Työelämän naisverkostot – jeesaamista ja vertaistukea

Naisten työelämäverkostot ovat kasvattaneet suosiotaan. Ilona Erämo ja Hanne Ahonen sukelsivat naisverkostojen kautta sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin työelämässä. Naisverkostoista haetaan ja saadaan samanhenkistä seuraa ja tietoa työelämästä ja uusista mahdollisuuksista. Kirjoittajat perustelevat myös, kuinka kotitalousopetuksessa voidaan luoda perustaa tasa-arvoiselle työelämälle! 

Kuva: Flickr, Creative Commons

Työelämässä sukupuolten välillä on eroja esimerkiksi työsuhteiden laadussa, työtehtävissä, palkassa, arvostuksessa, työllisyysasteessa ja lasten vaikutuksessa työsuhteeseen. Naisverkostojen tarvetta perustellaan muun muassa sillä, että miehet ovat verkostoituneet “läpi historian” ja heillä on muutenkin korkeampi asema työelämässä. Uraorientoituneiden naisten verkostoille on tilausta; kaivataan samanhenkistä seuraa ja ylipäätään mahdollisuuksia muutoksille esimerkiksi uuden työn muodossa (esim. Ylen artikkeli Ompeluseurasta 28.7.2017).  

Haastattelimme naisverkostojen jäseniä heidän motiiveistaan toimia ryhmissä:

Olen tavannut mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä ja vaihtanut heidän kanssa ajatuksia. Tilaisuudet ovat olleet opettavia ja ajatuksia herättäviä.

–  Molemmissa on kyse pitkälti luottamuksellisista suhteista, hyvien tyyppien tapaamisesta ja mahdollisesti niin sanotusti jeesaamisesta, jos mahdollisuus tulee. Vertaistukea ja yhteistä tekemistä, haastateltavamme vertaili naisten ja miesten työelämäverkostoja. 

Naiset tarvitsevat työelämässä menestyäkseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Haastatteluiden perusteella keskustelua naisverkostoissa herättävät muun muassa perhevapaat ja niiden uudistaminen. Lisäksi keskustelua herättivät arkiset työongelmat, jotka eivät liity tasa-arvoon:

 – Edelleen työelämässä pärjäävät hyvät jätkät. Sama koskee myös naisia. Itse sanoisin, että jatkuvaa muutokseen sopeutumista, muutoksen edistämistä vaaditaan työelämässä yhä enemmän. Jatkuva uuden oppiminen, avoin ja innostunut asenne vievät pitkälle. Kuitenkin tiettyä kovuutta vaaditaan ja se on tämän hetken työelämässä hyväksyttävä, mikäli haluaa menestyä.

Akateemisten naisten verkostoja 

Naisverkostot edustavat usein vain pientä osaa palkansaajanaisista: korkeasti koulutettuja naisia, hyväpalkkaisissa töissä työskenteleviä naisia ja yrittäjänaisia. Pohdimme, muuttaako toiminta kuitenkaan epätasa-arvoistavia rakenteita, jos verkostoissa on kyse vain pienen ryhmän keskusteluista. Tasa-arvotyössä täytyy huomioida saman sukupuolen sisällä olevat erilaiset ryhmät. Osa vaivannäöstä voi sataa yleiseen laariin, jos esimerkiksi perhevapaiden uudistamista saadaan eteenpäin.  

 Verkostoissa tarjotaan tapahtumia, joissa verkostoidutaan ryhmän ulkopuolelle ja opetellaan työelämätaitoja. Pohdimme, kuka määrittelee, millaisia työelämätaitoja naiset työssä tarvitsevat. Olisi hyvä tutkimuksen paikka selvittää, valmennetaanko naisia pärjäämään “maskuliinisilla vai feminiinisilla ominaisuuksilla”. Ja edelleen, pyritäänkö tämän myötä muuttamaan työpaikkojen maskuliinisia rakenteita molemmille sukupuolille sopivammiksi vai vain menestymään nykyisissä rakenteissa.  

Jakautuminen suljettuihin mies- ja naisverkostoihin perustuu vahvaan vastakkainasetteluun. Yhteistyö ja toisilta oppiminen eivät ole toiminnan päätavoite, ja moneen ryhmään on miehiltä pääsy suorastaan kielletty. Pohdimme myös sitä, onko kaikkien miesverkostojen negatiivinen leimaaminen aiheellista. Voisiko alojen sukupuolittuneisuuden muuttamisessa olla apua miesverkostoista, jotka on tarkoitettu naisvaltaisilla aloilla työskenteleville miehille? Miltä kuulostaisi koti-isien suljettu verkosto?  

Tasa-arvotyö kotitalousopetuksessa 

Kotitalousopetuksessa voidaan opettaa tasa-arvotaitoja, jotka ulottuvat myös kotitöiden ulkopuolelle. Kotitalouden oppimistilanne on hedelmällinen paikka opettaa vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä ja neuvottelutaitoja sukupuolirajojen yli. Nämä taidot ovat hyödyllisiä niin perhe- kuin työsuhteissakin. Esitämmekin tässä kritiikkiä sitä vastakkainasettelua kohtaan, jota sukupuolen mukaan jakautuneet verkostot helposti edustavat.  

Koti ja ansiotyö liittyvät toisiinsa muun muassa taloudellisin, ajallisin ja hyvinvointiin liittyvin sidoksin. Palkallisen työn ja palkattoman kotityön jakaminen perheissä on yksi tasa-arvokeskustelun perimmäisiä kysymyksiä. Voisi olettaa, että jos molemmat sukupuolet ottavat vastuuta kotitalouden töistä, heijastuu tämä tasa-arvoisuus myös työelämään. Siksi kotitaloustieteen tärkeä tehtävä on opettaa yhteistä arjenhallintaa jokaiselle yksilölle. Yhden sivujuonteen keskusteluun tuo se, opetetaanko kotitaloustieteessä miehiä toimimaan naisten maailmassa, naisten määrittelemien normien ja odotusten mukaisesti? Miten kotitalousopetus muuttuisi, jos sitä kohdennettaisiin enemmän poikien ja miesten tarpeisiin? Ja ylipäätään – mitä ne tarpeet tarkalleen ovat? 

Lähtisitkö mukaan? 

Facebookissa toimiva Ompeluseura alaryhmineen on monelle tuttu. Myös yrittäjille ja yrittäjähenkisille suunnattu Naisyrittäjät toimii suljettuna ryhmänä Facebookissa. Katso myös Aalto Women in Business ja Mothers in Business 

One thought on “Työelämän naisverkostot – jeesaamista ja vertaistukea”

Leave a Reply to e.anonyymi Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *