26-02-2018 | Lopun alkua

Voiko tietotulvaan hukkua?

Kohtasin viimeisessä blogikirjoituksessani perustavanlaatuisen ongelman, valinnanvapauden. Joskus aihealueen ja aineiston päättäminen itsenäisesti on ahdistavampaa kuin ohjeiden ja valmiiksi valitun tiedon työstäminen. Pitkään pohdiskeltuani ja eri dataa pyöriteltyäni olin päässyt konsensukseen itseni kanssa, halusin ajankohtaisen tutkimuskohteen läheltä arkeani. Valtiotasoinen tai globaali tutkiminen ei tuntunut yhtä merkitykselliseltä itselleni kyseisessä kontekstissa, vaikka globaalit tutkimukset ja tutkimuskysymykset ovatkin erittäin mielenkiintoisia yleisellä tasolla.

Mitä tehtiin?

Eksistentiaalisen tuskailuni jälkeen päädyin toteuttamaan karttani käyttäen julkisenliikenteen avointa dataa. Pikaisen lähipiirini aihealue koordinoimisen jälkeen selvisi että Matti Moisala oli myös toteuttanut karttansa HSL tarjoamasta datasta, päätin siis käyttää eri aineistoja kuin Moisala välttäen samankaltaisen lopputuloksen. Hän hoiti lähestymisen samalla tavalla kuin minä itse, ensin päätetään mitä halutaan tutkia eli ladataan aineisto ja sitten vasta tutkitaan. Moisala oli visualisoinut hyvin asutuksen ja bussivuorojen positiivista korrelaatiota tyylikkäässä kartassaan. Hän otti myös hyvin esille useiden pääkaupunkiseudulla asuvan huomion, bussiliikenne tosiaan on keskittynyt pitkittäiseen liikenteeseen keskustaan ja pois kun taas poikki kulkevat linjat ovat vähemmässä. Fiilistelin myös moisalan ajatuksia aihealueen valinnasta, olisiko pitänytkin valita toisin (Matti Moisala, Datojen keräilyerä).

Itse hyödynsin hieman yli vuoden vanhaa dataa (metroasemien nousijamäärät marraskuu keskiarvo 2016) metroaseman käytöstä nimenomaan metroon nousemisen kautta. Vertasin aineistoani aikaisemman vuoden keskiarvoihin, tästä oli huomattavissa melko tasainen käyttömäärä todennäköisesti arkikäytön kuten työmatkojen johdosta. Pientä kuukausittaista hajontaa aiheuttaa todennäköisesti työssäkäyvien kesälomakaudet loppukeväästä alkusyksyyn (HSL, Metroasemien käyttäjämäärät 2015). Kartalla on myös hyödynnetty kurssillamme käytettyä pääkaupunkiseudun asukasdataa (lähdettä tästä en valitettavasti löytänyt) sekä HSL:n tarjoamaa avointadataa liityntäpysäköintipaikoista. Liityntäpysäköintipaikat otin mukaan tukemaan teoriaani asemienkäytön laadusta ja syistä (HSL, avoin data).

Teoriassa tuottamani kartta kuvastaa asemien suhdetta ihmismassojen liikehdintään, asemien käyttöastetta, alueellisia yhteiskunnallisia ja kaupunkisuunnittelullisia eroja sekä kantakaupungin ja sen nodaalialueen välistä suhdetta. Käytännössä tuottamani kartta kuvastaa asutusta metroaseman läheisyydessä suhteutettuna niiden käyttöön.

Miten tehtiin!

Halusin toteuttaa mahdollisimman hyödyllisen, tavoitteellisen visuaalisen mallinnuksen metropysäkkien nousijamääristä yhdistäen aineistoon muita elementtejä informatiivisen arvon kasvattamiseksi sekä toteuttamisvaikeuden lisäämiseksi. Mielenkiintoisin tutkimuskysymys mielestäni kuului: missä suhteessa metroaseman lähialueen asutus on metroaseman nousijamäärään ja mistä erot johtuvat.

Loin 500 metrin bufferin metroasemien ympärille ja vertailin tämän alueen asutuksen suhdetta metroasemien nousijamääriin pohjautuen 2016 marraskuun aineistoon. Luonnollisesti tämä lähestyminen ei ota huomioon suoranaisesti kauempaa matkaavien vaikutusta nousijamääriin tai ilmiöön itsessään, tätä olen pyrkinyt tasoittamaan ottamalla huomioon metroasemien pyörä- sekä autoparkit.

 

Kuva 1. Metroasemien nousijamäärät (2016) suhteutettuna 500m säteellä asuvien määrän. Suuret nousijamäärät suhteessa aseman bufferin asukkaisiin on merkitty tummemmalla värillä. Pyörä- ja autoparkit on lisätty havainnollistamaan bufferin ulkopuolelta tulevien ihmisten määrää asemakohtaisesti. Pyörä- ja autoparkkien ollessa samankokoisia pisteitä näkyy kartalla vain autopaikat (Puotila, Itäkeskus).

Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?

Mielestäni kartan informatiivinen arvo on huomattavasti tärkeämpi kuin tämän visuaalinen esteettisyys. En itse juurikaan keksinyt miten pystyisin visualisoimaan kyseistä dataani paremmin joten tämä saa kelvata. Koin 500 metrin bufferien olevan sopivat sillä ne eivät juurikaan mene toisten alueiden päälle paitsi ydinkeskustassa. Pyörä- ja autoparkkipisteille olisi varmasti saanut järkevämmän esitystavan mutten käyttänyt siihen aikaan tiedon merkityksettömyydestä johtuen.

 Miksi paljon?

Kartalta on havaittavissa ydinkeskustan sekä muutaman yksittäisen aseman, kuten Kalasataman ja Itäkeskuksen erottuvan voimakkaasti muista metroasemista. Kyseisiltä asemilta siis nousee metroon huomattavasti enemmän ihmisiä kuin mitä lähialueella asuu, nämä asemat ovat siis suurimman käytön kohteina. Tätä selittää mielestäni muutama looginen syy: työmatkat ja työpaikkojen keskittyminen keskustaan sekä itäkeskuksen alueelle, metroasemien tärkeä sijainti liikenteen liittymäkohtana tai jatkoyhteyslinkkinä sekä alueen maankäyttö.

Tummimpien asemien suurta suhdelukua selittää myös kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Keskustan ollessa suomen suuri central business districtiä (CBD) missä sijaitsee pääasiassa vain asumiselle liian arvokasta liiketilaa. Itäkeskuksen alueella puolestaan sijaitsee huomattavan vähän asuintilaa aivan aseman läheisyydessä, itäkeskus myös työllistää ja vetää ihmisiä puoleensa ollessaan pohjoismaiden suurin kauppakeskuskompleksi. Kalasataman alueen suuriluku ei vielä ainakaan selity työpaikkojen määrällä vaan pikemminkin asukkaiden vähyyden perusteella, aseman lähettyvillä asuu selvästi vähiten asukkaita suhteessa aseman käyttömäärään. Rautatientorin ohella Kalasatamassa asuu vain noin 800 asukasta kun muiden asemien luvut vaihtelevat n. 1700 – 15 000 välillä. Luonnollisesti tällöin absoluuttiset kävijämäärät ovat pienemmät sillä tutkimukseni vertaa käyttöä suhteessa alueen asukkaisiin. Rautatientori myös hieman vääristää suurinta kategoriaa. Rautatientorin asukas/nousija kerroin on huomattavasti suurempi kuin seuraavien asemien sen ollessa 34.2, toiseksi suurin kerroin on Kalasatamalla 11,04 ja kolmanneksi suurin Itäkeskuksella 5,84 (taulukko 1).

 

Taulukko 1. Metroasemien nousijamäärät (marraskuu 2016), metroasemanlähistöllä asustavat ihmiset (500m säteellä), näistä arvoista laskettu suhteellinene kerroin (asukkaat/nousijat).

Miksi vähän?

Tasainen suhde asukkaiden ja metroon nousijoiden välillä kuvaa mielestäni hyvin esimerkiksi alueen ja lähialueiden asukkaiden työmatkoja keskustaan ja muille palvelu- ja työpaikkakeskittymille. Maantieteellinen sijainti keskustan ulkopuolella mahdollistaa myös asuinalueiden rakentamisen metroaseman läheisyyteen tai vaihtoehtoisesti aseman rakentamisen asutuksen läheisyyteen, kaikki luonnollisesti haluavat asua hyvien kulkuyhteyksien lähettyvillä. Pyörä- ja autoparkit mielestäni tukevat liikkeen suuntaa keskustaan päin, parkkipaikkoja tarvitaan hieman kauempaa saapuville metroa jatkoyhteytenä käyttäville ihmisille. Keskustaan päin mentäessä pyörä ja autoparkit vähenevät huomattavasti.

Viimeiset sanat

Tutkimustuloksiani voidaan mielestäni hyödyntämään aika tarkasti sillä pohja-aineisto ei eroa paljoa sitä edeltävän vuoden keskiarvoista, luonnollisesti Länsimetron valmistuminen todennäköisesti muuttaa tilastoja hieman. Mikael Sjöströmin viimevuoden lopulla julkaistussa reportaasissa Arvoasunto -lehdessä professori Mari Vaattovaara pohtii metroradan varren sijaitsevien asuntojen rahallista ja todellista arvoa asunnonostajille sekä alueen asukkaille. Asutuksen lisääntyminen esimerkiksi Itä-Helsingissä radan varrella tai sen läheisyydessä tulisi lisäämään metron käyttäjämääriä. Vetävänä tekijänä toimisi muun muassa parantuneiden liikenneyhteyksien tuomat uudet työllistymismahdollisuudet (Mikael Sjöström, 2017).

 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, kiitos ja anteeksi!

Lähteet:

Matti Moisala, Datojen keräilyerä, 2018,

Luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/moisalam/

Luettu: 28.03.2018

 

HSL, Metroasemien käyttäjämäärät, 2015,

Luettavissa: https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/metroasemien-kayttajamaarat/

Luettu: 28.03.2018

 

HSL, Avoin data,

Luettavissa: https://www.hsl.fi/avoindata

Luettu: 28.03.2018

 

Mikael Sjöström, 9.11.2017, Länsimetro tulee – vaikutus asuntomarkkinoihin voi yllättää.

Luettavissa: https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/lansimetro-tulee-vaikutus-asuntomarkkinoihin-voi-yllattaa-6686441

Luettu: 28.03.2018