Vihdoin viimeisen kurssikerran aika, vaikka lopulta seitsemän viikkoa QGIS:n, tietokantojen ja karttojen parissa vierähtikin varsin nopeasti! Seitsemännellä kurssikerralla tehtävänä oli luoda itse kartta tai karttasarja haluastamaan aiheesta ja pääsimmekin näin kokeilemaan tehokkaasti kurssin aikana karttuneita gis-taitojamme tiedonkeruusta visualisointiin asti. Tähän asti olimme saaneet lähes kaiken datan valmiina, joten nyt haasteeksi muodostuikin nopeasti sopivien ja kiinnostavien visualisoitavaksi kelpaavien aineistojen metsästäminen – ja kuten Annakin osuvasti blogissaan kirjoittaa, saatavilla olevan datan suuri määrä ei ainakaan sitä tehtävää yhtään helpottanut.
Ideoita riitti, toteutus sen sijaan tökki…
Seitsemännen kurssikerran blogikirjoitus viiväistyi harmikseni ihan todella vaikka alunperin aloitinkin tietojen etsimisen hyvissä ajoin. Lopulta päivien venyessä viikoksi päätin, että nyt on vain aika saada jokin valmis tuotos esille kurssin viimeistelemiseksi – aina kun ei tarvitse olla niin priimaa. Jo pari viikkoa olen siis yrittänyt säätää erilaisten tietokantojen ja tiedostojen kanssa, jotta olisin saanut heti aluksi kehittelemäni ideani toteutukseen, mutta lopulta jouduin kuitenkin toteamaan, että täytyy ottaa käyttöön plan B. Yritin yhdistää kahta eri vektorimuotoista dataa samaan tietokantaan, jotta olisin saanut visualisoitua tietoa valtioittain, mutta usean ihmettelyn ja uusien kokeilujen jälkeenkään en saanut aikaiseksi juuta enkä jaata. Niinpä ideani “lentokenttärikkaimmista” valtioista (eli valtioista, joissa on eniten kansainvälisiä lentokenttiä…) sai painua taka-alalle (kenties odottelemaan jotain tulevaisuuden ahaa-elämystä) ja siirryin varasuunnitelmani pariin. Koska olin ehtinyt ladata lentokentät jo kartalle, päätin, että lisään luonnokseni kuitenkin tähän.
Alkuperäisenä ajatuksenani oli myös vertailla maailman lentoreittejä suhteessa tulivuorten sijainteihin, mutta se kaatui oikeastaan jo siihen, kun huomasin kuinka iso löytämäni lentoreitit sisältävä data oli – todennäköisesti QGIS yhdessä kannettavani kanssa ei olisi jaksanut puksuttaa kovin pitkään… Lisäksi data oli jo kymmenen vuotta vanhaa tietoa, koska päivitettyä aineistoa ei ollut saatavilla. Tästä ideasta jäi kuitenkin edelleen kutkuttamaan kiinnostus tutkia, kuinka lentoreitit sijoittuvat suhteessa edelleen aktiivisiin tulivuoriin. Koska olin jo ehtinyt perehtyä muutamaan erilaiseen lentokenttätietokantaan, päätin tehdä lopullisenkin kartan sen ympärille – muutin vain hieman lähestymistapaa ja latasin lenttokentät sisältävän datan rinnalle myös muita matkailuun sekä asutukseen liittyviä tietokantoja.
Maailman matkareittejä ynnä muuta mukavaa
Alkuvaiheessa pohdin pitkään, mitä oikeastaan kartalla halusin kuvata – pelkkä lentokenttien sijainti kun olisi ollut aika yksinkertainen ja tylsä visualisoitava… Lopulta päädyin siis karttaan, missä esitän lentokenttien, rautateiden ja satamien sijoittumista maailmassa suhteessa tiheään (urbaaniin) asutukseen. Latasin datan koko maailman mittakaavassa ja alunperin muokkailin sitä lähtökohtana esittää kartalla koko maapallo, mutta visualisoinnin loppuvaiheessa tulin siihen tulokseen, että näin suurta aluetta kuvatessa etenkin rautatiet – ja ylipäänsä pienehköllä etäisyydellä toisistaan sijaitsevat pisteet – sekoittuvat yhdeksi isoksi mössöksi. Valitsin siis lopulliseen karttaan Euroopan, Aasian ja Afrikan pohjoisosat (kuva 2), jolloin sain esitettyä muuttujia hieman pienemmällä alueella ja samalla tarkemmin, mutta kuitenkin niin, että pystyin vertailemaan niitä muutamalla eri alueella.
Sain käytettyä hullun paljon aikaa haluamani datan metsästämiseen monia eri lähdevaihtoehtoja selatessa. Lopulta latasin kuitenkin suurimman osan tiedoista Natural Earth -sivustolta, mistä pienen ihmettelyn jälkeen löytyi hyvinkin kattavasti tietoa niin liikenteestä, väestöstä kuin erilaisista maantieteellistä rajoistakin. Lentokenttätietoa olisi löytynyt myös täältä, mutta sen olin jo ehtinyt kaivella aiemmin Openflights-sivustolta. Lisäksi kahlasin läpi useita eri sivustoja etsiäkseni dataa väestöstä ja asutuksesta, mutta koska toivoin saavani tiedon vektorimuodossa, päädyin lopulta Natural Earth -sivuston urbaaneja alueita kuvaavaan tietokantaan.
