Ensimmäinen tehtävä
Ensimmäisellä luennolla perehdyimme QGIS:n käyttämiseen. Sovellus on minulle tuttu ennestään, mutta olen kyllä ehtinyt puolessa vuodessa unohtaa paljon. Oli hyvä, että tunti eteni rauhallisesti.
Teimme tunnilla kartan typen suhteellisista päästöistä maittain. Kartassa käytimme HELCOMin dataa, joka oli kerätty valmiiksi kansioon, ja sen käyttö olikin vallan helppoa. Seurasin aika tiiviisti opettajan ohjeita kohta kohdalta, enkä koe tarpeelliseksi tässä selitellä jokaista kohtaa. Värimaailman intensiteettiä muokkasin tosin hieman. Mielestäni meren tulee olla tummempi kuin järvien, koska meret ovat yleensä järviä syvempiä.
Päätin aluksi hiukan hullutellakin, ja opettajan laittaessa maa-alueiden reunat sinisiksi, laitoin ne itse vihreiksi, kuten maa-alueetkin. Kun kartasta tehtiin punainen koropleettikartta, näyttivät vihreät reunat kamalalta. Poistaakseni reunat jouduin poistamaan gradientin ja lisäämään kaikki luokat alusta, koska en osannut muutakaan. No, ensi kerralla tiedän.
Kartasta puuttuu mielestäni oleellinen tieto, vuosiluku, mutta muuten kartasta tuli mielestäni informatiivinen ja selkeä tulkita 🙂
Ensimmäinen kartta: typen väkilukuun suhteutetut päästöt Itämerta ympäröivissä maissa
Toinen tehtävä
Toisena tehtävänä päätin tehdä vaihtoehdoista helpoimman näin alkuun. Saatan lopulta kokeilla vaikeampaakin tasoa. Selailin vähän muuttujia: väkiluku, ikäjakauma, ruotsinkielisten osuus, ulkomaan kansalaisten osuus. Kokeilin vähän erilaisia karttoja, ja aloin miettiä, mitä ne oikeasti kertovat. Kuinka mielenkiintoinen on koropleettikartta pelkästään asukasluvuista? Päädyin tekemään koropleettikartan ruotsinkielisten osuuksista, sillä se kiinnosti minua, ja oletin siitä tulevan visuaalisesti miellyttävä, kun siirtyessä lounaasta koilliseen päin kartta vaalenisi väriltään.
Päädyin siniseen väriin, koska sitä on sekä Suomen että Ruotsin lipussa. Pohdin keltaisen ja sinisen välillä, mutta keltaisessa sävyerot näkyvät huonommin. Tässä värillä ei nyt ole niin paljoa välillä, kun kyseessä on kieli, mutten halunnut valita esimerkiksi punaista, joka on yleisesti käytetty varoitusväri, enkä vihreää, joka taas on luonnollinen väri tai salliva väri. Sininen on sopivan neutraali: se ei tarkoita hyvää eikä pahaa. Kun selailin muiden blogeja, huomasin, että Ada Willför oli päätynyt samaan ratkaisuun. Myös Aili Mikola (2024) oli käyttänyt sinistä väriä kartassaan, vaikka kartta visualisoikin eri asiaa; perustelut sinisen värin käyttöön olivat kuitenkin samat kuin itselläni. Sininen tuntuu olevan hyvä väri neutraalin asian visualisointiin.
Toinen kartta: ruotsinkielisten osuus kuntien väestöstä vuonna 2021
Halusin, että kartassa näkyisivät myös pienemmän erot, koska suurimmassa osassa kunnissa asukkaista alle 1% on ruotsinkielisiä. Halusin, että kunnat, joissa prosentti on alle 0,1 eroaa kunnista, joissa prosentti on 0,1–0,5 ja edelleen kunnista, joissa prosentti on 0,5–1. Päädyin ratkaisuun, koska kartta on näin informatiivinen ja näyttää pienetkin erot ruotsinkielisten osuuden välillä, muttei kuitenkaan ylikorosta niitä.
Mielestäni kartta onnistui hyvin, mutta jäin kuitenkin miettimään, saattaako se hämätä katsojaa, että pienille prosenteille on monta omaa luokkaansa. En tiedä, saatan vielä muokata karttaa ja tekstiä, kun opin lisää. Toki legenda vieressä selittää luokat.
Laitan tähän vielä kartat, joissa intervallit teki QGIS valmiiksi painikkeilla Equal Interval ja Equal Count, ja kerron, miksen käyttänyt niitä.
Equal Interval. Luokka vaihtuu aina 13% välein. Tämä toki korostaa hyvin sitä, että lähes kaikissa Suomen kunnissa ruotsinkielisten osuus on vähäinen, mutta koska suurin osa datasta kuuluu alueelle 0-13%, tässä ei lainkaan näy pienempiä eroja, ja kartan informaatio on vähäistä. Equal Interval sopisi paremmin dataan, jossa havainnot jakautuvat tasaisesti eri luokkiin.
Equal Count: jakaa datan luokkiin, joissa jokaisessa on yhtä monta kuntaa. Viimeisessä luokassa ovat kaikki yli 5,6% ruotsinkielisiä sisältävät kunnat: mielestäni tämä skaala on liian suuri. Lisäksi esimerkiksi toinen luokka on 0,1–0,1, joka on hieman kyseenalainen: tämä luokittelu tarvitsisi enemmän desimaaleja. Lisäksi katsoja saattaa karttaa vilkaistessa ajatella, että pohjoisessakin on suuria prosentteja ruotsinkielisiä, vaikka prosentteja katsoessa kunnissa on väliltä 0,2-5,6% ruotsinkielisiä.
Tässäpä tämä: kuvatekstit kertovat enemmän, miksi päädyin näiden kahden kartan välimuotoon, johon laitoin luokat itse.
Minua alkoi muuten heti kiinnostaa esimerkiksi kuntien keskimääräiset tuloluokat tai vaikkapa onnellisuus ja niiden yhteys ruotsinkielisten määrään. Miten tekisin kartan, jossa nämä kaksi asiaa näkyvät yhtä aikaa. Kenties väri viittaisi ruotsinkielisyyteen ja jokin teksti päällä muuhun muuttujaan. Tai toisinpäin.
Lähteet:
Mikola, A., Aidin GIS-luola, GIS-luolan ovet avautuivat, 22.1.2024. Viitattu 1.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/maili/
Willför, A., Adawilff’s blog, 26.1.2024. Viitattu 1.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/adawillf/