lauriper/2016/02/18/kurssikerta-3-valuma-alueita-ja-konflikteja/

 

Tietokannan rakenne on muuttunut eli vesist√∂j√§ ja v√§kivaltaa ‚Äď 3. kurssikerta (2016).¬†PAKinoita kartoista. Lepp√§m√§ki, T. 19.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/leppatat/2016/02/08/tietokannan-rakenne-on-muuttunut-eli-vesistoja-ja-vakivaltaa-3-kurssikerta-tyon-alla/

Valuma-alueet: Syken Oiva-tietokanta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp

 

Artikkeli 1

Artikkelin p√§√§idea on, ett√§ sek√§ yhden ett√§ kahden muuttujan teemakartassa on omat ongelmansa (luokkajako, ihmissilm√§n liioittelema yhtenev√§isyyksien etsiminen..), mutta ett√§ muuttujien korrelaation visualisoimiseen on olemassa selke√§ keino. Kyseinen keino on er√§√§nlainen ruudukko, jossa toinen muuttuja on pysty- toinen vaaka-akselilla. Ruudukko voi olla joko 2×2- tai 3×3-ruudukko, mutta sit√§ suurempi ruutum√§√§r√§ ei ole en√§√§ helposti hahmotettavissa.

Näinkin yksinkertainen esitystapa on mielestäni monessa mielessä visionäärinen: juuri toisen kurssikerran karttaa tulkitessani huomasin, että oli hyvin vaikea saada selvää kahden teeman koropleettikartastani. Käytin siinä viittä eri väriä ja viittä eritiheydellistä pisterasterointia, jolloin lopputuloksena voi olla jopa kaksikymmentäviisi erilaista yhdistelmää. Tämä on ihmissilmälle aivan liikaa sulateltavaksi. Alla olevasta kartastani (kuva 1.) ei mielestäni uskoisi, että siinä on käytetty vaan viittä eri väriä.

pak artikkeli1 mun kartta

Kuva 1. Varoittava esimerkki

 

Lukiossa koristelin aina kalenteriani, ja t√§n√§ aikana minulle konkretisoitui, miten paljon tietty√§ v√§ri√§ ymp√§r√∂iv√§t v√§rit vaikuttavat siihen, mink√§ s√§vyiselt√§ v√§ri silmiss√§mme n√§ytt√§√§. Joskuskin olin saattanut kirjoittaa vierekk√§isille p√§iville samalla paksulla tussilla esimerkiksi ‚ÄĚJoulujuhla‚ÄĚ ja ‚ÄĚTeatteri‚ÄĚ, mutta kun olin kahdella eri ohuella Stabilo-tussilla rajannut/piirt√§nyt √§√§riviivat n√§ille suurille, paksuille kirjaimille, sama v√§ri √§√§riviivojen sis√§ll√§ n√§ytti t√§ysin erilaiselta. L√∂ysin esimerkkikuvan (kuva 2.), jossa on k√§ytetty valkoisella pohjalla h√§mm√§stytt√§v√§sti vain kahta eriv√§rist√§ ruutua.

pak artikkeli1 illuusio

Kuva 2. Väri-illuusio

 

Mutta takaisin asiaan: Artikkelin ruudukko on itse asiassa melko saman tyyppinen kuin tak-kurssin ensimmäisellä puoliskolla tekemämme kolmiodiagrammit, mutta vaan kahdella muuttujalla. Ruudukkoon sijoitetaan pisteitä kuten koordinaatistoon x- ja y-arvon mukaan, ja jokainen piste esittää esimerkiksi tietyn kunnan asettumista ruudukolle kahden kuvattavan asian suhteen.

Mit√§ lineaarisemmin pisteet asettuvat, sit√§ suurempi korrelaatio muuttujien v√§lill√§ on. Koskaan ei kuitenkaan saa erehty√§ luulemaan, ett√§ suuri korrelaatio tarkoittaisi automaattisesti syy-seuraussuhdetta (ilon pilkahdus tapahtui, kun artikkelissa luki ‚ÄĚcasual relationship‚ÄĚ luultavasti ‚ÄĚcausal relationshipin‚ÄĚ sijaan!).

pak artikkeli1 kuva

Kuva 3. Kaksimuuttujainen koropleettikartta Masoswen alueesta (Leonowicz 2006)

 

 

Artikkelin valmiissa kartassa (Kuva 3.) esitetään muuttujat ensin omilla kartoillaan, sitten yhtä aikaa, jolloin kahdesta väristä syntyy uudenlaisia sävyjä. Legenda on ruudukko, josta näkyy jokainen mahdollinen väriyhdistelmä sekä pisteiden tarkempi sijainti. Myöskin luokkien frekvenssit ovat näkyvillä pienemmässä taulukossa, joka selkeyttää ja yleistää muuttujien välisten suhteiden painottumista.

Artikkeli oli mielenkiintoinen ja antaa toivottavasti jotain eväitä tulevien karttojen tekoon.

 

Lähteet:

BrainDen (2016). RED VS. GREEN. 5.2.2016. <http://brainden.com/color-illusions.htm>

Holkkola, M. (2016) Varoittava esimerkkikuva Etelä-Suomen kartasta.

Leonowicz, A.¬†Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. T. 42. Nr. 1. P. 33‚Äď37¬†Geografija (2006). Polish Academy of Sciences, Institute of Geography and Spatial Organization

Kurssikerta 2 – Karttoja ja aivopieruja

PAK-kurssin toinen kurssikerta k√§ynnistyi MapInfon erilaisten teemakarttatyyppien esittelyll√§. Annamariaa lainaten: ‚ÄĚTavoitteena oli perehty√§ tarkemmin kartografisen aineiston visualisointiin luomalla karttoja, joissa havainnollistetaan useampaa eri teemaa samaan aikaan. K√§vimme MapInfolla l√§pi pylv√§s- ja ympyr√§diagrammien k√§ytt√∂√§ sek√§ graduated-, piste-, individual- ja grid-karttojen ominaisuuksia. Kokeilimme my√∂s prismaattisen ja 3D-kartan luomista.‚ÄĚ Kaikissa n√§iss√§ kartoissa on niiden hyv√§t ja huonot puolensa, sek√§ asiat, joiden esitt√§miseen ne soveltuvat parhaiten.

Pienten k√§yt√§nn√∂n harjoitusten j√§lkeen oli vuorossa asia, joka yll√§tt√§en osoittautui kurssikerran vaikeimmaksi: kartan aineistojen valinta. Samaistun t√§ysin Markuksen blogin ytimekk√§√§seen ja koko kurssikertani tiivist√§v√§√§n toteamukseen: ‚ÄĚEnsimm√§inen vaikeus oli l√∂yt√§√§ kaksi teemaa, jotka voisivat jollain asteella tukea toisiaan.‚ÄĚ Sen lis√§ksi, ett√§ teemoilla olisi tosiaan hyv√§ olla jonkinasteinen yhteys, liika valinnanvara ei ainakaan auttanut tilannetta ‚Äď koska en ennen ollut ollut tietoinen p√§√§syst√§ni Suomen kattaviin ja mielenkiintoisiin tilastoihin muutamalla hiiren klikkauksella, jumituin Sotkanet-sivustolle turhankin pitk√§ksi aikaa. My√∂s Jasmiina pukee sanoiksi blogissaan minunkin valinnanvaikeuteni: ‚ÄĚKokeilin tunnilla useita eri vaihtoehtoja kartan muuttujiksi, mutta kiinnostavia ja toimivia yhdistelmi√§ oli vaikea l√∂yt√§√§. Siin√§ etsiess√§ aika loppuikin kesken, ja p√§√§dyin nykyisiin valintoihini puolivahingossa. Olisi ollut tarpeen mietti√§ huolellisemmin, millaisten muuttujien v√§lill√§ voisi olla mielenkiintoisia yhteyksi√§.‚ÄĚ

L√∂ysin Sotkanet-sivustolta monia kiinnostavia ja surullisia tilastoja, ja tartuin ensimm√§iseksi ‚ÄĚEi yht√§√§n l√§heist√§ yst√§v√§√§, % 8. ja 9. luokan oppilaista‚ÄĚ ‚Äďtilastoon. Se oli ehk√§ virhe, sill√§ valintani johti jopa pahempaan pohjamutiin vaipumiseen kuin karttani etenem√§tt√∂myys. Lamaantuneena kaikista Sotkanetin surullisista numeroista yritin mietti√§, mit√§ haluan esitt√§√§ kartassani l√§heisen yst√§v√§n puutteen rinnalla. Pian sain kuitenkin keksin kokeilla, onko yst√§v√§tt√∂myydell√§ yhteytt√§ koulukiusaamisen kanssa. Huvittavaa t√§ss√§ on se, ett√§ jostain syyst√§ (<-syyt√§n Sotkanet-masennustani) ajattelin, ett√§ oppilaat, jotka olivat vastanneet osallistuneensa koulukiusaamiseen v√§hint√§√§n kerran viikossa, olisivat samoja kuin oppilaat, joilla ei ole yht√§√§n l√§heist√§ yst√§v√§√§. Ehk√§ uudenlainen ajattelutapani oli jokin tiedostamaton defenssi, jolla yritin k√§√§nt√§√§ ajatukseni pois murheellisista ja yksin√§isist√§ oppilasmassoista ja muuntaakin heid√§t kiusaaviksi oppilaiksi, joiden tilanne on eri tavalla surullinen (ei lamaannuttavan ja syv√§n sinisen surullinen). Tai sitten halusin osoittaa, ett√§ osaan k√§√§nt√§√§ tunteellisuuden pois ja ajatella kylm√§n rationaalisesti, analyyttisesti ja uudistusmielisesti, ei kaavoihin kangistuneena. Naurettava hetki kuitenkin oli, kun illalla k√§velin kaupungilla ja vasta silloin tajusin, ett√§ kymmenen prosentin yst√§v√§t√∂n joukko ja kymmenen prosentin kiusaajajoukko eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ ole samoja ihmisi√§.

Tässä karttani nyt kuitenkin on.

pak2 8-9 lk ilman rajoja

Kuva 1. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulukiusaaminen ja ystävättömyys kunnittain. Sotkanet, 2013.

 

Rasterointi kuvassa 1 on aika epäselvä, koska en ehtinyt enää alkaa muutella sitä. Olin nimittäin kuluttanut aineiston valinnan ja pohjamudissa lillumisen jälkeisen tunnin täysin käsittämättömiin ratkaisuihin, kuten tähän pistekarttaan (kuva 2):

pak 2 pieru

Kuva 2. Pistekarttayritys (piste=0,25 oppilasta osallistunut kiusaamiseen vähintään viikottain)

 

Tässä kuitenkin lähemmät kuvat lopullisesta kartastani.

PAK 2 lappi

Kuva 3. Pohjois-Suomen lähennys

 

PAK 2 etelä

Kuva 4. Eteläisemmän Suomen lähennys

Kunnat, joissa kiusataan vähän ja joissa monilla on läheisiä ystäviä, näyttävät kulkevan yllättävän käsi kädessä. Kuntia, joiden molemmat luokat ovat korkeimpia, ovat Sodankylä, Inari sekä ehkä Askola ja Lieksa. En oikeastaan itsekään erota, kuinka oransseja niiden pisteet ovat, oi voi. Koulukiusaamisella ja läheisen ystävän puutteella voi hyvin olla yhteys, mutta kumpikaan ilmiö ei mielestäni selitä tai aiheuta toista. Pienet tai harvaan asutut kunnat edistävät mielestäni helposti kumpaakin ilmiötä.

