University of Helsinki
Seitsemännellä eli viimeisellä kurssikerralla saimme itse päättää, millaisen kartan tai esimerkiksi karttasarjan teemme valitsemistamme aiheista. Aluksi täytyi etsiä karttapohja ja vapaasti ladattavaa dataa, jonka pohjalta karttaa pystyi alkaa tekemään.
Natural Earth Data -sivustolta löytyi vektori- ja rasterimallisia maailmankarttoja, joita pystyi tuomaan QGIS:iin. Seuraavaksi aloin etsiä ilmaisia tietokantoja, jotka olisivat kaiken kukkuraksi mielenkiintoisia jollakin tasolla. Free Gis Data -sivustolla oli kirjava kattaus erilaisia tietokantoja liittyen esimerkiksi luonnonhasardeihin, ilmastoon, maankäyttöön, rikoksiin sekä eri valtioiden kansallisia aineistoja. Yritin avata neljää eri aineistoa, mutta vasta viides linkki (World Port Index) johti aktiiviselle nettisivulle. Tältä sivustolta latasin datapaketin merirosvoudesta, ja QGIS:iin lataamisen jälkeen attribuuttitaulu sisälsi tietoa merillä tapahtuneista hyökkäyksistä kuten siitä, millaiselle alukselle hyökkäys tehtiin ja kuka hyökkäsi (esimerkiksi terroristit, eri valtioiden merivoimat, poliisipartiot, rikollisryhmät ja merirosvot).
Luin muutama vuosi sitten uutisen somalialaisista merirosvoista Afrikan sarven merialueilla, ja mielenkiinnosta päätin keskittyä kartassani vain merirosvoihin. Mietin, minkä toisen muuttujan ottaisin tarkasteluun, mutta Arttu ehdotti yhdeksi vaihtoehdoksi animaation tekemistä. Rajasin merirosvohyökkäysten aikaväliksi 1990-2024, sillä Somalian valtiovallan hajoaminen tapahtui 1990-luvun alkupuolella, minkä jälkeen merirosvous lisääntyi merkittävästi. Aluksi laivakaappaukset liittyivät Somalian sisällissotaan, joka vaikutti alueen kalastajien elinkeinon heikentymiseen ja heistäkin tuli merirosvoja (yle.fi). Rikollisjärjestöjen varustamat venekunnat huomasivat meriryöstelyn rahakkaaksi bisnekseksi ja alueen valtioiden hallinnollinen hajanaisuus esti riittävän meripartioinnin toteuttamisen. Ulkomaisten alusten liikakalastus ja jätevesien dumppaus ovat osin olleet syynä merirosvojen panttivankien ottamiseen, ja osa kutsuukin itseään rannikkovartijoiksi ja panttivankilunnasrahoja sakoiksi. Afrikan maiden rahdista meritse kuljetetaan 90%, mikä kertoo hyvistä ryöstöapajista. Suurimmat rahat saadaan kuitenkin panttivankisieppauksista: superöljytankkeri Kalamoksen kaappauksessa 2015 lunnaista maksettiin yli 400 000 euroa (yle.fi).
Tekemässäni animaatiossa (artikkelikuva) näkyy hyökkäysten määrä vuosittain vuodesta 1990 vuoteen 2024 saakka. En saanut googlettamisenkaan jälkeen animaatioon näkyviin vuosilukuja, mikä olisi ollut informoinnin kannalta oleellista. GIF-muotoista kuvaa ei myöskään saanut toimimaan tekstin seassa ilman erilliseen ikkunaan avaamista, joten päätin jättää sen artikkelikuvaksi. Kartassa (kuva 1) pisteet kuvaavat tapahtuneita hyökkäyksiä ja väri kuvaa panttivangeiksi joutuneiden uhrien lukumäärää vuosilta 1990-2024. Yritin säätää luokkakokoja sellaisiksi, että välit olisivat tasaiset, luvut olisivat kokonaislukuja (kokonaisia ihmisiä), eikä eri luokissa olisi samoja numeroita. En kuitenkaan saanut muutettua luokkia kokonaisluvuiksi, vaan luokka 3-6 on käytännössä 3,1-6,0 ja seuraava taas 6,1-9,0.
Animaatiossa näkyy selkeästi 2008-2013-vuosien suuret hyökkäysmäärät, jolloin alue myös luokiteltiin vaarallisimmaksi merialueeksi koko maailmassa. Ryöstely ja panttivankikaappaukset jatkuvat edelleen ja toiminta on siirtynyt Afrikan itärannikolta myös länsirannikolle. Rikollisuutta yritetään kitkeä uudistetulla lainsäädännöllä.
Lähteet:
Satama-tietokanta. Maritime Safety Information. https://msi.nga.mil/NGAPortal/MSI.portal?_nfpb=true&_pageLabel=msi_portal_page_62&pubCode=0015
Tuomaala, E. (2016). Ihminen on mustaa kultaa arvokkaampi saalis – Merirosvot jahtaavat öljyä ja lunnaita nyt Guineanlahdella. Yle uutiset. https://yle.fi/a/3-9264626
