Kurssikerta 2 (20.1.2015)

Toisella kurssikerralla tutustuimme tarkemmin tapoihin luoda teemakarttoja MapInfon avulla. Erityisesti keskityimme opettelemaan kahden eri teeman yhdistävän moniteemaisen kartan tekoa. Usein toinen kahdesta teemasta esitetään koropleetti- tai muun aluekartan tavoin väri- tai rasteripinnoilla ja toinen useilla erilaisilla tavoilla, esimerkiksi ympyrä- tai pylväsdiagrammeina. MapInfolla karttoja voi myös luoda jopa kolmiulotteisiksi. Moniteemaisen kartan voi tehdä myös käyttäen molempia teemoja aluekartan tavoin, jolloin kartan valmistuksessa täytyy kuitenkin olla hyvin huolellinen, jotta kartasta tulisi luettava. Tästä aiheesta luimme yhden artikkelin, josta kerron myöhemmin blogitekstissäni.

Tehtävänämme oli valmistaa yksi kaksiteemainen kartta vapaavalintaisesta aiheesta. Valitsin yhdeksi teemakseni SOTKAnet-palvelun aineistoista 100 vuotta täyttäneiden lukumäärät maakunnittain ja sen pohjalle toiseksi teemaksi maakuntien väkiluvut. Halusin nähdä vaikuttaako väestönmäärä 100 vuotta täyttäneiden yleisyyteen vai jotkin muut tuntemattomat tekijät.

Väkilukujen histogrammin (kuva 1) muoto oli hyvin epämääräinen ja lisäksi aukkoinen.  Luonnollisten luokkavälien perusteella tehty kartta näytti parhaimmalta, minkä vuoksi valitsin sen aineiston luokkajaoksi. Se myös jakoi aineiston luontevasti hyväksikäyttäen sen aukkokohtia.

väkiluku maakunnissa histogrammi
Kuva 1. Maakuntien väestömäärien histogrammi

Väkiluku ja 100-vuotiaat

Kuva 2. 100-vuotta täyttäneiden jakautuminen ja väkiluvut maakunnittain. (Lähde: SOTKAnet)

Kartasta (kuva 2) voi nähdä, että kaikista vähiten väestöä on Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näistä kolmesta kuitenkin Keski-Pohjanmaalla on enemmän 100 vuotta täyttäneitä henkilöitä kuin Ahvenanmaalla ja Kainuussa. Kaikista eniten 100 vuotta täyttäneitä oli Uudellamaalla, jossa väestöäkin on ylivoimaisesti eniten.

Kartan perusteella on havaittavissa selvästi, että 100 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrät ovat suurempia siellä missä väestöä on muutenkin enemmän ja pienempiä siellä missä väestöä on vähemmän. Havainto on järkevä, sillä aineistot perustuvat todellisiin määriin eikä suhteutettuihin lukuihin. On johdonmukaista, että alueilla, jossa väestöä on paljon on myös suurempi mahdollisuus suurempaan määrään 100-vuotiaita.

Samoihin väkilukuluokkiin sijoittuvien maakuntien 100-vuotiaiden määrät ovat myös suurin piirtein saman suuruiset. Täten voi päätellä ettei Suomen sisällä ole suuria alueellisia eroja 100-vuotiaiden esiintymisessä, mikäli määrät suhteutettaisiin alueiden koko väestömäärään.

Artikkeli 1

Tutustuimme myös vuonna 2006 Geografijassa julkaistuun Anna Leonowiczin artikkeliin Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Artikkeli käsitteli kaksiteemaisten koropleettikarttojen käytön ja valmistuksen mahdollisuuksia ja haasteita niin kartantekijän kuin sen lukijankin näkökannalta. Siinä erityisesti keskityttiin sellaisiin kaksiteemaisiin koropleettikarttoihin, jossa kumpaakin teemaa havainnollistetaan kartalla värein. Kaksiteemaisia koropleettikarttoja verrattiin yksiteemaisiin ja niiden eroja käytössä pohdittiin. Artikkeli on kirjoitettu englanniksi, mutta kohtuullisen helpon oloisella kielellä, joten sen ymmärtäminen oli helpohkoa pienen alkukankeuden jälkeen. Myös asiat oli esitetty artikkelissa johdonmukaisesti, mikä helpotti ymmärtämistä ja perässä pysymistä. Mielestäni artikkeli oli mielenkiintoinen ja sen jaksoi helposti lukea.

Kaksiteemaiset koropleettikartat tuovat kartografiaan uusia keinoja ilmentää kahden eri ilmiön suhteita toisiinsa ja nähdään monenkaltaista tietoa yhdestä kartasta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kaksiteemainen koropleettikartta on tehokkaampi kuin tavallinen koropleettikartta kun esitetään tilallisia suhteita. Tämän tyyppiset teemakartat ovat mielenkiintoisia ja informoivia, mikäli kartoista vain osataan tehdä selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Oikeanlaisten värien ja luokkien valinnat vaikuttavat suuresti kartan selkeyteen.

Artikkelissa on yksi kaksiteemainen koropleettikartta Mazowszen alueelta Varsovan ympäristöstä. Kartan legenda on hyvin omalaatuinen ja samalla hyvin kekseliäs. Kummallakin teemalla on kolme luokkaa, jolloin erilaisia teemojen vahvuusasteiden kombinaatioita syntyy yhdeksän kappaletta. Legenda on tehty ruuduttamalla neliö yhdeksään alueeseen teemojen luokkajakojen mukaan ja niiden värit liukuvat ruudusta toiseen. Legendaan on liitetty pistein myös alueiden sijainnit luokkajaossa, jolloin on nähtävissä montako aluetta mihinkäkin luokkajakoon sisältyy. Legendan lukemiseen ja ymmärtämiseen täytyy käyttää kuitenkin paljon enemmän aikaa kuin perus koropleettikartan legendaan, sillä se on paljon monimutkaisempi kokonaisuus.

Kaksiteemaista koropleettikarttaa oli mielestäni hankala hahmottaa aluksi. Karttaa ja sen legendaa tuli tutkia pitkään ennen kuin kartta alkoi kunnolla avautua. Karttaan valitut väritkin hämäsivät. Punertava violetti erottuu mielestäni kaikista parhaiten kartasta, vaikka se ei edustakaan arvoiltaan kaikkein vahvimpaa luokkaa, ja samalla väri, joka kuvastaa kummankin teeman korkeimman luokan kombinaatiota, näyttää enemmänkin pelkästään tumman siniseltä kuin kummankin teeman värien yhdentymältä.

Lähteet:

Leonowicz, A. Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Cartography. Geografija (2006).

SOTKAnet. Tilasto- ja indikaattoripankki. (2015). 100 vuotta täyttäneet, lkm 31.12. . Luettu 21.1.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *