05-02-2018 | Ruudukkoja ja Pisteitä

Mitä tehtiin

Neljännen kurssikertamme tavoitteena oli muodostaa pistemuotoisesta aineistosta ruutumuotoinen visualisointi. Piste tyyppinen tieto sisältää usein hyvin tarkkaa paikallista omiaisuus- ja sijaintitietoa jolloin se soveltuu hyvin tutkimuksen tekoon, visuaalinen puoli puolestaan on melko mitään sanomaton ja vaikea tulkintainen. Ongelman ratkaisemiseksi siis muodostimme ruutumuotoisen teemakartan pisteaineistomme pohjalta.

Toteutimme yhtenäisenä harjoituksena kartan ruotsinkielisten sijoittautumisesta pääkaupunkiseudun alueelle. Välineinä käytimme luonnollisesti QGIS -ohjelmistoa. Yhdistimme ruotsinkielisten määrän sisältävän tietokannan oleelliset taulut valtavaan väestöllistätietoa sisältävään tietokantaan jonka jälkeen lisäsimme ruudukon taustalle jonka soluihin visualisoimme ruotsinkielisten määrää tutkitulla alueella.

Pääosin käyttämämme tekniikat olivat jo tuttuja ja melko hyvin hallussa. Tärkeimmät vaiheet toteutuksen onnistumisen kannalta ovat: tutkimuskysymyksen rajaaminen ja tarvittavien tietojen selvittäminen sekä mahdollinen laskeminen. Tämän jälkeen olennaista on visualisoida haettu tai luotu tieto kartalle. Qgis -ohjelmistossa tämä onnistuu melko vaivattomasti muokkaamalla valitun layerin(tietokannan) tyylejä.

Olen nähtävästi onnistunut tehokkaasti hävittämään karttani jonnekkin bittiavaruuteen…

Oman karttani puuttuessa voinkin hyvin arvioida muiden tuottamia karttoja samasta aiheesta. Eemil Beckerin toteutukset opiskelijoiden suhteellisesta osuudesta kokoväestöstä sekä rakennusten rakennusvuoden ruudukkomuotoinen vertaileminen olivat erittäin hyvin toteutettu. Eemil pohti myös hyvin ruudukkomuotoisen aineiston mahdollisia ongelmia aluellisten erojen voimakkaan vaihtelun kanssa. Esimerkiksi asumattomat alueet vaikuttavat voimakkaasti oman solunsa arvoihin, tämä saattaa vaikeuttaa ja vääristää kartan tulkitsemista ja muodostaa vääristyneitä mielikuvia alueista. (Eemil Becker, Ruutuja).

Ruudukkoaineistoissa huomioitavaa

Ruudukkomuotoisessa teemakartassa suurimpana erona aikaisemmin tuottamiimme koropleettikarttoihin on absoluuttisten arvojen käyttämisen mahdollisuus suhteellisten sijaan. Kaikkien alueiden ollessa samankokoisia on tämä mahdollista. Absoluuttisten arvojen käyttäminen ruudukkoaineistossa saattaa altistaa kartan laatijan tulkinnallisille virheille kuten esimerkiksi väestöllisten aineistojen väkilukuun suhteuttamisen unohtamiselle. Alueita vertailtaessa kartan informatiivinen arvo kärsii huomattavasti jos lukumääriä ei ole suhteutettu koko populaatioon, luonnollisesti tähän vaikuttaa myös arvojen keskihajonnan voimakkuus.

Eemil Becker. Ruutuja, 08.2.2018, Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/beemil/ , Luettu 25.2.2018

 

 

Roope Heinonen 05-02-2018