Milloin sukupuolella on väliä?

Haastamme (itseämme) miettimään,  onko sukupuolen määrittely tai sukupuolen perusteella tehtävä jako kussakin tilanteessa tarpeellista tai hyödyllistä vai onko se vain tapa.

Kyselylomakketta laatiessamme pohdimme,                                                         kuinka vastaajia pyydetään määrittelemään sukupuolensa. Päädyimme käyttämään Trasek ry:n suosittelemaa mallia: nainen/ mies/ muu/en halua kertoa.

Mies/nais binäärijaottelun purkaminen ja sukupuolen määrittelyn laajentaminen on tärkeää ja mahdollista monissa yhteyksissä. Lomakkeiden kehittäminen on hyvä esimerkki työstä, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa tilaa sukupuolen moninaisuudelle. Hyvää vauhtia lisääntyvät sukupuolineutraalit wc:t ovat toinen konkreettinen esimerkki turhien rajojen purkamisesta.

Trasek ry  (potilasjärjestö, joka ajaa trans- ja/tai muunsukupuolisten sekä intersukupuolisten perus- ja ihmisoikeuksia) on koonnut tiiviin ohjeistuksen ammattilaisille.

Poimintoja:

  • Käytä toisesta aina sitä nimeä, jolla hän toivoo tulevansa kutsutuksi
  • Viittaa toiseen niillä termeillä joita toinen toivoo
  • Jos olet epävarma, kysy äläkä oleta
  • Kun teet asiakkaasta kirjauksia niin huomioithan että vähemmistöstatuksen paljastavat kirjaukset saattavat altistaa asiakkaan syrjinnälle myöhemmin.

2015 julkaisema Tietopaketti sukupuolen  moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille tarjoaa tietoa ja välineitä käytännön työhön ja suunnitteluun.

 

One thought on “Milloin sukupuolella on väliä?”

  1. Ann-Mari Henell vastaa näin:

    Pojat saa mutta tyttöjen kuuluu

    Varhain lapsuudessa opitut sukupuoliroolit ohjaavat käsityksiämme siitä, mitä tytöt tekevät tai mistä pojat pitävät. Lapsia ohjaavat aikuisten välittämät kulttuuriset viestit siitä, mikä on oikein ja hyväksyttyä. Yhteiskunnnan sukupuolittuneisuus määärittää meidät kuuluvaksi tiettyyn ryhmään, tyttöihin tai poikiin. Sen perusteella luodaan oletuksia siitä millaisia olemme ja miten tulemme huomioiduksi. Sen sijaan, että tulisimme nähdyiksi ainutlaatuisina yksilöinä ja persoonina.

    Heed -hankkeen blogikirjoituksessa Milloin sukupuolella on väliä? kysytään onko sukupuolen määrittely tarpeellista? Sukupuoli on yksi tyypillisimmistä tavoista luokitella ihmisiä. Sukupuolisuus luo stereotypioita, joiden mukaan saamme erilaisia rooleja elämässämme. Haluaisitko sinä olla “kiltti tyttö” tai “riehuva poika”, jos se ei vastaa lainkaan omaa identiteettiäsi ja kuvaa itsestäsi? Sukupuolen mukainen jako ja sen luomat oletukset näkyvät niin kouluissa, työmarkkinoilla kuin kotonakin. Mutta entäs ne, jotka eivät tunne kuuluvansa kumpaankaan näistä rooleista? Sukupuolinormatiivisuus viittaa yhteiskunnassamme vallitsevaan kaksinapaiseen ajatusmalliin, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi; mies ja nainen. Transihmiset ja intersukupuoliset sekä gender queer henkilöt, jotka eivät koe tarpeelliseksi määritellä sukupuoltaan tarkemmin, erottuvat perinteisestä sukupuoliajattelusta, koska eivät täytä heteronormatiivisen yhteiskunnan odotuksia.

    Sukupuolineutraali ajattelu on tapa hyväksyä ihmiset omina itsenään. Ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Näin todetaan myös POPS:ssa (2014) Suomen perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin nojaten. Sukupuolineutraalin kasvatuksen tarkoituksena ei ole kieltää lapsen sukupuolta. Sen tavoitteena on ottaa yksilö huomioon persoonana ja kohdata heidät omina itsenään ilman sukupuoleen kohdistuvia rooliodotuksia. Sukupuolineutraalius kannustaa yksilöä löytämään omat tapansa toteuttaa sukupuoltaan, ilman yhteiskunnassa vallitsevia normatiivisia sukupuolikäsityksiä. Tasa-arvoon pyrkiminen ei kuitenkaan tarkoita pyrkimystä tehdä meistä kaikista samanlaisia, vaan tavoitteena on sukupuolisensitiivisyys: taito havainnollistaa sukupuolisten tarpeiden ja näkökulmien erilaisuutta.

    ISOT -hanke 2016‒2017

    Lapset oppivat rikkomaan ammatteihin liittyviä stereotypioita

    Korhonen, I. (2016). “Yksilö yksilönä” ‒ Opettajaopiskelijoiden käsityksiä sukupuolesta ja sen moninaisuudesta. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.

Leave a Reply

Your email address will not be published.