‘’Nyt on aika antaa sekavalle perhelainsäädännölle Marie Kondo-käsittely’’ 

Japanin perhelainsäädännössä ei tunnisteta lainkaan sateenkaariperheitä tai sateenkaaripareja. Seksuaalivähemmistöjen asema on Japanissa vaikea, koska miehen ja naisen liitto on tärkeä ja keskeinen osa traditiota. Useissa japanilaisen populaarikulttuurin suosituissa teoksissa on pitkä perinne samaa sukupuolta esittävien parien kuvaamiselle. Tästä huolimatta japanilaisilla sateenkaari-ihmisillä on arkielämässään vielä paljon haasteita. Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää esiintyy Japanissa kouluissa, vuokra-asunnon saamisessa, työelämässä ja erilaisissa yhteiskunnan palveluissa.  Japanilainen oikeustieteen professori Keisuke Mark Abe kertoi tutkijavierailullaan 28.8.2019 Helsingissä japanilaisesta perhelainsäädännöstä. 

 

Pariskuntana arkielämässävieraana lain edessä 

Erään Japanin kansalaisen taiwanilainen puoliso muutti vuonna 1992 Japaniin. Pariskunta eli yhdessä ja molemmat kävivät töissä. Arkielämä mutkistui vuonna 2016, kun Japanin viranomaiset totesivat taiwanilaisen puolison oleskelevan Japanissa luvatta. Avioliitto olisi ratkaissut ongelman, mutta tälle pariskunnalle se ei ollut mahdollista, koska molemmat olivat miehiä. Asiaa käsiteltiin oikeudessa ja taiwanilainen määrättiin karkotettavaksi maasta. Karkoituspäätös kuitenkin peruttiin maaliskuussa 2019 ja tätä voidaan pitää merkittävänä ennakkotapauksena.

Todistus samaa sukupuolta olevan pariskunnan parisuhteesta on käytössä joissain Japanin suurista kaupungeista, kuten Sapporossa, Shibuiassa ja Fukuokassa. Todistuksen myöntää pyynnöstä kaupunki ja sillä ei ole varsinaista lainvoimaa. Arkielämässään sateenkaariparit kuitenkin hyötyvät todistuksesta, koska sen avulla esimerkiksi useat sairaalat, pankit ja vakuutusyhtiöt kohtelevat heitä perheenä. Valitusmahdollisuutta ei kuitenkaan ole, mikäli joku taho ei ota parisuhdetodistusta huomioon.

 

Lapsella on oikeus kaikkiin vanhempiinsa 

Suomessa lainsäädäntö on kehittynyt myönteisesti sateenkaariperheisiin liittyen erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin perhemuotoja, joiden lasten oikeuksia ja asemaa ei ole turvattu yhteiskunnan toimesta lainsäädännöllä. Tämä koskettaa erityisesti niitä lapsia, joilla on useampia kuin kaksi vanhempaa ja/tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia. Olemme osa Eurooppaa ja Euroopan Unionin jäseninä myös sateenkaariparien ja sateenkaariperheiden pitäisi pysytä liikkumaan EU:n sisällä vapaasti ja vailla pelkoa syrjinnästä. Muutamissa Euroopan Unionin jäsenmaissa on ollut huolestuttavaa taantumaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien osalta. Sateenkaari-ihmisten oikeuksia käsiteltiin korkean tason konferenssissa, jossa pyrittiin löytämään yhteisiä yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden linjoja EU:n tasolla.  On tärkeää, että Suomi asettuu puheenjohtajakautenaan selkeästi puolustamaan näiden vähemmistöjen ihmisoikeuksia. 

 

‘’Iloa säkenöivää järjestystä perhelainsäädäntöön!’’ 

Japanilainen oikeustieteen professori Keisuke Mark Abe työskentelee tällä hetkellä vierailevana tutkijana Englannissa Oxfordin yliopistossa ja Lontoon Kings Collegessa. Hän kertoi ihailevansa Suomen erityisesti viime vuosina hyvin kehittynyttä lainsäädäntöä LHBTQ-asioihin liittyen ja oli iloinen saadessaan pitää vierailevan tutkijan puheenvuoron Japanin perhelainsäädännön tilasta vieraillessaan Helsingissä. Keisuke Mark Abe oli kiinnittänyt huomiota Suomen, muiden Pohjoismaiden ja muutamien Euroopan maiden osalta erityisesti siihen, että kansalaisjärjestöt ja aktivistit olivat toiminnallaan aktiivisesti vaikuttaneet lainsäädännön kehitykseen.  

 Japanissa toimii seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavia järjestöjä ja yksi näkyvimmistä on EMA-järjestö, joka pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan tasa-arvoisen avioliittolain saamiseen Japaniin. Professori Abe arveli kysyttäessä, että tasa-arvoinen avioliittolaki voisi tulla Japanissa voimaan kymmenen vuoden sisällä. Esityksensä nimen mukaisesti hän toivoi perhelainsäädäntöön Marie Kondon kehittämää KonMari-metodia, jossa kaikesta turhasta luovutaan ja jäljelle jääville osille järjestetään oikeat paikat. Poliittisessä ilmapiirissä on havaittavissa muutoksia, jotka voisivat vielä edetessään tuoda suotuisia muutoksia ja ”säkenöivää iloa” seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Japani on Keisuke Mark Aben mukaan monilla tavoilla moderni yhteiskunta, mutta perheeseen ja perhe-elämään liittyvät perinteet ovat alkaneet uudistua vasta Y-sukupolven nuorten aikuisten kohdalla.    

Sonja Anttila, tohtorikoulutettava

SEDUCE-tohtoriohjelma, HEED-hanke

 

Sukupuolentutkimuksen opiskelusta uusia näkökulmia omaan työhön?

Alkavan lukuvuoden kynnyksellä moni etsinee tuoreita virikkeitä omaan työhön ja ajatteluun.  Tai ainakin toivoisi, että uutta virtaa ja innostusta löytyisi jostakin. HEED –kollegoiden kanssa olemme pohtineet, kuinka  sukupuoli on vuosien myötä kasvanut yhdeksi oman ammatillisuutemme ja kiinnostuksemme ydinteemaksi. Tässä muutama ajatus pohdittavaksi; iloksi ja ehkä inspiraatioksikin.

Tämä  blogiteksti sai inspiraationsa sukupuolentutkimuksen tohtoriopiskelijan Astrid Joutsenon mainiosta kiteytyksestä:

Kuva: www.vastapaino.fi

”Suosittelen sukupuolentutkimusta sellaiselle, joka on kiinnostunut kriittisestä tiedon tuottamisesta ja on innokas yhdistämään monia näkökulmia ja tutkimaan niiden suhteita, tekemään synteesejä ja katsomaan kriittisesti omia ja toisten ajatuksia ja tekoja. Sellaiselle, joka tuntee, ettei ole löytänyt omaa paikkaansa tai joka on jumahtanut paikalleen. Sellaiselle, joka sietää epämukavuutta ja on rohkea ja joka on tästä ajasta kiinnostunut. Kaikille, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan yliopistoon oikeastaan.”

 

Mielestäni sukupuoli on kiehtova juuri moninaisuudessaan ja monitasoisuudessaan – sen kautta voidaan nähdä pieniä arkisia käytänteitä (Miksi päiväkodissa tyttöjä ja poikia kannustetaan erilaisiin leikkeihin? Miksei jumiutuneista kotityöroolituksista päästä jo eroon?), koulumaailman epäyhdenvertaisuutta (Miksi poikien opintomenestys on keskimäärin heikompaa? Mikseivät kaikki uskalla mennä liikuntatunnin jälkeen suihkuun?) tai laajempia yhteiskunnallisia rakenteita – palkkaeroja, työuria, perhepolitiikkaa.

Kotitalousopettajaopiskelijoiden kanssa teemme harjoituksia, joissa laitamme päähän kuvitteelliset sukupuolentutkijan silmälasit ja tarkastelemme arkisia ilmiöitä ja mediaa niiden läpi. Stereotypiat, valta, epätasa-arvo ja välillä vaikeasti hahmotettava intersektionaalisuuskin näyttäytyvät jatkuvasti ympärillämme. Alkuahdistuksen hälvettyä tämä tietoisuus antaa meille välineitä edistää yhdenvertaisuutta omassa arjessamme, työssämme ja yhteisöissämme. Voimme löytää oikeita sanoja, toimintatapoja ja arvokkaita keskusteluja, jotka auttavat rohkeasti eteenpäin.

Jokapäiväisissä keskusteluissa sukupuoli ja tasa-arvo redusoituvat usein vastakkainasetteluihin: tytöt ja pojat, miehet ja naiset, feministit ja sovinistit. Moni ei jaksa tähän ainaiseen jankkaamiseen edes lähteä. Vaikeneminen ei kuitenkaan muuta mitään. Hiljaisuus on hyväksymistä. On tärkeä etsiä ja löytää itseä kiinnostavia näkökulmia ja omaan suuhun sopivia sanoja. Avata suunsa ja alkaa muuttaa maailmaa.

 

Kuinka pääsen alkuun?

Itseopiskelun voi aloittaa esimerkiksi näillä kirjoilla, joita saa kirjastoista tai joiden hankinnan voi vähentää verotuksessa ammattikirjallisuutena:

Husso & Heiskala 2016: Sukupuolikysymys

Saresma, Rossi & Juvonen 2010: Käsikirja sukupuoleen

Ojala et al. 2018: Feministisen pedagogiikan ABC (ilmestyy syyskuussa 2018)

 

Kiinnostaako yliopisto-opinnot?

Tässä aiemmin sivuamani artikkeli Helsingin yliopiston maisteriohjelmasta.

Helsingin Yliopiston avoin yliopisto tarjoaa myös verkko –opintoja, joita voi suorittaa kurssi kerrallaan.

Yliopistojen HILMA –verkosto kerää yhteen opetusta ja muuta ajankohtaista.

 

Kuinka voin pitää sukupuolen teemoja mukana (some)arjessa? 

Tietenkin seuraamalla HEED:iä Facebookissa! Myös HILMA:a voi seurata Facebookissa. Aktivistihenkisille suosittelen tutustumista esim. Naisasialiitto Unionin sivuun ja toimintaan.

 

Hanna Posti-Ahokas

HEED -hankkeen tutkija

Pride!

Pride on rakkauden, ilon ja moninaisuuden juhla. Toisaalta Pride on samaan aikaan ihmisoikeustapahtuma, jonka yhteydessä nostetaan esille seksuaali- ja sukupuoli-vähemmistöjen elämään ja oikeuksiin liittyviä epäkohtia. On tärkeää juhlia jo saavutettua tasa-arvoa, mutta yhtä tärkeää on muistaa, että työn on jatkuttava edelleen.

Kuva: Helsingin kaupunki, Pride -kulkue 2017

Lauantaina on jälleen tilaisuus osoittaa julkisesti tukensa seksuaali- ja sukupuoli-vähemmistöihin kuuluville, kun vuodesta 2006 järjestetyn Helsinki Priden kulkue marssii läpi kesäisen kaupungin.

Pride on kansainvälinen liike, joka puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisiä oikeuksia yhteiskunnan jäseninä. Monimuotoisuus sekä ihmisten ylpeys omasta seksuaalisuudestaan ja sukupuoli-identiteetistään ovat keskeisiä pride-liikkeessä. Viime vuonna Helsinki Priden kulkueeseen ja sen jälkeiseen kaikille avoimeen puistojuhlaan osallistui noin 35 000 ihmistä.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on ottanut kantaa tasa-arvon puolesta  ja osallistuu tänäkin vuonna kulkueeseen. Martat on myös tuonut yksiselitteisesti ilmi, että järjestön arvopohjan mukaisesti kaikki ovat tervetulleita toimintaan omina itsenään. Marttojen kehittämispäällikkö Terhi Lindqvist toteaa, että perhemuodot ovat tosiasiassa olleet moninaisia koko järjestön olemassaolon ajan, mutta vasta nykyään erilaiset perheet tunnistetaan ja tunnustetaan.  Martat osallistuu kulkueeseen osana Naisjärjestöjen keskusliittoa ja he ovat kutsuneet mukaan marssimaan kaikki Martat ystävineen ja perheenjäsenineen.

Lukuisat yritykset ovat tänä vuonna osoittaneet tukeaan Helsinki Pridelle sponsoroimalle tapahtumaa ja tuomalla tukensa julki esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä. On upeaa, että yritykset ja yhteisöt osallistuvat prideviikkoon, mutta vielä merkityksellisempiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta on näiden ihmisryhmien huomioiminen vuoden muina viikkoina. Mikäli vaatemerkin nimi  on valmiiksi tiettyä normia vahvistava ja ihmisiä pois sulkeva, ei näennäisesti kaikki mukaan ottava mallisto prideviikon kunniaksi ole todellista huomioonottamista.

 

Kuinka voin itse edistää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta?

Setassa koulutussuunnittelijana toimiva Marita Karvinen on koonnut keinoja   joiden avulla opettaja voi edistää arjen koulutyössä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vastaavia keinoja kotitalousoppiaineen osalle on tässä blogissa maaliskuussa 2017 julkaistuissa viidessä teesissä, joissa keskitytään erityisesti oppimateriaalin kriittiseen tarkasteluun. Yritysmaailmassa on todettu, että moninaisuuden järjestelmällinen huomioiminen parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja tämän seurauksena yrityksen tulosta. Tästä voisi ottaa mallia myös suomalaiseen koulutusjärjestelmään kouluttamalla peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin monimuotoisuusagentteja, jotka edistäisivät työyhteisöissään tasa-arvon toteutumista. Kotitalousopettajat olisivat luontaisia monimuotoisuusagentteja, koska oppiaineen sisällöt liittyvät kiinteästi kotiin, perheeseen ja hyvinvointiin.

Kuva: https://pixabay.com

HEED-hanke toivottaa kaikille upeaa Helsinki Pride-viikonloppua!

 

Sonja Anttila

HEED –hankkeen tutkija

Työelämän naisverkostot – jeesaamista ja vertaistukea

Naisten työelämäverkostot ovat kasvattaneet suosiotaan. Ilona Erämo ja Hanne Ahonen sukelsivat naisverkostojen kautta sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksiin työelämässä. Naisverkostoista haetaan ja saadaan samanhenkistä seuraa ja tietoa työelämästä ja uusista mahdollisuuksista. Kirjoittajat perustelevat myös, kuinka kotitalousopetuksessa voidaan luoda perustaa tasa-arvoiselle työelämälle! 

Kuva: Flickr, Creative Commons

Työelämässä sukupuolten välillä on eroja esimerkiksi työsuhteiden laadussa, työtehtävissä, palkassa, arvostuksessa, työllisyysasteessa ja lasten vaikutuksessa työsuhteeseen. Naisverkostojen tarvetta perustellaan muun muassa sillä, että miehet ovat verkostoituneet “läpi historian” ja heillä on muutenkin korkeampi asema työelämässä. Uraorientoituneiden naisten verkostoille on tilausta; kaivataan samanhenkistä seuraa ja ylipäätään mahdollisuuksia muutoksille esimerkiksi uuden työn muodossa (esim. Ylen artikkeli Ompeluseurasta 28.7.2017).  

Haastattelimme naisverkostojen jäseniä heidän motiiveistaan toimia ryhmissä:

Olen tavannut mukavia ja mielenkiintoisia ihmisiä ja vaihtanut heidän kanssa ajatuksia. Tilaisuudet ovat olleet opettavia ja ajatuksia herättäviä.

–  Molemmissa on kyse pitkälti luottamuksellisista suhteista, hyvien tyyppien tapaamisesta ja mahdollisesti niin sanotusti jeesaamisesta, jos mahdollisuus tulee. Vertaistukea ja yhteistä tekemistä, haastateltavamme vertaili naisten ja miesten työelämäverkostoja. 

Naiset tarvitsevat työelämässä menestyäkseen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Haastatteluiden perusteella keskustelua naisverkostoissa herättävät muun muassa perhevapaat ja niiden uudistaminen. Lisäksi keskustelua herättivät arkiset työongelmat, jotka eivät liity tasa-arvoon:

 – Edelleen työelämässä pärjäävät hyvät jätkät. Sama koskee myös naisia. Itse sanoisin, että jatkuvaa muutokseen sopeutumista, muutoksen edistämistä vaaditaan työelämässä yhä enemmän. Jatkuva uuden oppiminen, avoin ja innostunut asenne vievät pitkälle. Kuitenkin tiettyä kovuutta vaaditaan ja se on tämän hetken työelämässä hyväksyttävä, mikäli haluaa menestyä.

