2. kurssikerta

Toisella harjoituskerralla tutustuimme tarkemmin karttaprojektioihin ja visualisoimme niiden eroavaisuuksia QGIS-ohjelmalla. Harjoittelimme myös WFS-muotoisen datan hakemista QGIS-ohjelmaan rajapinnan kautta ja pysyin kyllä perässä, kun tämä tehtiin yhdessä luennolla, mutta jos haluaisin tehdä tämän itsekseni, tarvitsisin varmasti kirjalliset ohjeet. Käytimme QGIS-ohjelmassa myös itselleni uusia toimintoja, joilla pystyi valitsemaan karttatasoista tutkittavaksi tietyt alueet erinäisten piirtotyökalujen avulla sekä opimme laskemaan matkaa ja pinta-alaa,

Ensimmäisenä harjoituksena vertailimme QGIS-ohjelmalla eri maailmankarttaprojektioiden aiheuttamia mittakaavaeroja Suomen kartalla. Eri projektioita käytettäessä erot pinta-aloissa ja välimatkoissa saattoivat olla satakertaisia; oli valaisevaa huomata käytännössä, kuinka suuri merkitys oikeanlaisen projektion valinnalla voi olla. Omat tulokseni katosivat harjoituskerralla, sillä projektiota vaihdettaessa mittakaavatyökalu ei pysynyt oikeassa kohdassa, vaikka kokeilimme asiaa opettajan kanssa yhdessä. Tulokset (kuva 1) ovat siis vieruskaverini Loviisa Majurin, jonka kanssa tein tehtävän loppuun.

Toisena harjoituksena vertailimme Mercatorin projektiota TM35-FIN-projektioon ja teimme koropleettikartan, joka kertoo kuinka moninkertaisena pinta-ala Mercatorin projektiossa näkyy verrattuna TM35-FIN-projektioon. Kartasta (kuva 2) käy helposti ilmi, että pohjoiset alueet vääristyvät eniten, mikä johtuu kyseisen lieriöprojektion napavääristymästä. Suurin lukuarvo kartan legendassa kertoo suurimmasta vääristymästä. Opettaja Arttu Paarlahti havainnollisti MAA-104-kurssilta tuttua projektiota hansikasmytyllä ja paperilla, jossa paperi sivuaa vain mytyn “ekvaattoria”, ja napa-alueita kohti paperi joutuu taittumaan.

Toiseksi vertailtavaksi projektioksi valitsin Robinsonin projektion, jossa pinta-alat eivät vääristyneet paljoakaan, mutta Suomi-neidon profiili koki muodonmuutoksen. Jälkikäteen muiden blogeja lueskellessa tajusin, ettei omani tosiaankaan ole Robinsonin projektio vaan olen varmaankin käyttänyt jotakin toista projektiota, mutta nimennyt sen karttaani vahingossa Robinsoniksi (amatööri). Veera Matikainen kirjoittaa blogissaan siitä, kuinka hän olisi voinut valita Robinsonin projektio -kartalleen erilaiset värit, sillä Mercator-projektion mittakaavavirheet ovat paljon suuremmat ja nyt ne on esitetty samoilla värisävyillä. Olisin itse voinut tehdä saman, joten ensi kertaan.

Jos tästä kerrasta jotakin opin, niin on oltava täysin hereillä harjoituskerroilla, sillä yhden askeleen skippaaminen on miltei katastrofaalista ja omin avuin on hankalaa kiriä muut kiinni. Minun on oltava jatkossa myös huolellisempi, sillä esitin nyt Robinsonin projektiona jonkun ihan muun projektion, joka pitää varmaankin käydä jälkikäteen selvittämässä.

 

 

Lähteet:

Majuri, Loviisa (2024).  Loviisan blogi. Toinen kurssikerta – karttaprojektioita ja mittakaavavirheitä. https://blogs.helsinki.fi/loviisam/2024/01/29/toinen-kurssikerta-karttaprojektioita-ja-mittakaavavirheita/ (31.1.2024)

Matikainen, Veera (2024). Veeran GIS-blogi :). Toinen kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/veematik/2024/01/26/toinen-kurssikerta/ (31.1.2024)