Kuudennella kurssikerralla aiheena oli (otsikonkin mukaisesti) tutustumista erilaisten eri puolilla maailmaa esiintyvien hasardien esittämiseen kartalla. Lisäksi pääsimme virkistäytymään kävelyretkelle Kumpulan maastoon kerätäksemme yhteisvoimin QGIS:ssä sen jälkeen käsiteltävää dataa. Tämä oli oikein mukavaa vaihtelua ainaiseen luokassa istumiseen ja toisaalta mielenkiintoinen tapa nähdä konkreettisesti tiedon siirtyminen (esim.) maastosta tietokoneen ruudulle analysoitavaksi. Myös Aura Niskanen pohti blogissaan sitä, kuinka tehtävän tekeminen tuntui oikeasti siltä, että olisi ollut yhdessä kurssilaisten kanssa tekemässä tutkimusta mm. alueen turvallisuudesta – voin yhtyä tähän!
Interpoloinnin ihmeitä
Kurssikerran ensimmäisenä tehtävänä oli siis datan keruu maastosta Epicollect5-sovelluksen avulla ja saamamme tiedon siirtäminen omaan QGIS-ohjelmaamme visualisoitavaksi. Tiedonkeruuvaiheessa merkitsimme haluttujen pisteiden koordinaatit sovellukseen ja vastasimme samalla muutamiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja viihtyisyyteen asteikolla 1-5. Näin saimme tallennettua dataksi kokemuksiamme tietystä paikasta ja sen avulla selville tietoa esimerkiksi koetusta turvallisuudesta. Matkanvarrella, kauniin harmaata ja jäistä maisemaa ihaillessamme pohdimme myös Annan ja Venlan kanssa, kuinka tulokset saattaisivat muuttua, jos samanlainen tutkimus tehtäisiinkin kesällä: esimerkiksi turvallisuuden kokemukset tai toisaalta esimerkiksi puistoalueiden viihtyisyys voisivat saada huomattavasti erilaisia arvoja. Anna Seppälä esitti myös blogissaan tähän liittyen mielenkiintoisen kysymyksen: olisiko nyt niin turvattomaksi koettu Integraalipolku kesällä jään ja lumen sulettua turvallisempi ympäristö?
Datankeruun jälkeen pääsimme visualisointivaiheeseen, jonka toteutimme tällä kertaa interpoloinnin avulla: näin saimme havainnollistettua turvallisuutta liukuvärisysteemin kautta. Interpolointi tapahtui luentokerralla jotenkin aivan itsestään, enkä edes oikeastaan ajatellut mitä tuli tehtyä – lopputuloksena oli vain varsin tyylikäs kartta turvallisuudesta keräämämme tiedon pohjalta! Pääsin myöhemmin toteuttamaan tilannetta kertaus on opintojen äiti, kun interpolointikartan tallentaminen oli (taas vaihteeksi…) epäonnistunut enkä ollut muistanut ottaa edes kuvakaappausta valmiista tuotoksesta (ja halusin siitä kuvan tänne). Niinpä siis lähdin metsästämään tarvitsemaani dataa uudemman kerran ja tallensin sen tällä kertaa oikeaan kansioon kartan myöhempääkin tutkimista varten.
Interpolointityökalu ei tosin suostunut yhteistyöhön ja usean asetustenmuokkauskerran jälkeenkin sain odotella kartan valmistumista useamman kymmentä minuuttia (still wondering miten se tapahtui kurssikerralla niin nopeasti….). Kartan latautumista odotellessa pääsin kuitenkin kätevästi jo aloittamaan CorelDraw:n (uudelleen) tutustumisen… Lopulta odottelu tuotti tulosta ja sain toivomani näköisen interpolointikartan aikaiseksi – sitten visualisoin sen valmiiksi ja tein vielä tarvittavat muokkaukset valmista karttaa varten. Kuvassa 1 tekemäni kartta. Kartasta näkyy hyvin, kuinka Integraalipolku ja sen lähitienoo on koettu selvästi vaarallisimmaksi alueeksi, kun taas esimerkiksi Viikissä tai Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan vieressä olevat alueet ovat selvästi turvallisempia. Olisi aika kiinnostavaa tehdä tällainen interpolointikartta myös joltakin toiselta ja laajemmalta alueelta ja nähdä, millaisiksi ihmiset alueita kokevat!
“Täähän on ihan ku jostain oppikirjasta”
Jännittävintä ja innostavinta hasardikarttoja tehdessä oli ehdottomasti huomata, kuinka aikaansaamani kartat tapahtuneista maanjäristyksistä näyttivät todella hyvin samanlaisilta kuin yläasteen ja lukion koulukirjoissakin näkemäni esimerkiksi maanjäristyksiä esittävät kartat näyttivät – jotakuinkin näin niitäkin siis on näköjään tehty!
Päätin toteuttaa ensimmäisen kartan (kuva 2) pelkistä maanjäristyksistä vuosilta 2016-2024, johon kuitenkin havainnoin eri voimakkuuksisia järistyksiä eri värisin ja hieman eri kokoisin pistein: 3,5-5,4 magnitudia violeteilla, hieman suuremmilla kuvakkeilla; 5,5-6,9 magnitudia oranssilla pienemmillä pisteillä ja yli 7 magnitudin järistyksiä oransseilla keskisuurilla pisteillä. Kyseiseen jaotteluun tosin vaikutti osittain myös se, että sivusto, jolta maanjäristysdataa ladattiin (USGS), meni tukkoon suuremmilla määrillä – ja halusin nimenomaan useamman vuoden ajalta järistyksiä viimeisimmän 30 päivän sijaan.
Tämän kartan avulla voisi hyvin oppitunneillakin havainnollistaa sitä, kuinka keskisuuret järistykset ovat selvästi yleisimpiä – ja kuinka ne hyvin selvästi sijoittuvat litosfäärilaattojen rajoille. Tässä yhteydessä voisi hyvin luonnollisesti perehtyä myös siis litosfäärilaattoihin ja selittää myös niiden vaikutusta maanjäristyksiin – ja paras olisi tietenkin, jos nämä olisivat samalla kartalla. En itse saanut toteutettua tällaista versiota, mutta huomasin ilokseni, että esimerkiksi Heikki Säntti oli saanut omaan karttaansa (blogin kuva 2) hienosti myös litosfäärilaatat näkyviin! Tämän avulla onnistuu helposti esimerkiksi tulirenkaan havainnointi maanjäristysten yhteydessä, kuten myös Heikki blogissaan huomauttaa.
Lisäksi tältä kartalta voi huomata, kuinka suurimmat järistykset sijoittuvat tietylle alueelle: eniten juuri Tyynenmeren tulirenkaalle Kaakkois-Aasian seudulle. Kartan avulla voisi siis esittää eri voimakkuuksisten järistysten määrän lisäksi niiden sijoittumista maapallolla. Visualisointiin liittyen nyt karttaa katsoessa vaihtaisin värejä kuitenkin hieman kirkkaammiksi: nyt näyttää melkein siltä, kuin kartan päällä olisi jonkinlainen harso, joka häivyttää värejä. Violetit pisteet ovat myös niin vaaleat, että ne jäävät lähes huomaamattomiin.
Maanjärisyksiin liittyen etsin myös netistä löytyvän kartan, joka havainnollistaa eri suuruisia järistyksiä vuodesta 1900 vuoteen 2017. Tässä näkyy, samoin kuin tekemässäni kartassa, maanjäristysten sijainnit maailmankartalla. Voimakkuusasteikot ovat kuitenkin hyvin eri tavalla kuin omassani, mikä jokseenkin tekee kartoista myös täysin eri näköiset – Wikipedia commonsin kartassa pienin voimakkuus on vain 6 magintudia ja suurin erillinen 9 magnitudia. Omassa kartassani maanjäristykset ovat myös huomattavasti pienemmältä ajanjaksolta kuin alla olevassa kartassa, mikä luo karttoihin selviä eroja.
Toiseen karttaan (kuva 4) visualisoin tulivuoria vuodesta 1964 alkaen. Olisin mielelläni rajannut dataa vastaamaan paremmin maanjäristysdatan ajanjaksoa, jotta niiden tietoja olisi voinut myös esittää paremmin jonkinlaisena “kuvasarjana”, mutta lataussivuston (data.gov, 2024) rajausmahdollisuudet olivat suhteellisen heikot – niinpä päädyin siis tuoreimpaan mahdolliseen ajanjaksoon, joka oli vuodesta 1964 alkaen. Lisäsin tähän tiedot sekä kaikista havaituista tulivuorista, että kyseisen vuoden jälkeen purkautuneista tulivuorista, jotka havainnollistin eri värisin ja kokoisin pistein. Tällä suunnittelin esitteleväni niin yksittäisten tulivuorten sijainteja, kuin myös purkautuneiden tulivuorien määrää verrattuna kaikkiin tulivuoriin – kuten myös kartan otsikko kertoo. Tämä toimisi samalla myös ikään kuin alustuksena seuraavaan karttaan (kuva 5), johon laitoin sekä tulivuoria että maanjäristyksiä. Kuvan 4 karttaan olisi myös voinut olla mielenkiintoista lisätä litosfäärilaattojen rajat, sillä myös tulivuoria esiintyy eniten niiden saumakohdissa. Tästä voi kuitenkin jo suoraan havaita, kuinka tulivuorten sijoittuminen on pitkälti hyvin samoilla alueilla kuin maanjäristyksienkin.
Viimeisessä kartassa (kuva 5) ikään kuin yhdistin kahden edellisen kartan tiedot ja esitän sekä maanjäristyksiä että tulivuorenpurkauksia samalla kartalla. Tässä eroavat ajanjaksot toivat jokseenkin sekavuutta tietojen yhdistämisen näkökulmasta, mutta päätin kuitenkin, että tämä on tarpeeksi järkevä tapa havainnollistaa ilmiöitä: ainakin tästä voi huomata, kuinka tulivuorenpurkaukset ovat selvästi harvinaisempia kuin yli 5.5 magnitudin maanjäristykset. Toisaalta nyt jälkikäteen olisin ehkä kaivannut tähän karttaan tietoa nimenomaan erityisen voimakkaista järistyksistä: tällä olisi saanut kivasti syvyyttä ja näkökulmaa etenkin hasardien yleisyyden näkökulmasta.
Pääajatuksena tällaisella esitystavalla näkisin kuitenkin olevan maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten sijainnin havainnointi: tästä näkee oivallisesti, kuinka ne sijoittuvat hyvin selvästi juuri samoille alueille – etenkin runsauden näkökulmasta Tyynenmeren tulirenkaalla kumpiakin tapahtuu selvästi enemmän kuin muilla alueilla. Tätä karttaa lukiessa suurimmaan haasteen todennäköisesti tuo, kuten jo mainitsin, keskenään eroavat ajanjaksot, joiden kanssa täytyy olla tarkkana myös opetustilanteessa – ja ehkä ennen kaikkea painottaa tämänkaltaisen tarkastelun tärkeyttä, jotta karttaa kuin karttaa osaa myös tulita oikealla tavalla. Joka tapauksessa kyseisen kolmen kartan sarjan ajatuksena minulla oli, että ensin esittelen kumpaakin ilmiötä itsenäisesti ja sitten yhdessä, hieman eri painotuksin. Alla kuvassa 5 kolmas kartta.
Tykkäsin tämän kurssikerran tehtävistä, jotka olivat mielestäni tähän mennessä myös kaikista käytännönläheisimmät: sekä omaa datankeruuta että myös datan visualisointia tiettyä käyttötarkoitusta ajatellen. Eli siis oikein kiva, että vikoilla kurssikerroilla kiinnostus ja motivaatio säilyvät!
JEEE enää yks jäljellä!!!
Lähteet:
Data.gov (2024). Global Volcano Locations Database. https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search. Haettu: 25.2.2024
Niskanen, A. (2024). Kuudes kurssikerta – turvatonta ja järisevää. https://blogs.helsinki.fi/niskanau/2024/02/20/kuudes-kurssikerta-turvatonta-ja-jarisevaa/
Seppälä, A. (2024). 6. Viikko – Turvallinen vai turvaton Kumpula? – Interpolointia ja maailman hazardeja. https://blogs.helsinki.fi/sexanna/2024/02/21/6-viikko-turvallinen-vai-turvaton-kumpula-interpolointia-ja-maailman-hazardeja/
Säntti, H. (2024). Kuudes kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/hksantti/2024/02/20/kuudes-kurssikerta/
USGS (2024). Search Earthquake Catalog. https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/. Haettu: 25.2.2024
Wikimedia commons (2018). File:Map of earthquakes 1900-.svg. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Map_of_earthquakes_1900.-.svg. Haettu: 25.2.2024.
One reply on “Kuudes viikko – Kaiken maailman maanjäristykset ja tulivuoret…”
[…] toiminnolla onnistuin luomaan oman tason kuitenkin nopeasti (kertaus on opintojen äiti, mitä Heinikin muistuttaa!), ja pääsin niin ikään visualisoimaan pisteitä, jollain muulla kuin QGIS:n […]