Akateemisten naisten verkostoja 

Naisverkostot edustavat usein vain pientä osaa palkansaajanaisista: korkeasti koulutettuja naisia, hyväpalkkaisissa töissä työskenteleviä naisia ja yrittäjänaisia. Pohdimme, muuttaako toiminta kuitenkaan epätasa-arvoistavia rakenteita, jos verkostoissa on kyse vain pienen ryhmän keskusteluista. Tasa-arvotyössä täytyy huomioida saman sukupuolen sisällä olevat erilaiset ryhmät. Osa vaivannäöstä voi sataa yleiseen laariin, jos esimerkiksi perhevapaiden uudistamista saadaan eteenpäin.  

 Verkostoissa tarjotaan tapahtumia, joissa verkostoidutaan ryhmän ulkopuolelle ja opetellaan työelämätaitoja. Pohdimme, kuka määrittelee, millaisia työelämätaitoja naiset työssä tarvitsevat. Olisi hyvä tutkimuksen paikka selvittää, valmennetaanko naisia pärjäämään “maskuliinisilla vai feminiinisilla ominaisuuksilla”. Ja edelleen, pyritäänkö tämän myötä muuttamaan työpaikkojen maskuliinisia rakenteita molemmille sukupuolille sopivammiksi vai vain menestymään nykyisissä rakenteissa.  

Jakautuminen suljettuihin mies- ja naisverkostoihin perustuu vahvaan vastakkainasetteluun. Yhteistyö ja toisilta oppiminen eivät ole toiminnan päätavoite, ja moneen ryhmään on miehiltä pääsy suorastaan kielletty. Pohdimme myös sitä, onko kaikkien miesverkostojen negatiivinen leimaaminen aiheellista. Voisiko alojen sukupuolittuneisuuden muuttamisessa olla apua miesverkostoista, jotka on tarkoitettu naisvaltaisilla aloilla työskenteleville miehille? Miltä kuulostaisi koti-isien suljettu verkosto?  

Tasa-arvotyö kotitalousopetuksessa 

Kotitalousopetuksessa voidaan opettaa tasa-arvotaitoja, jotka ulottuvat myös kotitöiden ulkopuolelle. Kotitalouden oppimistilanne on hedelmällinen paikka opettaa vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä ja neuvottelutaitoja sukupuolirajojen yli. Nämä taidot ovat hyödyllisiä niin perhe- kuin työsuhteissakin. Esitämmekin tässä kritiikkiä sitä vastakkainasettelua kohtaan, jota sukupuolen mukaan jakautuneet verkostot helposti edustavat.  

Koti ja ansiotyö liittyvät toisiinsa muun muassa taloudellisin, ajallisin ja hyvinvointiin liittyvin sidoksin. Palkallisen työn ja palkattoman kotityön jakaminen perheissä on yksi tasa-arvokeskustelun perimmäisiä kysymyksiä. Voisi olettaa, että jos molemmat sukupuolet ottavat vastuuta kotitalouden töistä, heijastuu tämä tasa-arvoisuus myös työelämään. Siksi kotitaloustieteen tärkeä tehtävä on opettaa yhteistä arjenhallintaa jokaiselle yksilölle. Yhden sivujuonteen keskusteluun tuo se, opetetaanko kotitaloustieteessä miehiä toimimaan naisten maailmassa, naisten määrittelemien normien ja odotusten mukaisesti? Miten kotitalousopetus muuttuisi, jos sitä kohdennettaisiin enemmän poikien ja miesten tarpeisiin? Ja ylipäätään – mitä ne tarpeet tarkalleen ovat? 

Lähtisitkö mukaan? 

Facebookissa toimiva Ompeluseura alaryhmineen on monelle tuttu. Myös yrittäjille ja yrittäjähenkisille suunnattu Naisyrittäjät toimii suljettuna ryhmänä Facebookissa. Katso myös Aalto Women in Business ja Mothers in Business 

Milloin sukupuolella on väliä?

Haastamme (itseämme) miettimään,  onko sukupuolen määrittely tai sukupuolen perusteella tehtävä jako kussakin tilanteessa tarpeellista tai hyödyllistä vai onko se vain tapa.

Kyselylomakketta laatiessamme pohdimme,                                                         kuinka vastaajia pyydetään määrittelemään sukupuolensa. Päädyimme käyttämään Trasek ry:n suosittelemaa mallia: nainen/ mies/ muu/en halua kertoa.

Mies/nais binäärijaottelun purkaminen ja sukupuolen määrittelyn laajentaminen on tärkeää ja mahdollista monissa yhteyksissä. Lomakkeiden kehittäminen on hyvä esimerkki työstä, joka edistää yhdenvertaisuutta ja antaa tilaa sukupuolen moninaisuudelle. Hyvää vauhtia lisääntyvät sukupuolineutraalit wc:t ovat toinen konkreettinen esimerkki turhien rajojen purkamisesta.

Trasek ry  (potilasjärjestö, joka ajaa trans- ja/tai muunsukupuolisten sekä intersukupuolisten perus- ja ihmisoikeuksia) on koonnut tiiviin ohjeistuksen ammattilaisille.

Poimintoja:

  • Käytä toisesta aina sitä nimeä, jolla hän toivoo tulevansa kutsutuksi
  • Viittaa toiseen niillä termeillä joita toinen toivoo
  • Jos olet epävarma, kysy äläkä oleta
  • Kun teet asiakkaasta kirjauksia niin huomioithan että vähemmistöstatuksen paljastavat kirjaukset saattavat altistaa asiakkaan syrjinnälle myöhemmin.

2015 julkaisema Tietopaketti sukupuolen  moninaisuuden huomioimisesta oppilaitoksille, työpaikoille ja viranomaisille tarjoaa tietoa ja välineitä käytännön työhön ja suunnitteluun.

 

Kahdeksannen luokan oppilaat keskustelivat tasa-arvoisesta avioliittolaista

Kotitalousopettajaopiskelijat Aino Tuominen ja Linda Weckström toteuttivat opetusharjoittelussaan keskustelutuokion tasa-arvoisesta avioliittolaista, hääjuhlista ja kotitöiden jakautumisesta samaa sukupuolta olevien parien perheissä. Idea on vapaasti käytettävissä!

 

Työmme tavoitteena oli selvittää nuorten asennoitumista ja käsityksiä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Aihe on mielestämme tärkeä ja ajankohtainen tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumisen vuoksi. Suomi juhlii tänä vuonna myös 100-vuotista taivaltaan ja mielestämme suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat arvoja, joita kaikkien suomalaisten tulisi vaalia. Keskustelun tavoitteena oli herätellä oppilaita pohtimaan sitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa, sillä se ei ole pelkästään naisten ja miesten välinen asia vaan koskee myös samaa sukupuolta olevia ihmisiä. Keskustelutuokion voikin nähdä koulun tasa-arvokasvatusta tukevana toimintana. Tavoitteena oli myös harjoitella oman mielipiteen esittämistä sekä muiden kuuntelemista.

Toteutimme projektimme ryhmäkeskusteluna koko luokan (13 oppilasta) kesken. Tunnin teemana olivat häät ja olimme valmistelleet ryhmäkeskustelun alkuun teemaan soveltuen itsellemme näyttävän sisääntulon häämarssin soidessa taustalla. Esitimme naisparia, joka saapui alttarille ja olimme pukeutuneet mustaan alaosaan ja valkoiseen yläosaan. Oppilaat istuivat kaikki yhden pitkän pöydän ympärillä. Sisääntulon jälkeen kysyimme oppilailta seuraavat kysymykset:

1. Tiesittekö, että Suomessa astui voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki tänä vuonna?
2. Tiedättekö ketään pariskuntia, jotka ovat samaa sukupuolta?
3. Miten uskotte esimerkiksi naisparin pukeutuvan häihin? Onko molemmilla hääpuku?
4. Miten uskotte työnjaon hoituvan kotitalouksissa, joissa molemmat parisuhteen jäsenet ovat esim. miehiä? (kuka hoitaa “naisten” ja “miesten työt”)

