5. kurssikerta

Tällä kerralla keskityimme buffereiden tekemiseen itsenäisesti QGIS-ohjelmalla ja viime kerralla Arttu ehdottikin hyvien tsemppieväiden mukaanottamista; niistä oli hyötyä. Edellisen kerran tallennetuista aineistosta minulla ei avautunut kuin osa layereista QGIS-ohjelmassa, ja samaa vaivaa ilmeni muillakin kurssikavereilla. Arttu oli varautunut tähän ja saimme käyttää valmista aineistoa ensimmäisen harjoituksen tekemiseen, jossa harjoittelimme lyhyesti buffereiden tekemistä yhdessä.Ensimmäisessä itsenäisessä tehtävässä käsiteltiin Helsinki-Vantaan sekä Malmin lentokenttien melualueita. Loimme buffereita eri desibeliarvoilla ja etäisyyksillä ja tutkimme, kuinka monta ihmistä asuu näillä bufferialueilla. Bufferointi on hyödyllistä, kun halutaan tarkastella tietyllä etäisyydellä olevia kohteita sekä saada hyödyllistä tietoa eri aineistojen yhtymäkohdista, kuten Antti Pihlavisto kirjoittaa blogissaan (2024).

Bufferitehtävissä korvaamattomana apuna toimivat statistics panel, select by features -toiminto ja field calculator. Statistics panelista pystyi suoraan tarkastelemaan valitun alueen asukasmääriä ja muuta dataa, eikä niitä tarvinut erikseen alkaa laskemaan. Select by location/value -toiminnoilla sai aika intuitiivisesti valittua halutut alueet ja arvot, joille bufferin halusi luoda.

Gaius Erikssonin blogista huomasin, että karttalehden ulkopuoliset asemat olisi pitänyt rajata bufferoinnin ulkopuolelle Reshape features -työkalulla, mutta tätä en tajunnut tehdä, vaan kaikki asemat olivat mukana laskuissani, mikä vääristää tulosta. Työikäisten määrän laskin pääkaupunkiseudun työikäisistä ja field calculatorissa laskin ikäryhmät yhteen 15-vuotiaista 64-vuotiaisiin.

Tällä harjoituskerralla oma huomioni herpaantui erityisesti aineistojen rajaamisen kohdalla, en lukenut kunnolla tehtävänantoja ja näin ollen saamani tulokset ovat osin virheellisiä. Kaiken kaikkiaan itse tekeminen oli opettavaista, hauskaa ja samalla hieman kuormittavaa. Olen selvästi kehittynyt QGIS:in käytössä, mutta olen pääosin välttänyt lisätehtävien ja haastavampien tehtävien tekemisessä, mikä kyllä näkyy suoraan taidoissani. Muiden blogeja lukemalla kuitenkin saa jonkinlaista näkökulmaa siihen, kuinka hyvin tehtäviä voisi tehdä.

 

Lähteet:

Eriksson, G. (2024). MAA202 Viides viikko. Gaiuksen kurssiblogi. Viitattu 21.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/13/maa202-neljas-viikko-2/

Pihlavisto, A. (2024). Viides kurssikerta. Antin GIS-blogi. Viitattu 21.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/anttipih/