7. kurssikerta

Seitsemännellä eli viimeisellä kurssikerralla saimme itse päättää, millaisen kartan tai esimerkiksi karttasarjan teemme valitsemistamme aiheista. Aluksi täytyi etsiä karttapohja ja vapaasti ladattavaa dataa, jonka pohjalta karttaa pystyi alkaa tekemään.

Natural Earth Data -sivustolta löytyi vektori- ja rasterimallisia maailmankarttoja, joita pystyi tuomaan QGIS:iin. Seuraavaksi aloin etsiä ilmaisia tietokantoja, jotka olisivat kaiken kukkuraksi mielenkiintoisia jollakin tasolla. Free Gis Data -sivustolla oli kirjava kattaus erilaisia tietokantoja liittyen esimerkiksi luonnonhasardeihin, ilmastoon, maankäyttöön, rikoksiin sekä eri valtioiden kansallisia aineistoja. Yritin avata neljää eri aineistoa, mutta vasta viides linkki (World Port Index) johti aktiiviselle nettisivulle. Tältä sivustolta latasin datapaketin merirosvoudesta, ja QGIS:iin lataamisen jälkeen attribuuttitaulu sisälsi tietoa merillä tapahtuneista hyökkäyksistä kuten siitä, millaiselle alukselle hyökkäys tehtiin ja kuka hyökkäsi (esimerkiksi terroristit, eri valtioiden merivoimat, poliisipartiot, rikollisryhmät ja merirosvot).

Luin muutama vuosi sitten uutisen somalialaisista merirosvoista Afrikan sarven merialueilla, ja mielenkiinnosta päätin keskittyä kartassani vain merirosvoihin. Mietin, minkä toisen muuttujan ottaisin tarkasteluun, mutta Arttu ehdotti yhdeksi vaihtoehdoksi animaation tekemistä. Rajasin merirosvohyökkäysten aikaväliksi 1990-2024, sillä Somalian valtiovallan hajoaminen tapahtui 1990-luvun alkupuolella, minkä jälkeen merirosvous lisääntyi merkittävästi. Aluksi laivakaappaukset liittyivät Somalian sisällissotaan, joka vaikutti alueen kalastajien elinkeinon heikentymiseen ja heistäkin tuli merirosvoja (yle.fi). Rikollisjärjestöjen varustamat venekunnat huomasivat meriryöstelyn rahakkaaksi bisnekseksi ja alueen valtioiden hallinnollinen hajanaisuus esti riittävän meripartioinnin toteuttamisen. Ulkomaisten alusten liikakalastus ja jätevesien dumppaus ovat osin olleet syynä merirosvojen panttivankien ottamiseen, ja osa kutsuukin itseään rannikkovartijoiksi ja panttivankilunnasrahoja sakoiksi. Afrikan maiden rahdista meritse kuljetetaan 90%, mikä kertoo hyvistä ryöstöapajista. Suurimmat rahat saadaan kuitenkin panttivankisieppauksista: superöljytankkeri Kalamoksen kaappauksessa 2015 lunnaista maksettiin yli 400 000 euroa (yle.fi).

Tekemässäni animaatiossa (artikkelikuva) näkyy hyökkäysten määrä vuosittain vuodesta 1990 vuoteen 2024 saakka. En saanut googlettamisenkaan jälkeen animaatioon näkyviin vuosilukuja, mikä olisi ollut informoinnin kannalta oleellista. GIF-muotoista kuvaa ei myöskään saanut toimimaan tekstin seassa ilman erilliseen ikkunaan avaamista, joten päätin jättää sen artikkelikuvaksi. Kartassa (kuva 1) pisteet kuvaavat tapahtuneita hyökkäyksiä ja väri kuvaa panttivangeiksi joutuneiden uhrien lukumäärää vuosilta 1990-2024. Yritin säätää luokkakokoja sellaisiksi, että välit olisivat tasaiset, luvut olisivat kokonaislukuja (kokonaisia ihmisiä), eikä eri luokissa olisi samoja numeroita. En kuitenkaan saanut muutettua luokkia kokonaisluvuiksi, vaan luokka 3-6 on käytännössä 3,1-6,0 ja seuraava taas 6,1-9,0.

Animaatiossa näkyy selkeästi 2008-2013-vuosien suuret hyökkäysmäärät, jolloin alue myös luokiteltiin vaarallisimmaksi merialueeksi koko maailmassa. Ryöstely ja panttivankikaappaukset jatkuvat edelleen ja toiminta on siirtynyt Afrikan itärannikolta myös länsirannikolle. Rikollisuutta yritetään kitkeä uudistetulla lainsäädännöllä.

 

Kuva 1. Afrikan sarven merirosvohyökkäykset vuosina 1990-2024.

Lähteet:

Satama-tietokanta. Maritime Safety Information. https://msi.nga.mil/NGAPortal/MSI.portal?_nfpb=true&_pageLabel=msi_portal_page_62&pubCode=0015

Tuomaala, E. (2016). Ihminen on mustaa kultaa arvokkaampi saalis – Merirosvot jahtaavat öljyä ja lunnaita nyt Guineanlahdella. Yle uutiset. https://yle.fi/a/3-9264626

6. kurssikerta

Kurssikerran aluksi latasimme Epicollect 5 -sovelluksen puhelimeen, jonne keräsimme dataa Kumpulan lähimaastosta 3-4 hengen ryhmissä. Oman ryhmäni kanssa kiersimme Kumpulan kampukselta Unisportin ohi Kumpulan puutaloalueelle ja sieltä Kustaa Vaasan tietä pitkin takaisin kampukselle. Sovellukseen kirjattiin tieto koordinaateista, jonne arvioimme mm. pisteen turvallisuutta ja viihtyisyyttä jalankulkuijoiden näkökulmasta asteikolla 1-5. Toimme pistedatan valmiiseen QGIS-projektiin, josta näimme helposti, missä olimme liikkuneet.

Halusimme tutkailla turvallisuuden kokemuksia interpolation-työkalua käyttämällä (periaatteena se, että lähellä toisiaan olevat kohteet ovat enemmän samankaltaisia kuin kaukana toisistaan olevat kohteet). Kuvassa 1 sinisellä näkyy turvallisimmaksi koetut alueet ja punaoranssilla turvattomimmiksi koetut alueet.

Kuva 1. EpiCollect 5- sovelluksella kerätty data turvallisuudesta Kumpulan kampuksen läheisyydessä

 

Itsenäistehtävissä harjoittelimme tekstimuotoisten tiedostojen, kuten CSV-tiedostojen tuomista QGIS-ohjelmaan sekä interpolointityökalun käyttöä. Tehtävänä oli tuottaa kolme vapaavalintaista karttaa hasardeista, joita voisi käyttää opetuksen tukena vaikkapa peruskoulussa. Kuvassa 2 näkyy Afrikan manteereelle vuodesta 1950 iskeytyneet meteoriitit, kuvassa 3 vuosina 1950-2023 tapahtuneet yli 5 magnitudin maanjäristykset maapallolla sekä kuvassa 4 Kaakkois-Aasian tulivuorenpurkaukset 1980-luvulta lähtien. Yritin interpoloida erityisesti maanjäristyksiä magnitudiarvojen mukaan, mutta tämä ei millään onnistunut, vaikka yritin seurata EpiCollect-tehtävän ohjeistusta. Tuskailimme Loviisa Majurin kanssa interpoloinnin parissa, emmekä Artun neuvoista huolimatta saaneet visualisoitua järistyksien magnitudieroja paremmin, vaan jouduimme tyytymään köykäisiin esiintyvyyspalluroihin. Interpoloinnin kanssa piti olla tarkkana, että käytössä on projektissa käytettävä projektio, asteet piti muuttaa metreiksi, interpoloitava alue ei voinut olla liian suuri ja pikselikoko ei voinut olla pieni, sillä käsiteltävien rivien määrä olisi noussut kymmeniin tuhansiin ja se olisi ollut QGIS:lle liikaa. Pelkästään 1950-luvun jälkeen tapahtuneiden maanjäristysten globaalin esiintymisen visualisoiminen kartaksi oli hyvin hidasta ja sain pelätä, milloin koko ohjelma kaatuu. Järkevää on siis pitää aineiston ja rivien määrä kohtuullisena, ettei tuki koko ohjelmaa.

Karttojen tekeminen oli hauskaa, kun sai itse päättää aineiston ja rajata sen mielensä mukaan. Lopputulokset ovat vähän aneemisen näköisiä verrattuna esimerkiksi Heikki Säntin kuudennen kurssikerran tuotoksiin (2024). Hänen kartoissaan on hieno visuaalinen ilme, josta inspiroiduin ja aion panostaa itsekin visuaalisuuteen enemmän. Erityisesti opetuskäytössä visuaalisuuteen panostaminen on tärkeää.

Kuva 2. Afrikan mantereelle iskeytyneet meteoriitit vuodesta 1950 lähtien.
Kuva 3. Yli 5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 1950 lähtien.
Kuva 4. Kaakkois-Aasian tulivuorenpurkaukset 1980-luvulta lähtien.

 

Lähteet:

Maanjäristystietokanta. Earthquake Hazards Program. USGS. Viitattu 20.2.2024. https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

Meteoriittitietokanta. Meteorite landings. NASA. Viitattu 20.2.2024 https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh

Säntti, H. (2024). Kuudes kurssikerta. Heiggi´s blog. Viitattu 21.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/hksantti/2024/02/20/kuudes-kurssikerta/

Tulivuoritietokanta. Natural Hazards. NOAA. Viitattu 20.2.2024 https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/event-data?maxYear=2023&minYear=1980

5. kurssikerta

Tällä kerralla keskityimme buffereiden tekemiseen itsenäisesti QGIS-ohjelmalla ja viime kerralla Arttu ehdottikin hyvien tsemppieväiden mukaanottamista; niistä oli hyötyä. Edellisen kerran tallennetuista aineistosta minulla ei avautunut kuin osa layereista QGIS-ohjelmassa, ja samaa vaivaa ilmeni muillakin kurssikavereilla. Arttu oli varautunut tähän ja saimme käyttää valmista aineistoa ensimmäisen harjoituksen tekemiseen, jossa harjoittelimme lyhyesti buffereiden tekemistä yhdessä.Ensimmäisessä itsenäisessä tehtävässä käsiteltiin Helsinki-Vantaan sekä Malmin lentokenttien melualueita. Loimme buffereita eri desibeliarvoilla ja etäisyyksillä ja tutkimme, kuinka monta ihmistä asuu näillä bufferialueilla. Bufferointi on hyödyllistä, kun halutaan tarkastella tietyllä etäisyydellä olevia kohteita sekä saada hyödyllistä tietoa eri aineistojen yhtymäkohdista, kuten Antti Pihlavisto kirjoittaa blogissaan (2024).

Bufferitehtävissä korvaamattomana apuna toimivat statistics panel, select by features -toiminto ja field calculator. Statistics panelista pystyi suoraan tarkastelemaan valitun alueen asukasmääriä ja muuta dataa, eikä niitä tarvinut erikseen alkaa laskemaan. Select by location/value -toiminnoilla sai aika intuitiivisesti valittua halutut alueet ja arvot, joille bufferin halusi luoda.

Kuva 1. Tietoja bufferialueiden asukkaiden sijoittumisesta

Gaius Erikssonin blogista huomasin, että karttalehden ulkopuoliset asemat olisi pitänyt rajata bufferoinnin ulkopuolelle Reshape features -työkalulla, mutta tätä en tajunnut tehdä, vaan kaikki asemat olivat mukana laskuissani, mikä vääristää tulosta. Työikäisten määrän laskin pääkaupunkiseudun työikäisistä ja field calculatorissa laskin ikäryhmät yhteen 15-vuotiaista 64-vuotiaisiin.

Tällä harjoituskerralla oma huomioni herpaantui erityisesti aineistojen rajaamisen kohdalla, en lukenut kunnolla tehtävänantoja ja näin ollen saamani tulokset ovat osin virheellisiä. Kaiken kaikkiaan itse tekeminen oli opettavaista, hauskaa ja samalla hieman kuormittavaa. Olen selvästi kehittynyt QGIS:in käytössä, mutta olen pääosin välttänyt lisätehtävien ja haastavampien tehtävien tekemisessä, mikä kyllä näkyy suoraan taidoissani. Muiden blogeja lukemalla kuitenkin saa jonkinlaista näkökulmaa siihen, kuinka hyvin tehtäviä voisi tehdä.

Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen bufferointia

 

Kuva 3. Juna-asemien bufferointia 500 m etäisyydellä

Lähteet:

Eriksson, G. (2024). MAA202 Viides viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 21.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/13/maa202-neljas-viikko-2/

Pihlavisto, A. (2024). Viides kurssikerta. Antin GIS-blogi. Viitattu 21.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/anttipih/

 

4. kurssikerta

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin tarkemmin rasteriaineistoihin ja opettelimme ruututeemakarttojen tekemistä vektorimuotoisten pisteaineistojen pohjalta. Lisäksi digitoimme asutusta ja tiestöä rasteriaineiston pohjalta  Pornaisten alueelta, ja tätä tehtävää aiomme jatkaa seuraavalla kerralla.

Tehtävä 1.

Toimme QGIS-ohjelmaan valmiin projektin, joka käsitti tietoa pääkaupunkiseudun asukasluvuista sekä ulkomaankansalaisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten osuuksista. Halusimme visualidoida ruudukon avulla ruotsinkielisen väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla, minkä toteutimme absoluuttisilla ruotsia puhuvien ihmisten lukumäärillä. Tämä ei kuitenkaan ollut paras tapa visualisoida ruotsinkielisten osuutta, sillä mitä enemmän alueella asui ihmisiä, sitä enemmän siellä myös oli ruotsinkielisiä. Näin ollen kartta näytti siltä, että väkirikkailla alueilla olisi myös erityisen paljon ruotsinkielisiä.  Siksi Arttu antoikin kotitehtäväksi suhteellisuuden huomioivan kartan tekemisen, ja tähän teemakarttaan (kuva 2) valitsin aiheeksi ruotsinkielisten suhteellisen osuuden alueen väkiluvusta. Tämä visualisoi tutkimusaihetta hieman tarkemmin, ja esimerkiksi Kaunaisiin sijoittuva ruutu näyttää kartassa tummimmansiniseltä. Yhdyn Gaius Erikssonin mielipiteeseen siitä, että koropleettikartat visualisoivat ilmiöitä mielestäni lähtökohtaisesti ruututeemakarttoja paremmin ja tarkemmin, sillä hyvin harvaa ilmiötä voi rajata ruutumaisten alueiden sisälle (Eriksson, 2024).

Kuva 1. Harhaanjohtava visualisointi ruotsinkielisten ihmisten väestöosuudesta.

 

Kuva 2. Ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun väestöstä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtävä 2.

Toisessa harjoituksessa toimme rasteriaineistoa QGIS-ohjelmaan muistini mukaan ensimmäistä kertaa ja perehdyimme tarkemmin rinnevalovarjostetekniikkaan ja laserkeilaukseen. Artun ohjeistuksella loimme valmiille, mutta korkeuskäyriä vaille olevalle karttalehdelle rinnevalovarjosteen avulla käyrät itse (kuva 3). Lisäksi aloimme digitoida Pornaisten karttalehdelle tiestöä ja asutusta seuraavaa kertaa varten, ja onneksi digitoiminen tuli jo lähes selkäytimestä toisen periodin CorelDraw-rupeaman jäljiltä.

Kuva 3. QGIS-ohjelmalla tehdyt korkeuskäyrät rinnevalovarjostemallin päälle.

 

Lähteet:

Eriksson, G. (2024). MAA202 Neljäs viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 20.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/06/maa202-neljas-viikko/