Oppilaat olivat tietoisia siitä, että Suomessa oli astunut voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki, mutta eivät kokeneet sen olevan heitä erityisen lähellä oleva asia, sillä kukaan ei (ei ainakaan myöntänyt) tuntenut samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa. Oppilaat tuntuivatkin suhtautuvan tasa-arvoiseen avioliittolakiin melko neutraalisti, kukaan ei ainakaan kertonut olevansa vastaan. Pohtiessaan hääpukeutumista oppilaat olivat sitä mieltä, että hääpari saisi itse valita, mitä laittaa omissa häissään päälle. Tämä herätti kuitenkin muutamia kommentteja siitä, että jos kaksi miestä menee naimisiin ja heillä on molemmilla mustat puvut, ei häissä tällöin ole luonnollisesti hääpukua kantavaa henkilöä, mikä tuntuisi heistä oudolta. Yksi oppilaista totesi kuitenkin, että voivathan miehetkin pukeutua valkoisiin ja tämä tuntui muista hyvältä vaihtoehdolta. Työnjakoon samaa sukupuolta olevan pariskunnan kotitaloudessa oppilaat suhtautuivat mielestämme hyvin liberaalisti ja olivat sitä mieltä, ettei nykyään ole erikseen naisten ja miesten töitä ja pariskunta sopii itse keskenään, miten he haluavat kotityöt jakaa.

Teksti: Aino Tuominen ja Linda Weckström

Kotitalousopettajaopiskelijat moninaisuustaitojen äärellä

Maisterivaiheen kotitalousopettajaopiskelijoille tarjottiin tänä keväänä viiden opintopisteen kurssi ’Kotitalous moniarvoisessa yhteiskunnassa’. Kurssilla tarkasteltiin kotitalouden toimintaa ja toimijuutta moninaisuuden näkökulmasta. Erityisesti pohdittiin sukupuolta, kulttuurienvälisyyttä ja tasa-arvon edistämistä.  Arjen moninaisuus antaa hyvän lähtökohdan pohtia näitä kysymyksiä kotitalousopetuksessa. Tulemme julkaisemaan tässä blogissa opiskelijoiden toteuttamista projekteista, joissa moninaisuutta lähestyttiin kokemuksellisesti. Tämä kurssi ja sen edeltäjät ’kotitalous monikulttuuriessa yhteiskunnassa’ ja ’tytöt ja pojat, miehet ja naiset kotitalouden toimijoina’ ovat synnyttäneet HEED –hankkeen. Kiitos jokaiselle opiskelijalle ja opettajalle, jotka olette osallistuneet yhteiseen keskusteluun ja siitä virinneeseen tutkimukseen!

Sonjan Viisi Teesiä – sukupuoli opetusmateriaaleissa

Sonja Anttila (2015) analysoi tutkielmassaan peruskoulun oppikirjojen kuvitusta sukupuolen näkökulmasta. Tässä Sonjan viisi teesiä avuksi opetuksen suunnitteluun.

  1. Haasta käyttämiäsi materiaaleja! Voisiko opetuksessa käytettävien kuvien toiminta-asetelmia kääntää sukupuolten osalta päinvastaisiksi? Keskustele tästä oppilaiden kanssa.
  2. Hanki itse opetuskuvia, joissa toimijoina on sukupuolen sisäisen moninaisuuden huomioiden erilaisia tyttöjä, poikia, naisia, miehiä ja muiden sukupuolten edustajia. Mieti, tarvitseeko kuvissa esiintyvien hahmojen sukupuolen aina olla ilmeinen.
  3. Älä pakota oppilaita tiettyihin sukupuolirooleihin kotitalousoppiaineen tunneilla, vaan anna heidän määritellä itse itsensä. Tue ja kunnioita oppilaiden sukupuoli-ilmaisua.
  4. Käytä kuvamateriaalia, jossa esiintyy monipuolisesti erilaisia perheitä. Tällaisia perhemuotoja voivat olla heterovanhempien ydinperheen lisäksi yhden vanhemman perheet, sateenkaariperheet, useasta sukupolvesta koostuvat perheet, ja perheet, joiden jollain jäsenellä on liikunta-, tai muu vamma.
  5. Muista, että juuri Sinun toimintasi saattaa olla ratkaisevan tärkeää ainutlaatuisen yksilön kasvun tukemisessa

 

Anttila, S. 2015. Sukupuolijäsennys 7. luokan kotitalousoppiaineen oppikirjojen kuvissa. Kandidaatin tutkielma. Kotitalousopettajan koulutus. Opettajankoulutuslaitos. Helsingin yliopisto.

 

kuva: SARAH KLOCKARS-CLAUSER / open photo net