Puskurointia
Tällä kurssikerralla painotus oli asioiden pohtimisessa karttojen tuottamisen sijaan. Puskuritehtävät olivat helpohkoja, ja niiden tekeminen oli mukavaa.
Puskurivyöhykkeitä voi käyttää moneen. Sillä voisi tutkia eismerkiksi luonnonsuojelualueen vaikutusta myös ympäröivään alueeseen, ja psukurivyöhykkeitä voidaan myös asettaa tällaisille alueille jotta voidaan varmistua, että suojelu on riittävää.
Puskurivyöhykkeillä voidaan myös laskeskella, kuten esimerkeissä, ihmisten pääsyä tiettyjen palveluiden luokse. Mikäli suuri määrä ihmisiä on hyvin kaukana jostakin palvelusta, on hyvä miettiä uusia ratkaisuja. Näissä tilanteissa on varmasti hankala päättää puskurivyöhykkeen laajuutta. Monesti poikkitieteellinen tulokulma voi olla ihan hyvä: vaikka maantieteilijä osaakin ehkä tehdä kartan, tarvitaan myös paljon taustatietoa ihmisten palveluiden tarpeesta.
Tehtävä 4: uima-altaat ja saunat pääkaupunkiseudulla
|
uima-altaallisia rakennuksia |
855 |
|
joista omakotitaloja |
345 |
|
… paritaloja |
158 |
|
… kerrostaloja |
113 |
|
… rivitaloja |
181 |
|
asukkaiden määrä uima-altaallisissa rakennuksissa |
12170 |
|
saunojen määrä |
21922 |
|
saunoja (%) |
24 |
Joitakin kohtia piti hetki miettiä, ja laskin asukkaiden määrän lopulta valitsemalla Select by value -työkalulla kaikki asunnot, joissa on >0 uima-allasta. Sitten katsoin Statistics-työkalun avulla asukkaiden määrän kun olin valinnut “Selected features only”. Tämmöisen reitin keksin; varmasti muitakin tapoja on. Samalla tavalla tein myös omakotitalot ja muut.
Kartan tekemisen pitäisi joinata uima-altaat niin, että niiden yhteismäärä näkyisi per osa-alue. Osaan kyllä laskea tämän, josta todisteena alla suuralueilla sijaitsevat uima-altaat.
|
suuralue 1 |
118 |
|
2 |
165 |
|
3 |
40 |
|
4 |
157 |
|
5 |
80 |
|
6 |
147 |
|
7 |
135 |
|
8 |
13 |
Näiden saaminen karttaan olikin sitten vaikeampaa, mutta onneksi esimerkiksi Jero, Hilla ja Aapeli olivat törmäneet samaan ongelmaan ja käyttäneet Fix geometries toimintoa (Hoberg, 2024; Kontinen, 2024; Leppä, 2024). No, minullahan se kaatoi QGISin sillä sekunnilla, kun painoin Run. Ja se teki niin uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Yritän tehdä tämän kartan vielä joskus myöhemmin, ehkäpä koulun koneella. Toisaalta tällä kerralla ei ole pakollista esittää mitään karttaa, joten s-e saattaa nyt jäädä, ja keskitynkin pohdiskeluun.
Yleistä pohdintaa:
Tällä kurssilla olen kyllä oppinut paljon QGIS:stä. Olen käyttänyt jonkin verran myös R-studiota karttojen tekoon, ja kyllä QGIS:sä oppimiskäyrä on loivempi, mutta tietysti toistettavuus kärsii, kun emme tee suoraan koodia. Yksi QGIS:in (tai ehkä tietokoneeni) selkeimmistä ongelmista on kaatuminen. Suurien aineistojen pyörittäminen on epäluotettavaa ja hidasta.
Ei QGIS:n käyttäminen täysin helppoa myöskään ole. Esimerkiksi joins-välilehti on mielestäni ikävä: siinä pitää osata painaa sitä pientä plussaa reunassa (miksei siinä lue vaikka add new join, tai jotain vastaavaa). Monet kohdat eivät ole mitenkään selkeitä, ja tämä hankaloittaa sovelluksen käyttöä, ja vähentää sen saavutettavuutta.
Tietysti ongelmia tuo sekin, millaista paikkatietoaineistoa on jo lähtökohtaisesti luotu. Olen kyllä sitä mieltä, että dataa on tosi paljon saatavilla myös pienemmistä kunnista, mikä on hienoa.
En ole kyllä mikään QGIS-pro vielä, mutta olenkin käyttänyt enemmän R-studiota karttojen tekoon aiemmin. Tuntuu, että ehdin unohtaa aina viikon aikana, mitä viimeksi tein. Seuraavaksi lista lempparityökaluistani: Field calculator, Properties-ikkunan Joins, Join attributes by location, sekä erilaiset Select-työkalut, ja nyt myös Buffer. Eli kyllä jotkin työkalut ovat jo ihan hallussa!
Lähteet:
Hoberg, J., Viides kurssikerta, 17.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/hoberg/
Kontinen, H., 5: SYVÄÄN PÄÄTYYN, 15.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/hillakon/
Leppä, A., Viides kurssikerta – Analyysien maailmaa, 20.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/aapleppa/