Kurssikerta 6

Kenttätöitä, pisteaineistoja ja hasardeja

Tätä kurssikertaa varten piti ladata ennakkoon EpiCollect5 sovellus, jota käyttäisimme kurssikerralla pienimuotoisessa kenttätyössä. Oli ihan virkistävää vaihteeksi lähteä ulkoilmaan keräämään tietoa ko. sovelluksen avulla. Tosin sää ei ollut kaikista paras siihen. Keräsimme siis tietoja eri paikoista Kumpulan ympäristöstä sovellukseen, jossa kysyttiin mielipidettä mm. alueen turvallisuuteen liittyen. Palattuamme luokkaan tutkimme yhdessä saamiamme tuloksia QGis:ssä. Itse kerätyn paikkatiedon tutkiminen oli mielenkiintoista ja teimme siihen liittyen kartan Kumpulan alueen turvallisuudesta (kuva 1). Kartassa näkyvä interpolointi, joka huomioi pisteiden lukumäärän sekä pisteiden saamien arvojen perusteella mitä laitetaan kohtiin, joista ei ole kerätyssä aineistossa tietoa, jäi minulle hieman epäselväksi enkä osannut hyödyntää sitä enää myöhemmin.

Kuva 1. Kumpulan alueella koettu turvallisuus EpiCollect5:n avulla keräämiemme tietojen mukaisesti.

Kartalta käy ilmi, että varsinkin Hämeentien alue koetaan turvattomaksi, mikä on ymmärrettävää, koska kyseessä on erittäin vilkasliikenteinen tie.

Tämän kurssikerran itsenäisharjoitukset koskivat hasardeja ja niiden alueellista esiintymistä, erityisesti tulivuorten osalta. Näistä oli tarkoitus tehdä kolme erilaista karttaa haluamallaan tavalla. Aihe oli erittäin mielenkiitoinen ja näiden karttojen tekeminen tuntui helpolta, josta syystä epäilen, että olen tehnyt niistä joko todella yksinkertaisia tai sitten en ole vain ymmärtänyt jotain. Tosin en saanut tehtyä ihan sellaisia karttoja kuin alun perin halusin, koska minulla oli usein ongelmia ilmeisesti csv-tiedostojen tallentamisen kanssa eikä ne siitä johtuen avautuneet QGis:ssä. Olin niin innoissani, kun ajattelin kerrankin jonkun tämän kurssin itsenäistyön olevan helppo nakki, etten ehkä keskittynyt ulkonäköseikkoihin tarpeeksi. Mielestäni esimerkiksi Ilona on hienosti tuonut esiin tulivuorten muodon kolmiosymbolina, koska kuten hän mainitsee niin se muistuttaa stereotyyppistä kuvaa tulivuoresta. Itsehän tyydyin vain punaisiin pisteisiin. Ilonan kartoissa on myös hyvä oivallus, että maanjäristyksiä kuvaavan pallon kokoa muuttamalla voi viestittää katsojalle järistyksen voimakkuuden muutosta.

Ensimmäinen karttani (kuva 2) esittää tulivuorten sijaintia maapallolla. Mielestäni tällainen yksinkertainen kartta voi havainnollistaa hyvin tulivuorten runsaan lukumäärän ja sijoittumisen tiettyihin kohtiin maapallolla. Tulivuoret sijaitsevat useimmiten alintyöntövyöhykkeillä, valtamerten keskiselänteillä, merellisillä saarilla ja mantereisillä repeämävyöhykkeillä.

Kuva 2. Tulivuorten sijainti maapallolla.

Tyynenmeren tulirenkaan alueella (kuva 3) tapahtuu noin 90 prosenttia kaikista maanjäristyksistä ja alueella on 75 prosenttia kaikista maailman aktiivisista tulivuorista. Tulivuoritoiminta johtuu laattatektoniikasta (kuva 4). Laatat voivat erkaantua toisistaan, törmätä toisiinsa tai liukua toisiaan vasten. (National Geographic).

Kuva 3. Tyynenmeren tulirengas. (lähde: National Geographic)
Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat. (lähde: peda.net)

Seuraavilla kahdella kartalla tarkoitukseni on esittää tulivuorten ja maanjäristysten välistä yhteyttä, joka käy niistä selkeästi ilmi. Ensimmäisessä kartassa (kuva 5) tarkastelen tulivuorten purkausten ja yli 6:n magnitudin maanjäristysten välistä yhteyttä. Kartasta huomaa jo pienessä koossa, kuinka Tyynenmeren tulirenkaan alue loistaa punaisista tulivuorenpurkauksia indikoivista merkeistä ja keltaisista reilun 6 magnitudin maanjäristysten merkeistä. Alueella on toki suurempiakin maanjäristyksiä, mutta varsin paljon pienempiä. Tosin pisteitä on paljon ja suurin osa päällekkäin, joten yritin valita värit niin, että isoimmat erot näkyisivät paremmin. Tyynenmeren alue on todellakin seismisesti hyvin aktiivinen ja siellä on paljon vulkaanista toimintaa.

Kuva 5. Tulivuorten purkausten ja yli 6:n magnitudin maanjäristysten välinen yhteys.

Toisella kartalla (kuva 6) tarkastelen samaa yhteyttä, mutta vähintään 8 magnitudin maanjäristyksillä, joita on jo huomattavasti vähemmän. Käyttämäni aineisto on molemmissa kartoissa tulivuorten purkausten osalta vuodesta 1964 alkaen ja maanjäristysten osalta vuosilta 1980 -2012. Siitä johtuen kartalla ei näy esimerkiksi Nepalissa vuonna 2015 sattunutta tuhoisaa 7,9 magnitudin maanjäristystä.

Kuva 6. Tulivuorten purkausten ja yli 8:n magnitudin välinen yhteys.

En tiedä miten hyvin karttani toimisivat opetuksellisessa mielessä, mutta mielestäni niistä käy kuitenkin ilmi, se että maailmassa on hurja määrä tulivuoria ja ne ovat sijoittuneet lähinnä mannerlaattojen saumakohtiin. Niistä myös huomaa kuinka tulivuorten purkausten ja maanjäristysten välillä on selkeä yhteys ja että 6:n magnitudin maanjäristykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin 8 magnitudin.

Ensi kurssikertaan, joka onkin jo viimeinen!

 

Lähteet:

Tuovinen, Ilona: Viikko 6 – itse tuotettua paikkatietoa, https://blogs.helsinki.fi/tuoilona/, luettu 1.3.2019.

National Geographic, https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/ring-fire/, luettu 1.3.2019.

Kuva 4. https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/oulainen/oulaisten-lukio/maantiede2/ops-2003/tellus-3/tellus3-1501152/mjt

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *