22-01-2018 | Vääristynyt todellisuus

Kurssikerran agenda

Toisella kurssikerralla keskityimme projektioiden salaiseen maailmaan ja niiden merkitykseen lopputuloksen kannalta. Tavallinen tallaaja tuskin tulee usein pohtineeksi projektioita ja niiden keskeistä asemaa karttojen tuottamisessa. Projektion tyyppi kuitenkin vaikuttaa tiedettävästi pahimmillaan dramaattisesti lopputulokseen. Olennaisinta on osata valita oikea projektio käyttötarkoituksen mukaan. Lopputuloksen kannalta on kriittisen tärkeää valita paras vaihtoehto oikeapintaisen-, oikeakulmaisen- ja oikea-alaisen projektion väliltä. Yleensä yleiskarttojen projisointi toteutetaan lieriöprojektiona, jossa maapallo sijaitsee lieriön sisällä, tarkin kuvauspinta saadaan kartiota sivuavasta kohdasta. Tarpeen mukaan projisointi voidaan suorittaa myös kartio- ja tasoprojektioina.

Mercator vs Lambert, round 1

Visualisoimme kartan jossa vertailimme kahden eri projektion: oikea kulmaisen pitkittäisen Mercator projektion (ETRS-TM35FIN) sekä oikea pintaisen Lambertin projektion (LAEA) välisiä eroja pinta-aloissa. Kartasta (kuva 1) on huomattavissa erittäin suurta hajontaa projektioiden välillä, kasvaen pojoiseen mentäessä. Suuret pinta-ala erot johtuvat Mercatorin projektion ominaisuuksista.

 

Kuva 1. Mercatorin ja Lambertin projektioiden välinen prosentuaalinen vääristymä.

Mercatorin projektio

Mercatorin projektio säilyttää oikeat suuruiset kulmat suurentaen samalla alueiden pinta-aloja. Projektion käyttämät suorat paralleelit ja meridiaanit vääristävät totutta, todellisuudessa paralleelit ovat sitä lyhyempiä mitä lähempänä napoja ne sijaitsevat. Mercatorin projektion suosio aina viime vuosikymmenille asti on johtunut pitkälti oikeakulmaisuuden hyödyistä merenkäyntiin. Viime vuosikymmeninä kyseistä projektiota on arvosteltu suuresti sen korostaessa juuri pohjoisia alueita, onko tämä kenties jäänteitä länsimaisen valkoisen miehen ylivertaisuus aatteesta, rippeitä kolonialismista ja siirtomaa vallasta. Havainnollistava kuva (kuva 2) visualisoi vääristymiä Tissot’n indikaattorien avulla (Wikipedia, Mercatorin projektio). Aake Laine pohdiskelee hyvin tämän vääristymän seurauksia muun muassa ihmisten maailman kuvaan. Osa Suomen alueista on jopa 3 kertaa suurempia maailmankartalla kuin mitä ne ovat luonnossa. Saku Ruuskanen on ottanut mukaan hyvin havainnollistavan selain pohjaisen palvelun jonka avulla valtioiden  todellisia kokoja pääsee vertaamaan maailmankartalla https://tinyurl.com/y8go23bn.

Kuva 2. Mercator projektion pinta-alavääristymät havainnollistettu Tissot’n indikaattorein (Wikipedia, Mercatorin projektio).

Lambertin projektio

Lambertin projektio puolestaan pitää alueiden pinta-alat oikeassa suhteessa vääristäen kuitenkin alueiden muotoja. Lambertin projektiossa vääristymiä aiheuttaa paralleelien etäisyyksien pysyminen vakiona vaikka ne todellisuudessa lähenevät toisiaan navoille päin mentäessä. Lambertin projektio on tarkimmillaan päiväntasaajalla, sen katsotaan olevan käyttökelvoton ~60 leveysasteen jälkeen navoille päin mentäessä.

 

Kuva 3. Lambertin oikeapintainen projektio, muotojen vääristymiä havainnollistettu Tissot’n indikaattorein (Wikipedia, Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio).

Mercator vs Lambert, round 2

Visualisoin vielä asutustiheyttä ja niiden eroavaisuuksia kyseenomaisten projektioiden välillä. Kartoista puuttuu niille tarppeellisia ominaisuuksia ja esimerkiksi asteikko on km2, sisällytin kartat havainnollistamaan erojen suuruuksia. Huomioi kartan skaalojen ero legendasta.

Kuva 3. Suomen väentiheys, Lambertin projektio.

 

Kuva 4. Suomen väentiheys, Mercatorin projektio.

 

Mitä opin

Kongreettisesti käteen jäi muistutus siitä kuinka tärkeitä projektiot ovat lopputuloksen kannalta ja kuinka tuotettua dataa pitäisi aina arvioida kriittisesti.

 

Kiitos ja anteeksi !

 – Roope Heinonen 26-01-2018

 

Lähteet:

Wikipedia, Mercatorin projektio Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio, Luettu 26.1.2018

Wikipedia, Lambertin oikeapintainen lieriöprojektio, Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lambertin_oikeapintainen_lieriöprojektio, Luettu 26.1.2018

Saku Ruuskanen, Projektiosta toiseen, 25.01.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/ruusaku/,  Luettu: 27.01.2018,

Aake Laine, Projektioiden vertailua (toinen kurssikerta), Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/aake/, Luettu: 27.01.2018