Kurssikerta 2

Projektioita, lisää projektioita…

Note to self… jos olen jotain toivottavasti oppinut, on se, että blogitekstit kannattaa kirjoittaa mahdollisimman pian kyseisen kurssikerran jälkeen. Näin lähes kaksi viikkoa kurssikerta 2:sen jälkeen täytyy jo muistella hartaasti mitä sillä kerralla teimme. Tässä asiassa apua onneksi löytyy tietenkin Moodlesta ja muiden kurssilaisten blogeista.

Kurssikerta 2:sen aluksi tutustuimme erilaisiin datan lähteisiin, joista lähinnä on jäänyt muistiin se, että aiemmin data oli yleensä maksullista, mutta nykyään se on muuttunut avoimeksi. Ja tietenkin jo kohtalaisen tutuksi tulleet vektori- ja rasteriaineistot (ainakin nimitykseltään, jos ei muuten). Muulta osin minulla ei ollutkaan kyseisistä datan lähteistä mitään tietoa. Aineiston tuottajista ainakin Paituli ja Maanmittauslaitos oli tuttuja jo aiemmilta kursseilta.

Päästyämme itse asiaan eli QGis:n ihmeelliseen maailmaan tutustuimme aluksi erilaisiin valintatyökaluihin, joilla voi esimerkiksi valita kohteita suoraan kartalta tai valita kohteita niiden ominaisuuksien perusteella. Seuraavaksi teimme erilaisia mittauksia, joissa oli tarkoitus tarkastella kuinka projektion valinta vaikuttaa tuloksiin. Mikään projektiohan ei kuvaa maapalloa sellaisena kuin se oikeasti on, vaan niissä on aina vääristymää. Jostain syystä aluksi mittaustyökalujen käyttö oli minulle hankalaa ja vaihtaessani projektiota olin onnistunut hävittämään kartalle aiemmin piirtämäni “hatun” tai viivan. Lopulta sain kuitenkin laskelmat tehtyä (taulukko 1).

Projektio Hatun pinta-ala Erotus % Viivan pituus Erotus %
ETRS89/ETRS-TM35 5266,062 km² 517,919 km
Mollweide 5281,131 km² 0,28 % 628,031 km 21,26
Robinson 7497,069 km² 42,36 % 750,981 km 45,00
Eckert III 8867,627 km² 68,39 % 824,542 km 59,20
Van der Grinten I 23279,564 km² 342,07 % 952,859 km 83,98

Taulukko 1. Eri projektioiden eroja tietyn alueen pinta-alassa ja välimatkassa verrattuna ETRS89/ETRS-TM35 -koordinaatistoon.

Melkoisia eroja samalla pinta-alalla ja välimatkalla riippuen mitä projektiota on käytetty. Iida Lehtonen kertoo blogissaan löytäneensä Tilastokeskuksen sivulta seuraavan tiedon: “Karttaprojektioiden valinta riippuu siitä, mitä kartalla halutaan kuvata. Esimerkiksi WGS84-projektio sopii koko maapalloa kuvaaviin karttaesityksiin, kun taas Suomen tarkasteluun sopii yleiseurooppalaisesta koordinaattijärjestelmästä johdettua kansallista ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatisto.” Tämä selvittää asiaa hyvin tiivistetysti.

Tein myös kartan, jolla näkyy pinta-alojen vääristymä Mercatorin ja Lambertin projektioiden välillä (kuva 1), josta käy ilmi hyvin Mercatorin projektion vääristymä mitä pohjoisemmaksi mennään. Olen ihan tyytyväinen kartan ulkonäköön ja väritys on mielestäni silmille lempeä.

Kuva 1. Prosentuaalinen pinta-alojen vääristymä Mercatorin ja Lambertin projektioiden välillä.

 

Olen tiennyt, että projektioita on useita, mutta tällä kurssikerralla asia selkiytyi vielä enemmän. Tai toisaalta aiheutti enemmän hämmennystä, koska erilaisia projektioita on niin järjettömän paljon. Kuten Alex Naumanenkin blogissaan kirjoittaa niin oikean projektion valitseminen on tärkeää, jotta ei aiheuta väärällä projektiolla virheellisiä tietoja.

Huomasin onnekseni jo toisella kurssikerralla muistavani jotain komentoja edelliseltä kerralta, mutta QGis:n käyttö on niin vähäistä, että toistoa tarvitaan vielä paljon. Toivottavasti taito karttuu sekä QGis:n että blogin kirjoittamisen suhteen kurssikertojen edetessä.

Lähteet:

Lehtonen, Iida. Blogi 2 – QGis ja karttaprojektiot, https://blogs.helsinki.fi/lida/, luettu 4.2.2019

Naumanen, Alex. Vahvoja huokauksia, https://blogs.helsinki.fi/alexnaum/, luettu 4.2.2019.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *