Kurssikerta 5

Itsenäisen työskentelyn tuskanhikeä ja onnen hetkiä

Edellisellä kurssikerralla oli jo mainittu, että tälle kurssikerralle kannattaa ottaa hyvät aivot mukaan, joten olin jo valmiiksi jännittynyt mitä kurssikerta tuokaan tullessaan. Aluksi tutustuimme, jo edelliseltä kurssikerralta tutulta Pornaisten kartalta, viiva- ja alueaineistojen mittaamiseen työkaluilla Sum line lengths, Intersection ja Clip. Sen jälkeen aloimme puskuroinnin eli bufferoinnin harjoittelun käyttämällä Fixed distance buffer -työkalua. Loppuaika tuli tehdä itsenäisiä tehtäviä, jotka tuntuivat heti haasteellisilta enkä saanut niitä tehtyä vielä silloin. Minulla itsenäistehtävät ovat muutenkin ikävä kyllä laahanneet kurssikertojen perässä ja siitä johtuen nämäkin tehtävät saivat odottaa tekijäänsä jonkin aikaa. Ja tästä johtuen asioiden muistamisen kanssa oli taas haastetta.

Tämän kurssikerran tarkoituksena oli testata omaa oppimistaan ja rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että itselläni matka sujuvaksi QGis:in taitajaksi on vielä pitkä ja todennäköisesti myös kivikkoinen. Olin jo melkein luopunut toivosta saada aikaan mitään järkevää tuotosta tästä kurssikerrasta ilman, että olin edes kunnolla aloittanut tekemään mitään, mutta pystyin kuitenkin yllättämään itseni sillä, että sain melkein kaikki laskut laskettua ja tehtyä jopa kartankin viimeisiin itsenäistehtäviin liittyen!

Joitakin tehtävien osuuksia en saanut tehtyä, koska ohjelma kaatui koko ajan laskutehtäviä tehdessä ja toisia en vaan osannut tehdä, oheisessa linkissä Itsenäistehtävien vastaukset. Minua myös hämäsi, kun katsoin muiden tuloksia ja niissä oli isoja eroja. Onneksi luin Susannan blogista hänen johtopäätöksensä asiasta: “Tulosten tulisi kuitenkin suurin piirtein olla saman arvoisia, jos on toteuttanut tehtävän oikein ja laskenut oikeita muuttujia. Itse ensimmäisellä kerralla katsoin Spatial Query-taulukosta aivan väärää saraketta (count, eli määrä, vaikka olisi pitänyt seurata saraketta sum, summa), jolloin saamani tulokset olivat aivan puuta heinää.”. Onneksi sain taas vertaistukea (kiitos taas tuhannesti Kia!)  joihinkin ongelmiin liittyen, kuten myös Artulta toisen kurssikerran yhteydessä. Erilaisten karttojen tekeminen QGis:ssä on kuitenkin mielenkiintoista ja haluaisin ymmärtää miksi mitäkin työkalua tulee käyttää ja missä tilanteessa, jotta niiden tekeminen olisi sujuvampaa.

Mielestäni QGis on kuitenkin täynnä erilaisia työkaluja ja menen niistä helposti sekaisin. Kertaus on todellakin opintojen äiti ja vähitellen asiat alkoivat selkiytymään, kun tein samaa tehtävää monta kertaa esimerkiksi siitä johtuen, että ohjelma kaatui enkä ollut tallentanut kaikkea. Bufferointi sujui ainakin ihan hyvin ja sen käyttötarkoituskin tuntui aika selkeältä. Bufferoinnin käyttötarkoituksista Rami kertoo blogikirjoituksessa monipuolisesti ja lisäksi voisin mainita esimerkiksi arkeologiset kohteet tai muuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet.

Spatial query, Select features by value ja Count points in polygon tulivat ainakin, jos ei ihan tutuiksi niin ainakin tutummiksi, varsinkin uima-altaisiin liittyvää tehtävää tehdessä. Uima-altaisiin liittyvästä kuvasta (kuva 1) unohdin kokonaan pylväiden osuuden, mutta mielestäni kartta ei niitä välttämättä tarvitsekaan.

Kuva 1. Uima-altaat pääkaupunkiseudulla.

Tämä kurssikerta oli todellakin haastava ja tehtävät tuntuivat aluksi vaikeilta, mutta onneksi suurin osa niistä ei ollut ylitsepääsemättömän vaikeita.

 

Lähteet:

Heikkilä, Rami: Kurssikerta viisi, omia polkuja., https://blogs.helsinki.fi/heirami/2019/02/27/kurssikerta-viisi-omia-polkuja/, luettu 28.2.2019.

Kukkavuori, Susanna: Spatiaalisesta kyselystä, https://blogs.helsinki.fi/kukkasus/, luettu 28.2.2019.

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *