Tällä kertaa tutkailimme projektioita ja niiden eroja, sekä tarkastelimme valintatyökaluja. Yksittäisten kuntien tarkastelu sekä kuntien valitseminen ominaisuuksien perusteella oli mielenkiintoista ja laajensi taas työkalupakkiani GIS-menetelmien osaajana.
Tehtävä 1 Mittauksia ja valintoja
Tehtävän tarkoituksena oli oppia projektioista: ensin muistutimme itseämme siitä, ettei mikään projektio ole täydellinen. Ne ovat lähtökohtaisesti vääristäviä.
Testailimme sitä, kuinka paljon projektion ja koordinaattijärjestelmän valinta vaikuttaa pinta-alaan ja pituuksiin. Testailin erilaisia projektio-koordinaattijärjestelmiä – valitsin niitä ensisijaisesti nimen hauskuuden perusteella – ja koostin niistä Excel-taulukon. Erityisen hauskaa oli, kun Excel kaatui. No, kyllä se siitä.
Kaksi alinta riviä näyttävät prosentteina pinta-alojen ja pituuden verrattuna tuttuun, turvalliseen ja pinta-alan projisoimisessa luotettavaan TM35FIN-projektioon.
Robinson-projektio vääristää pituuksia ja pinta-aloja Suomen alueella jonkin verran: pituutta 1,72-kertaiseksi ja pinta-alaa 1,40-kertaiseksi. Robinson-projektio onkin kompromissiprojektio, eli se yrittää visualisoida vääristäen molempia ominaisuuksia vähäsen: pinta-alaa sekä suuntia.
Huomattavin luku taulukossa on Mercatorin pinta-alan vääristys: Mercatorissa pinta-ala on 8,17-kertainen verrattuna TM35FINiin. Otin ihan läpällä kokeiluun myös The World from Space -projektion ja brittiläisen paikallisen projektion, joista ensimmäisestä en löytänyt kauheasti tietoa netistä. Brittiläinen paikallisprojektio taas loogisesti vääristä Suomea vain vähän.
Tehtävä 2
Aika esittää koordinaattijärjestelmien vääristämiä pinta-aloja kartan muodossa. Heti alkuun täytyy sanoa, että tämä tehtävä oli viedä minulta järjen, ja tallennettu Zoom-luento sekä muiden opiskelijoiden blogin auttoivat minua säilyttämään edes pienen osan siitä. Tähän joku hyvä viittaus blogin nimeen ja kuvaukseen.
Seuraavaksi muutama välivaihe, joita en osaa sen kummemmin selittää, koska en tiedä mitä tein väärin:
Tämän piti visualisoida Mercatorin aiheuttamaa vääristymää, mutta kun tallensin väliaikaisen tason kohdasta Make Permanent, kävi näin (????)
Tässä kohtaa suurin osa Suomesta hävisi (?????????????)
Jossakin vaiheessa kävi näinkin.
Mutta sitten! 
Tässä näkyy Mercatorin aiheuttama pinta-alan vääristys Suomen kuntien alueella verrattuna TM35FIN-projektioon, joka projisoi Suomen pinta-alan oikein. Tämän kartan visualisoinnissa toimin samalla tavalla kuin Stella Rinta-Jouppi (2024), joskin hänen luokittelunsa on parempi kuin minun, ja luokat ovat tasaisemmin välein, jollin pohjoisen vääristymä ei korostu niin paljoa. Toki pohjoinen onkin eniten vääristynyt, mutta kuitenkin. Itse olin vain ihan valmis luovuttamaan tässä kohtaa, ja hyväksyin QGIS:in ehdottamat luokat.
Tässä kokeilin neutraalimpaa värimaailmaa, koska erot ovat toisiinsa verrattuna hyvin pienet, enkä halunnut että värit hyppäisivät silmille, sillä mitään kovin suuria vääristyksiä ei ole kyseessä. Tässä on sama ongelma kuin edellisissä: luokkia pitäisi olla enemmän, tai luokat voisi laittaa uusiksi niin, ettei Pohjois-Suomi olisi vain yksi iso luokka. Näissä on kaikissa luokissa yhtä monta kuntaa, ja pohjoisessa on toki suurempia kuntia ja niinpä paljon suurempi pinta-ala.
Kun olin tehnyt pikaisesti nuo kartat pois alta (koska tässä kohtaa toimin viimeisen järjen rippeeni voimin), tein jostain syystä kuitenkin lisätehtävän.
Ylhäällä vasemmalla: Suomen kuntien väestöntiheys Mercator-projektion pinta-alojen mukaan. Oikealla: Suomen kuntien väestöntiheys TM35FIN (ESPG:3067)-projektion pinta-alojen mukaan. Lähde: Kunnat 2020.
Kartat havainnollistavat hyvin, kuinka Mercator-kartassa asukastiheitä kuntia ei ole juuri lainkaan, tietysti siksi, että Mercator suurentaa kuntien pinta-aloja ylikorostetusti. Oikealla taas näemme, että kyllä Suomessa todellisuudessa on joitakin tiheähkösti (yli 500 asukasta/neliökilometri) asuttuja kuntia. 🙂
Näitä karttoja tehdessäni inspiroiduin Jeron blogista (Hoberg, 2024). Jero oli käyttänyt väestöntiheyttä kuvaamaan sinistä väriä, joka oli valintani mielestäni mielenkiintoinen – ei siis missään nimessä huono. Kuitenkin Google-kuvahakua selatessani huomasin monessa kartassa väestöntiheyttä visualisoitavan punaisella värillä, minkä tavallaan ymmärrän esimerkiksi suurissa miljoonakaupungeissa, mutta Suomen kunnissa se ei välttämättä ole paras valinta. Punainen on varoitusväri, eikä esimerkiksi Helsingissä ole vielä “vaarallisen” paljoa ihmisiä. Päädyin siis liilaan, punaisen ja sinisen välimuotoon.
Koen oppineeni tällä kurssikerralla paljon, mutta paljon on vielä opittavaakin. Ensi kerraksi asetan itselleni kaksi haastetta:
- postata ajoissa
- tehdä kartat niin hyvin, ettei blogissa tarvitse myöhemmin selittää, mitä tekisin toisin, ja lupailla, että muokkaan karttoja uusiksi kun ehdin
Ensi kertaan!
Lähteet:
Hoberg, J., Toinen kurssikerta, 30.12.2024.Viitattu 8.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/hoberg/
Rinta-Jouppi, S., 26.1.2024. Viikko 2: Projektioita ja niiden vääristymiä, 4.2.2024. Viitattu 8.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/ristella/