Keräilyä
Tällä tunnilla opettelimme Epicollect5-sovelluksen käyttöä. Ulkoilu olikin virkistävää. Saimme ryhmämme kanssa oikein kivan näköisen aineiston aikaiseksi. Aineiston visualisointi oli helppoa – tosin minulla oli kyllä jokin kumma projektio ensin käytössä, mutta sain onneksi ongelman selvitettyä. Interpolointi näyttää mielestäni hienolta, mutten vaivautunut tekemään siitä varsinaista karttaa karttaikkunassa. Alla kuitenkin kuva välivaiheesta.
Kurssikerran tehtävä: hasardit ja niiden alueellinen esiintyminen.
Ensin tein kartan, jossa näkyvät kaikki vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret kolmiomaisina oransseina pisteinä:
Sitten tein “heatmapin” yli seitsemän magnitudin maanjäristyksistä. Päädyin heatmapiin, koska yksittäiset pisteet menivät niin paljon päällekkäin, että mielestäni ei ollut tarpeellista näyttää maanjäristyksiä pisteinä, vaan heatmap näyttää hyvin alueet, joilla maanjäristyksiä on paljon. Mietin myös jo etukäteen, miltä tulivuoret ja maanjäristykset näyttävät samassa kartassa. Valitsin yli 7 magnitudin maanjäristykset ihan vain siksi, että niitä on kartalla paljon, muttei niin paljon, että kartta olisi epäselvä. Tässä “heatmapissa” ei värin tummuus kerro määrästä, vaan alueen laajuus, mutta se kuitenkin visualisoi ihan hyvin alueita, missä maanjäristyksiä on paljon.
Sitten yhdistin kartat, jotta tulivuoret ja maanjäristykset näkyvät samalla alueella, ja lopputuloksesta tuli mielestäni hyvä. Mittakaava lienee tarpeeton maailmankartassa, enkä edes saanut sitä siihen. Heatmap ja kolmiot ovat tarpeeksi erilaisia, jotta värien ei tarvitse olla kovin kaukana toisistaan – mielestäni punertavat värit kuvaavat hyvin hasardeja. Saman tyyliseen ratkaisuun päätyi esimerkiksi Veera (Matikainen, 2024).
Katselin tälle luentokerralle paljon muiden tekemiä karttoja (selasin itseasiassa jokaisen blogin läpi), ja nyt täytyy antaa muutamalle iso shoutout. Muiden muassa Heikki ja Miska ovat liittäneet karttaansa litosfäärilaattojen rajat, ja kartta näyttää hienosti maanjäristysten tapahtuvan enimmäkseen raja-alueilla (Säntti, 2024; Pihlajaniemi, 2024).Tiia on tehnyt hienon kartan tsunameista (Tukiainen, 2024). Mielestäni Tiian kartassa on mielenkiintoista ja hyvin keksittyä, että maa-alueet ovat harmaita ja vesialueet valkoisia. Näin tsunamit eri punaisen ja keltaisen väreineen erottuvat hyvin!
Käyttäminen opetuksessa
Mielestäni etenkin viimeinen kartta sopii opetukseen hyvin: siinä näkyy maanjäristysten ja tulivuortenpurkausten yhteys. Mielestäni siihen sopisi kyllä vielä litosfäärilaattojen rajat, jotta myös näitä luonnonilmiöitä selittävä tekijä näkyisi kartassa. Kartassa voisi kyllä nostaa esiin kohdat, joissa on yksittäisiä tulivuoria tai maanjäristyksiä, ja etsiä niille selityksiä.
Koska kartassa ei näy litosfäärilaattoja, voisin opetuksessa ensin kannustaa pohdiskelemaan, miksi nämä kaksi hasardia esiintyvät samalla alueella, ja pohdiskelun päätteeksi näyttää kartan litosfäärirajoineen.
Kuva: http://science8sc.weebly.com/patterns-of-volcanoes.html
Lähteet:
Matikainen, V., Kuudes kurssikerta, 21.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/veematik/
Pihlajaniemi, M., Kuudes luento, 23.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/pmiska/
Säntti, H., Kuudes kurssikerta, 20.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/hksantti/
Tukiainen, T., Viikko 6: Maaston tutkimista ja maanjäristyksiä, 21.2.2024, viitattu 8.3.2024, https://blogs.helsinki.fi/tii-tuki/