Kuvan 2 kartasta mielenkiintoisimpana huomiona pidän sitä, kuinka kattava rautatieverkosto Keski-Euroopassa on: tällä mittakaavalla etenkin Saksan alue näyttää lähes täysin mustalta sen ollessa täynnä rautateitä. Toisaalta täällä on selvästi myös paljon asutusta, mutta jos kuitenkin miettii esimerkiksi Intian tai Kiinan väestömäärää, näissä paikoissa rautateitä on suhteessa selvästi vähemmän. Kartasta näkee lisäksi hyvin, kuinka etenkin Lähi-idässä ja Välimeren ympärillä asutus sijoittuu selvästi rannikolle rautatieverkoston ollessa kuitenkin varsin puutteellinen. Kuten oletinkin, lentokentät sijaitsevat alueilla, jotka ovat tiheimmin asuttuja: käytännössä jokaiselta tiheimmin asulta alueelta on ainakin jokseenkin kohtuullinen matka lähimmälle lentokentälle. Lentokentät myös sijaitsevat usein niin, että niiden välillä kulkee rautatie.
Rautatiedata ei mitenkään erotellut rautateitä erikseen matkustaja- ja cargo-liikenteen välillä, joten tämän tyyliseen karttaan, missä pyrin havainnollistamaan matkustusliikenneyhteyksiä, olisi nähdäkseni olennaista saada selville millä ratayhteyksillä kulkee myös matkustajaliikennettä. Lisäksi jälkikäteen tarkasteltuna karttaa voisi vielä parannella ja siihen ehkä myös lisätä muutamia tietoja, kuten suurimpia kaupunkeja, mutta tässä tilanteessa aikaansaamani kartta riittäköön kuvaamaan liikennemuotojen sijainteja. Koska koin tässä tehtävässä erityisen vaikeaksi keksiä jonkun järkevän visualisoitavan aiheen, jatkossa karttoja tehdessä käyttäisin vielä enemmän ajatustyötä ennen tietokantojen etsintää ja latausta ja päättäisin paremmin jo heti alkuun, mikä on kartan tarkoitus – nyt koko prosessin ajan oli vähän sellainen olo, että yritin aina vain keksiä lataamalleni datalle jotakin järkevää käyttötarkoitusta. Kuvan 2 kartan käyttötarkoituksena on nyt siis jokatapauksessa havainnollistaa Euroopan ja Aasian (matkustaja)liikenteen sijaintia ja risteyskohtia suhteessa tiheään asutukseen (kuten on tainnut tulla jo selväksi…).
Koska alkuperäinen data oli ladattu koko maailman alueelta, liitän tähän vielä pikaisesti visualisoidun kartan, joka kuvaa maailman mittakaavassa samoja muuttujia (kuva 3). Tässä kuitenkin etenkin rautateiden esittäminen näyttää melko turhalta tai ainakin turhan tarkalta Euroopan näkyessä käytännössä kokonaan mustana ja/tai aivan täynnä lentokenttiä ja satamia. Ainakin siis opin, että kaikkia ilmiöitä/muuttujia ei ole järkevää kuvata näin pienimittakaavaisessa kartassa!
Yllä olevassa kartassa (kuva 3) kiinnostavinta oli ehkä huomata, kuinka hurjan paljon tiheämpi rautatieverkosto Euroopassa on myös verrattuna Yhdysvaltoihin: etenkin Yhdysvaltojen halki menee huomattavan vähän rautateitä – tokihan täällä on myös vähän asutusta ja epäsuotuisia ympäristöjä, mutta myöskään Yhdysvaltojen itä- tai länsiranniko ei ole läheskään yhtä täynnä rautateitä kuin Eurooppa, vaikka väestömäärä on hyvin pitkälti sama tai suurempikin.
Tällaista matkailuun ja etenkin rautateihin ja asutukseen liittyvää dataa olisi kiinnostavaa tutkia vielä lisää – ja samalla pohtia esimerkiksi rautatieasemien saavutettavuutta ja sen kautta ylipäänsä vihreää siirtymää. Muiden blogeja tutkiessani huomasin, että Gaius Eriksson oli tehnyt viimeisen kerran blogiinsa todella mielenkiintoisia rautateihin liittyviä karttoja Suomen sisältä. Hänellä oli myös kiinnostavaa pohdintaa Suomen nykyisistä työn alla olevista raidehankkeista, joita olen myös itse hieman aiemmin tutkinut. Koska matkailu ja etenkin kestävämmät matkailumuodot kiinnostavat minua kovasti, voisi olla hauskaa pohtia tulevaisuudessakin vaikka kehittyvien maiden mahdollisuuksia (sähköistettyihin) rautateihin.
Lopuksi
Kurssi kerrytti hyvin uusia taitoja geoinformatiikan parissa, mistä olen todella innoissani – olen aina halunnut osata tehdä erilaisia karttoja, ja nyt sain monia hyviä konkreettisia keinoja siihen. Silti tällä hetkellä tuntuu todellakin siltä, että tässä oli vasta pieni pintaraapaisu geoinformatiikasta ja kaikista sen tuomista mahdollisuuksista. Nyt on kuitenkin aika pohtia hetki muita juttuja, ja toivottavasti jatkaa sitten myöhemmin lisää geoinformatiikan ja QGIS:n parissa! 😀
Lähteet:
Eriksson, G. (2024). MAA202 Seitsemäs viikko. https://blogs.helsinki.fi/ezgaius/2024/02/27/maa202-seitsemas-viikko/
Made with Natural Earth. Free vector and raster map data @ naturalearthdata.com. www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/. (Rautatiet, satamat, taustakartta, urbaanit alueet)
Seppälä, A. (2024). 7. Viikko – Viimeinen näytös – luovuus valloilleen. https://blogs.helsinki.fi/sexanna/2024/02/27/7-viikko-viimeinen-naytos-omilla-kartoilla/
The openflights.org website. https://openflights.org/data.php. (Lentokentät.)