Kurssikerta 4

Ruutuja, rasterikarttoja ja lähestyvä hermoromahdus…

Kurssikerta 4 koostui mm. ruutukarttojen tekemisestä, Spatial Query -työkalusta, Join attributes by location -toiminnosta, rasteriaineistoista ja korkeuskäyrien tutkimisesta. Jälleen kerran opetuksen seuraaminen sujui hyvin, mutta itsenäinen tekeminen oli minulle haasteellista ja en syystä tai toisesta saanut kurssikerralla aikaiseksi minkäänlaista muuta karttaa kuin sen mitä teimme yhdessä ja en ollut siihen tuotokseen tyytyväinen. Ja kun vihdoin aloin tekemään erilaisia ruutukarttoja omalla ajallani, edessäni oli kivikkoinen tie, koska aika oli tehnyt tehtävänsä eikä muistiini ollut jäänyt kovin tarkasti, miten mitäkin tehtiin kurssikerran aikana.

Tein erilaisia karttoja ja kokeilin eri ruutukokoja, mutta tähän esiteltäväksi valitsin karttojeni teemoiksi muun kielisten osuuden pääkaupunki-seudulla (kuva 1) ja yli 85-vuotiaiden osuuden pääkaupunkiseudun väestöstä (kuva 2). Valitsin molempiin ruudukon kooksi 1 km X 1 km, koska mielestäni se oli selkeämpi kuin pienempi ruutukoko. Minua kuitenkin hämäsi erot luvuissa, kun vertasin niitä muiden samasta aiheesta tekemiin karttoihin. Johanna Mölsä kirjoittaa blogissaan: “Valitsin tässä tehtävässä luokkarajat kvantiileiksi, jotta aineiston ääripäätkin tulisivat selkeästi esille. Tämän vuoksi on hyvä huomata, että varsinkin ylimmän luokan arvot voivat vaihdella periaatteessa saman väristen ruutujen välillä jopa muutamalla tuhannella. Kartat siis voivat antaa vääristyneen kuvan tiedosta, mikäli tätä ei huomioida niitä tulkittaessa.” Ehkäpä tässä löytyy selitystä miettimääni asiaan.

Kuva 1. Muun kielisten osuudet pääkaupunkiseudulla.

Muun kielisten osuutta pääkaupunkiseudulla käsittelevästä kartasta minulta on jäänyt mainitsematta mitä muun kielisyys tarkoittaa. Asia ei välttämättä ole itsestään selvyys, koska Suomessa virallisia kieliä ovat vain suomi ja ruotsi, mutta väestössä on kuitenkin myös saamea äidinkielenään puhuvia. Kia Kautonen mainitsee blogissaan asiasta ja hän oli myös selvittänyt Tilastokeskuksen sivuilta, että: “Muunkieliseksi henkilöksi katsotaan henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.”. Olisin voinut muutenkin muokata kartan ulkonäköä niin, että se keskittyisi enemmän ruudukon alueelle. Nyt siinä on mielestäni näkyvissä liikaa tarkasteltavana olevan alueen ympäristöä ja kuntarajat menevät liian pitkälle ja näyttävät siitä johtuen vähän hassuilta.

Helsingin sanomien sivuilta löytyy työkalu, jolla voi tarkistaa kuinka paljon vieraskielisiä on prosentuaalisesti eri alueilla pääkaupunkiseudulla, mikä on kunkin alueen suurin kieliryhmä ja kuinka paljon ko. kielen puhujia on prosentuaalisesti alueen väestöstä. Esimerkiksi Kumpulassa vieraskielisiä on 11%, venäjää puhuvat ovat suurin ryhmä ja heitä on 2 prosenttia.

Ainakin omalla kartallani muun kieliset painottuvat ehkä vähän enemmän idän suuntaan mikä vaikuttaa ihan realistiselta, mutta kieliryhmissä on todennäköisesti paljon eroa riippuen kaupunginosasta johtuen esimerkiksi maahanmuuton syistä. Luulisin, että työperäisen maahanmuuton takia Suomeen tulleet asuvat todennäköisemmin enemmän kantakaupungin alueella kuin pakolaisina maahan muuttaneet, jotka suuremmalta osin asuvat lähiöissä.

Kuva 2. Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla.

Tilastokeskuksen sivuilla väestörakenteen erottelussa käy ilmi, että yli 85-vuotiaiden määrä on kasvanut vuosien 1900 – 2017 välillä 0,1% prosentista 2,7% prosenttiin. Mikä ei tietenkään ole yllätys, koska ihmiset elävät nykyään pidempään. Helsingin kaupungin sivuillakin mainitaan: “Selkeimpänä linjana ikäluokkien kehityksessä on entistä pidempään eläminen, joten 85-89 vuotiaiden ja 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmät kasvavat koko ennustekauden ajan.” Samalla sivulla mainitaan myös äidinkielen ja ikääntymisen yhteydestä: “Helsingin ikäihmisistä 88,5 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, 7,7 prosenttia ruotsinkielisiä ja 3,8 prosentilla oli jokin muu äidinkieli vuoden 2018 alussa. Ikääntyneissä on koko väestöä jonkin verran enemmän ruotsinkielisiä mutta selvästi vähemmän vieraskielisiä.”

Ruutukartalla yli 85-vuotiaiden osuudet ovat sitä suurempia mitä etelämmäksi mennään ja varsinkin Helsingin kantakaupungin alueella. Toki joitakin suurempia keskittymiä on myös kauempana keskustasta.

Joissakin tapauksissa ruutukartat voivat toimia hyvin ainakin alueellisen jakautuman osalta, mutta aivan tarkkaa kuvaa niistä ei saa mitkä alueet ovat kyseessä. Ainakin omista kartoistani voin tehdä tällaisen tulkinnan.

Samalla kurssikerralla perehdyimme myös rasteriaineistoon, jota latasimme QGIS:iin useammassa osassa ja sen jälkeen yhdistimme ne. Tarkastelimme korkeuskäyriä ja rinnevarjostusta. Kokeilimme myös ensimmäisen kerran piirtämistä QGIS:ssä, piirtämällä Pornaisten kartan päälle tietyn rajauksen alueella olevat talot ja tiet. Talojen piirtäminen kävi ranteeseen melko lailla ja aloin jo pelkäämään viime kesänä vaivanneen rannekanavan pinteen uusiutumista…  Ja kuinkas sitten kävikään, olin tyytyväinen itseeni, että olin vihdoinkin saanut sen valtavan talomäärän piirrettyä ja tallennusvaiheessa tein jonkun mokan eikä talot tallentuneet ollenkaan! Oli hieman tuskaista tehdä sama juttu uudestaan, koska Arttu oli kuitenkin maininnut, että kyseistä karttaa käytetään seuraavalla kurssikerralla.

Kotitehtävänä oli ladata peruskarttalehti samalta Pornaisten alueelta ja laatia korkeusmallin perusteella korkeuskäyrät 5 metrin välein ja verrata niitä peruskarttalehden käyriin. Tarkensin aluetta kartalla Kirkkokallion ja Tapiolan väliselle alueelle (kuva 3). Peruskarttalehden korkeuskäyrät näkyvät kartalla mustilla ja itse rasteriaineistosta tuottamani korkeuskäyrät punaisella. Peruskarttalehden käyrät ovat pelkistetympiä kuin rasteriaineiston, jossa joihinkin kohtiin korkeuskäyrät muuttuivat melkoiseksi “syheröksi” (kuva 4).

Kuva 3. Peruskarttalehti Pornaisista, jossa tarkennus Kirkkokallion ja Tapiolan väliselle alueelle.
Kuva 4. Korkeuskäyrät Kirkkokallion ja Tapiolan väliseltä alueelta.

Seuraavan kurssikerran prosessointi onkin vielä haastavampaa, mutta palaan siihen myöhemmin, koska viikonloppuna pitää myös levätä!

 

Lähteet:

Mölsä, Johanna: Kurssikerta 4, https://blogs.helsinki.fi/johannmo/, luettu 23.2.2019.

Kautonen, Kia: Viikko 4. Ruutuja ja rasteita, https://blogs.helsinki.fi/kautkia/, luettu 23.2.2019.

Helsingin sanomat, Paljonko vieraskielisiä on eri alueilla? -työkalu, https://dynamic.hs.fi/2014/kieliryhmat/, luettu 23.2.2019.

Tilastokeskus, Väestörakenne 31.12., https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html, luettu 23.2.2019.

Helsingin kaupunki, Ikääntyneet Helsingissä, https://ikaantyneethelsingissa.fi/vaesto_rakenne, luettu 23.2.2019.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *