15-01-2018 | Ensimmäinen kerta

Ensimmäisen kerran tavoitteet

Kurssin ensimmäisen tunnin tavoitteena oli perehdyttää opiskelijat QGIS -ohjelman perus toiminnallisuuksiin, lopputuloksena oli ensimmäinen itse visualisoitu teemakartta valmiiksi tuotetusta datasta.

Voimakkain oppimiskäyrä monilla, minä mukaanlukien, oli itse QGIS – ohjelman käyttö, eri komponenttien toiminnallisuudet sekä itse visuaalisen lopputuloksen, kokonaisuuden luominen. Relaatiotietokannat ovat minulle entuudestaan tuttuja, opin tällä kertaa kuitenkin hyödyntämään kirjain- ja numeromuodossa olevaa dataa tietokannan taulukosta ja muodostamaan siitä jokaiselle helposti tulkittava, tehokas viestinnän väline, kartta.

Maiju Karhun blogissa * perehdyttiin hyvin aineiston käsittelyn ja kartan luonnin teknisiin vaiheisiin QGIS -ohjelmassa. Prosessiin kuului  relaatiotietokantojen yhdistelemistä (JOIN), tiedon filtteröimistä, uuden tietokannanluominen, saastuttamisarvon laskeminen uuteen sarakkeeseen ja kyseisen sarakkeen visualisoimista kartalle (Karhu Maiju, Kurssikerta 1).

Mikä kartta, Miten?

Kartta kuvaa Itämeren valuma-alueen maiden typpipäästöjen prosenttiosuuksia. Kartassa käytetään Euroopan Komission määrittelemää spatiaalisenanalyysin standardi esitysprojektiota: ETRS89 LAEA (Lambertin oikeapintaista tasoprojektiota). Kartan tavoitteena on muodostaa yleinen käsitys Itämerelle suuntautuvien typpipäästöjen jakautumisesta maakohtaisesti.

Kuva 1. Itämeren valuma-alueen maakohtaiset typpipäästöt

Miten meni niinkuin omasta mielestä?

Kartta ei varsinaisesti määrittele mitään tieteellistä mittayksikköä kartan käyttämälle skaalalle jonka voidaan katsoa vaikuttavan huomattavan alentavasti kartan informatiiviseen arvoon. Kartan käyttämä skaala ei myöskään ala nollasta jolloin pienempien maiden osuudet saastuttamisesta jäävät epätietoon, toisaalta tämä on voinut olla myös haluttu yleistys jos tavoitteena on visualisoida suurimpia päästöjen aiheuttajia. Puolan osuus päästöistä jää myös hieman epäselväksi sen osuessa skaalassa sektoriin “13.0-34.0”. Kyseinen vaihtelu väli on niin suuri ettei tarkkaa käsitystä tämän perusteella luomaan; Kartasta pystytään päättelemään vain maan suurin vaikutus typpipäästöihin joka johtuu pitkälti teollisuudesta ja intensiivisestä maataloudesta. Mainittakoon että Puolan osuus päästöistä oli ~33%. Vivi Tarkan blogi otti hyvin kantaa päästöjen syihin, Puolan teollisuuden osuus BKT:sta on noin 30% joka on lähes kaksinkertainen suomen vastaavaan. Ongelman aiheuttajien ja kärsijöiden asema on myös epätasa-arvoinen, esimerkiksi Suomen ja Ruotsi rannikkoineen kärsivät rehevöitymisestä paljon suhteessa päästöihin. Maiden ympäristöpolitiikan suhtautuminen päästörajoituksiin näyttelee suurta roolia päästöjen ehkäisemisessä ja siihen panostamisessa (Tarkka Vivi, QGIS ja ensimmäinen kartta).

Kaiken kaikkiaan kyseinen kartta tehtävä antoi erinomaisen ensimmäisen kosketuksen QGIS -ohjelmaan, datan visualisointiin kartaksi sekä tämän analysoimiseen.

 – Roope Heinonen 23-01-2018

Lähteet:

Karhu Maiju. Kurssikerta 1, 17.1.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/maikarhu/ , Luettu 23.1.2018

 

Tarkka Vivi. QGIS ja ensimmäinen kartta, 22.1.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/vivitark/ , Luettu 23.1.2018