 

 

Lähteet

2. Kurssikerta ‚Äď P√§√§llekk√§iset teemat ja karttojen visualisointi (2016). ajrossi’s Blog. Rossi, A. 2.2.2016. <https://blogs.helsinki.fi/ajrossi/2016/01/31/2-kurssikerta-paallekkaiset-teemat-ja-karttojen-visualisointi/

2. kurssikerta: syventymistä teemakarttojen maailmaan (2016). Jasmiinan PAK-blogi. Myllys, J. 2.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/2016/01/31/2-kurssikerta-syventymista-teemakarttojen-maailmaan/

Sotkanet. osallistunut koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2013 (2016) 27.1.2016

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szb1AQA=&region=XVBBDsMwCPtRJTDZVPGOXXbhMG3X_f-2YEgVTZWAYmxMXA8NMXU9JBT-yuT3Gc3BmoC_t_p2yKy0cIFb_1uyRP1k32SI5sc-Ks1xNo0qodsOtPrVuTR7r6ycQGCHSEIBOw_NA-9ZnlEHomONjrkQSc-LclI3-U_G0daWqP1ZR-P9HOWHzTbMoZMv4PaNZ-6Mxw8=&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f

 

Sotkanet. Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2013 (2016) 27.1.2016

https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZxBAA=&region=XVBBDsMwCPtRJTDZVPGOXXbhMG3X_f-2YEgVTZWAYmxMXA8NMXU9JBT-yuT3Gc3BmoC_t_p2yKy0cIFb_1uyRP1k32SI5sc-Ks1xNo0qodsOtPrVuTR7r6ycQGCHSEIBOw_NA-9ZnlEHomONjrkQSc-LclI3-U_G0daWqP1ZR-P9HOWHzTbMoZMv4PaNZ-6Mxw8=&year=sy4rAQA=&gender=t&abs=f&color=f

 

Toinen kurssikerta ‚Äď teemakarttoja ja ep√§onnistumisia (2016). Markuksen bloggailua. Sirvi√∂, Markus. 5.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/masirvio/

Kurssikerta 1 – PAKin (huojentava?) aloitus

Olin kuullut huhupuheita siit√§, miten tuleva PAK-kurssi tulisi olemaan ty√∂l√§s ja aikaa viev√§. Monia muitakin deadline-orientoituneita mantsalaisia varmaan mietitytti tai jopa hirvitti tuleva kurssimme, mutta vaikka kaikki ovatkin samassa tilanteessa, ei se silti mielest√§ni v√§henn√§ ihmisen subjektiivisuutta ja oikeutta stressaamiseen. Kun ensimm√§inen kurssikerta oli ohitse, pystyi kuitenkin huokaisemaan helpotuksesta, sill√§ yleens√§ kaikki tulevaisuudessa kaukana h√§√§m√∂tt√§v√§t ja vieraat asiat tuntuvat pelottavimmilta kuin ne (ehk√§) ovatkaan. Nyt kurssi oli saanut kasvot, eik√§ se en√§√§ tuntunut niin abstraktilta ja pahaenteiselt√§. Silti MapInfoa ensimm√§ist√§ kertaa avatessani minulle tuli tietynlainen kaipuu tuttuun ja turvalliseen ‚ÄĚCoreliin‚ÄĚ, johon oli juuri ehtinyt tottua.

 

Kurssikerralla k√§sitellyt, osittain entuudestaan tutut asiat paikkatiedosta ja vektorimuotoisista aineistoista auttoivat minua viritt√§ytym√§√§n oikeanlaiseen paikkatietotunnelmaan. Diat ik√§√§n kuin j√§senteliv√§t valmiiksi jotenkuten hahmottamani asiat selke√§mmiksi ja hierarkkisiksi kokonaisuuksiksi. Kuitenkin er√§s asia, jonka hehkuttamista olin jo lukiossa ihmetellyt, oli ominaisuustieto. En ollut ehk√§ aikaisemmin ymm√§rt√§nyt k√§sitett√§ koko laajuudessaan, sill√§ olin miettinyt itsekseni, ett√§ mit√§ niin ihmeellist√§ ominaisuustiedossa on, kun periaatteessa maastokartankin karttamerkit kertovat, millainen kyseinen kohde on (ainakin joissain tapauksissa, esimerkiksi erilaisten mets√§tyyppien symboleissa). Samalla tavoin Helena oli blogissaan osannut pukea sanoiksi minunkin mietteeni: ‚ÄĚAiemmin ominaisuustieto on merkinnyt minulle p√§√§asiassa rasterin tai vektorin v√§ri√§ tai muotoa. — MapInfossa ominaisuustietoa oli kuitenkin koottu my√∂s taulukkomuotoon. Kun kohdetta klikkasi, esiin tuli lis√§√§ tietoa siit√§. Ominaisuustiedon k√§site t√§ydentyi siis huimasti.‚ÄĚ

 

Itse MapInfoon tutustuminen meni melko mukavasti, vaikka välillä minulla oli vaikeuksia päättää, katsonko ensin kokonaisuudessaan, miten jokin asia tehdään, vai teenkö sitä mukaan kun Arttu edessä. Opin sen, että kannattaa pitäytyä siinä tavassa, kumman valitsee, eikä kesken kaiken vaihtaa taktiikkaa. Lyhyen MapInfo-harjoittelun jälkeen pääsimmekin jo käsiksi viikon tehtävään, eli vapaavalintaiseen Suomen teemakarttaan. Tiedot olivat Tilastokeskuksen kunnittain laatimia lukuja, ja valitsin karttani aiheeksi Tietoon tulleet rikokset 2010. Pienen laskutoimituksen jälkeen sain tehtyä luonnollisilla luokkaväleillä kartan tietoon tulleista rikoksista tuhatta asukasta kohden.

PAK1. paras tietoon tulleet rikoksetKuva 1. Tietoon tulleet rikokset 1000 asukasta kohden (2010).

 

Valitsin luonnolliset luokkavälit tietoon tulleiden rikosten esitystavaksi, sillä en halunnut mahduttaa kuntia väkisin väännettyihin luokkiin, vaan löytää poikkeamia. Tämä onnistui ehkä vähän liiankin hyvin, sillä korkeimmassa rikosluokassa on vain yksi kunta. Toisaalta, jos erot ovat näin radikaaleja, sen varmaan kuuluukin tulla ilmi kartastani. Kolme vähärikoksisinta luokkaa pitävät nimittäin sisällään 87 prosenttia kunnista.

 

Karttani mystinen rikospesäke on Virolahden kunta Kymenlaakson maakunnassa. Asukkaita siellä on vain 3347, joten ei tarvita kovin paljoa rikoksia, jotta suhteutettuna tuhanteen asukkaaseen rikosmäärä näyttää papereilla pahalta. Siellä sijaitsee myös Vaalimaan raja-asema Venäjän rajalla, ja muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä kuntalaisista on 6,6 prosenttia. Luulen, että raja-aseman läheisyys voi olla osasyy rikoksille; ainakin itärajan kunnat ja (Pohjois-Lappi) ovat kartassani melko selvästi tummempia kuin länsirannikko.

 

Olen melko tyytyväinen karttaani, sillä tässä vaiheessa kurssia varmastikin MapInfon käytön oppiminen on pääasia. Siksi en nyt paneudu pidempään kartan tai sen osoittamien ilmiöiden analysoimiseen, vaan jään odottamaan seuraavaa pakkeilua.

 

 

Lähteet:

 

Karttaikkuna ‚Äď Paikkatietoikkuna (2016). 26.1.2016 http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta

1. Kurssikerta: Mapinfo ja seikkailu paikkatieto-ohjelmien maailmassa (2016).¬†HELENA’S.¬†Rautakoski, H. 26.1.2016 https://blogs.helsinki.fi/helenrau/2016/01/21/1-kurssikerta-mapinfo-ja-seikkailu-paikkatieto-ohjelmien-maailmassa/

 

Tietoon tulleet rikokset kunnittain vuonna 2010. Tilastokeskus.

 

Wikipedia, Virolahti (2016). 26.1.2016 https://fi.wikipedia.org/wiki/Virolahti