4. kurssikerta

Neljännellä kurssikerralla tutustuttiin tarkemmin rasteriaineistoihin ja opettelimme ruututeemakarttojen tekemistä vektorimuotoisten pisteaineistojen pohjalta. Lisäksi digitoimme asutusta ja tiestöä rasteriaineiston pohjalta  Pornaisten alueelta, ja tätä tehtävää aiomme jatkaa seuraavalla kerralla.

Tehtävä 1.

Toimme QGIS-ohjelmaan valmiin projektin, joka käsitti tietoa pääkaupunkiseudun asukasluvuista sekä ulkomaankansalaisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten osuuksista. Halusimme visualidoida ruudukon avulla ruotsinkielisen väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla, minkä toteutimme absoluuttisilla ruotsia puhuvien ihmisten lukumäärillä. Tämä ei kuitenkaan ollut paras tapa visualisoida ruotsinkielisten osuutta, sillä mitä enemmän alueella asui ihmisiä, sitä enemmän siellä myös oli ruotsinkielisiä. Näin ollen kartta näytti siltä, että väkirikkailla alueilla olisi myös erityisen paljon ruotsinkielisiä.  Siksi Arttu antoikin kotitehtäväksi suhteellisuuden huomioivan kartan tekemisen, ja tähän teemakarttaan (kuva 2) valitsin aiheeksi ruotsinkielisten suhteellisen osuuden alueen väkiluvusta. Tämä visualisoi tutkimusaihetta hieman tarkemmin, ja esimerkiksi Kaunaisiin sijoittuva ruutu näyttää kartassa tummimmansiniseltä. Yhdyn Gaius Erikssonin mielipiteeseen siitä, että koropleettikartat visualisoivat ilmiöitä mielestäni lähtökohtaisesti ruututeemakarttoja paremmin ja tarkemmin, sillä hyvin harvaa ilmiötä voi rajata ruutumaisten alueiden sisälle (Eriksson, 2024).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtävä 2.

Toisessa harjoituksessa toimme rasteriaineistoa QGIS-ohjelmaan muistini mukaan ensimmäistä kertaa ja perehdyimme tarkemmin rinnevalovarjostetekniikkaan ja laserkeilaukseen. Artun ohjeistuksella loimme valmiille, mutta korkeuskäyriä vaille olevalle karttalehdelle rinnevalovarjosteen avulla käyrät itse (kuva 3). Lisäksi aloimme digitoida Pornaisten karttalehdelle tiestöä ja asutusta seuraavaa kertaa varten, ja onneksi digitoiminen tuli jo lähes selkäytimestä toisen periodin CorelDraw-rupeaman jäljiltä.

 

Lähteet:

Eriksson, G. (2024). MAA202 Neljäs viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 20.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/06/maa202-neljas-viikko/