Kurssikerta 1 (13.1.2015)

Uusi vuosi ja uudet kurssit. Nyt kolmannessa periodissa alkoi paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssi, jossa tutustumme geoinformatiikan saloihin mm. Mapinfon avulla. Tarkoituksena on opetella tekemään karttoja ja analysoida niitä sekä muuta kurssilla oppimaamme omassa blogissamme, eli täällä.

Kurssin ensimmäisellä kerralla kertasimme ja opettelimme jo ensimmäisessä periodissa tutuksi tulleen MapInfon perustoimintoja ja käyttöä. Kävimme läpi joitain yksinkertaisia mutta tärkeitä perustoimenpiteitä läpi, jotta osaisimme käyttää ohjelmaa monipuolisesti ja tehokkaasti.  Harjoittelimme myös teemakarttojen muodostusta valmiiden aineistojen ja karttapohjien avulla. Teimme aluksi koropleettikartan Helsingin kaupunginosien muunkielisten (eli ei suomea tai ruotsia pääkielenään puhuvien) henkilöiden prosentuaalisista osuuksista sekä sen  jälkeen vapaavalintaisen teemakartan (kuva 1), jonka tein koko Suomen kuntien korkeakoulutettujen prosentuaalisten osuuksien mukaan.

 

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnot kunnan asukaslukuun suhteutettuna. Lähde: Tilastokeskus.

Korkea-asteen tutkintojen prosentuaaliset määrät vaihtelevat kunnittain hyvinkin paljon: noin kymmenestä prosentista yli 50 prosenttiin. Pienimpiä ja kaikista suurimpia arvoja oli kuitenkin määrällisesti pienellä määrällä kunnista.  Vaihtelua kouluttautuneisuudessa on nähtävissä erityisesti alueellisesti. Eniten korkeasti koulutettuja on siellä, missä on korkeaopiskelupaikkojakin, kuten Oulussa, Rovaniemellä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Vaasassa ja Tampereen, Turun sekä Helsingin ympäristössä. Korkeakoulutetut jäävät yleensä opiskelukaupunkiinsa tai johonkin muuhun kaupunkikeskukseen paremman työllistymisen vuoksi. Prosentuaalisesti vähiten korkeasti koulutettuja on  etenkin Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa, sillä näillä alueilla ei luultavasti ole tarjolla yhtä monipuolisesti työllistymismahdollisuuksia korkeasti koulutetuille.

Koska kartan aineistona on käytetty suhteellisia arvoja eli prosentuaalisia osuuksia koko kunnan väestömäärään verrattuna, pystytään eri kuntia vertailemaan. Se voi kuitenkin antaa helposti jollekulle käytäntöä tietämättömälle sellaisen kuvan, että kahdessa kunnassa, jotka saavat samankaltaisen prosentuaalisen arvon tai ovat samassa luokkajaon luokassa, olisi määrällisesti saman verran korkeasti koulutettuja. Todellisuudessa määrällinen ero voi olla hyvinkin suuri, esimerkiksi 1000 asukkaan kunnalle tarvitaan vain 300 korkeasti koulutettua, jotta heitä olisi 30 % kunnan väestöstä, kun taas 600 000 asukkaan kunnalle tarvitaan 180 000 korkeasti koulutettua, jotta sama 30 % täyttyisi.

Oikeanlaisen luokkajaon valitseminen teemakartalle ei aina ole niin helppoa kuin sen ajattelisi olevan ja sen valitseminen aiheuttikin ehkä eniten päänvaivaa.  Jaoin aineiston luonnollista luokkajakoa käyttäen, sillä sen tulos kartalla miellytti silmää eniten, sekä luokkien arvot olivat kohtuullisia. Kartasta näkee selkeästi kuntaryhmittymiä, joissa korkeasti koulutettuja on enemmän ja joissa vähemmän.

Luokkajako kartassa ei ole kuitenkaan ehkä kaikista paras mahdollinen. Tarkastelin histogrammia (kuva 2) vasta kartan tehtyäni. Aineisto oli jakaumaltaan vino sekä jokseenkin myötäili myös normaalisti jakautuneen histogrammin mallia,  joten histogrammin mukaan luultavasti kvantiili luokkajako olisi ollut ideaalisempi vaihtoehto karttaan kuten  samasta aiheesta karttaa tehnyt Julia Koskinen oli myös päätellyt bloginsa postauksessa Ensimmäinen kurssikerta. Histogrammia tulisi tarkastella aina luokkajakoa päätettäessä ja ennen kartan valmistusta, eikä sen jälkeen. No, eiköhän sitä joskus opi muistamaan. Kuitenkin kun verrataan valmistamaani luonnollista luokkajakoa noudattavaa karttaa Koskisen kvantiilia luokkajakoa noudattavaan karttaan, ei luokkajako tässä tapauksessa muuttanut kartan ulkonäköä kovin dramaattisesti.

 Kuva 2. Histogrammi korkea-asteen tutkintojen prosentuaalisista osuuksista kunnissa

Lähteet:

  • Koskinen, J. (2015). Ensimmäinen kurssikerta. <https://blogs.helsinki.fi/juliakos/> Luettu 21.1.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *