Kurssikerta 3 (27.1.2015)

Afrikka-kartta

Kolmannella kurssikerralla tutustuimme MapInfon avulla Afrikan karttaan, johon toimme uusia tietokantoja. Lisäsimme karttaan valmiit aineistot Afrikan alueen timanttikaivoksista ja konflikteista pistemäisinä kohteina ja öljylähteistä alueina.

Afrikka-KK3

Kuva 1. Afrikan timanttikaivokset, öljylähteet ja konfliktit ja niiden laajuus. Alkuperäinen kartta tiedotusblogista (A. Paarlahti, 2015)

Tarkoitus oli pohtia mitä kaikkea tietokantoihin tallennetuilla tiedolla voisi päätellä. Meille annettiin muutamia muuttujia, joiden käyttöä tuli pohtia.

Muuttujien arvoja vertailemalla on mahdollista, että löydetään joitain syy-seuraus suhteita eri ilmiöille ja siten mahdollistetaan ilmiöiden ennustettavuus. Esimerkiksi öljylähteiden löytämisvuodella, poraamisvuodella tai tuottavuusarvoilla saattaisi olla jotain merkitystä konfliktien syntyyn, jolloin konfliktien tapahtumapaikka saattaisi sijaita lähellä öljylähteitä ja tapahtuma-aika olla samoihin aikoihin kun öljylähteillä on tapahtunut jotain muutoksia. Samoin tavoin timanttikaivosten sijainti ja aikatiedot saattaisivat selittää joidenkin konfliktien sijaintia, tapahtuma-aikaa ja laajuutta. Kuitenkin kuten Tiia Salminen huomasi pohtiessaan samaa aihetta blogissaan, niin karttaa (kuva 1) tarkemmin katsomalla voi havaita, että vaikka konflikteja esiintyykin öljy- ja timanttiesiintyimien läheisyydessä, eivät ne pääsääntöisesti tapahdu täysin samoilla alueilla.

Internet-käyttäjien lukumäärällä voidaan havainnollistaa jotenkuten valtioiden köyhyyttä sen perusteella, jotta kuinka suurella osalla valtion väestöstä on mahdollisuus käyttää internetiä. Toki tähän päätelmään liittyy monia epäkohtia, sillä internetin käyttäjien määrä ei välttämättä ole suoraan verrainnollinen köyhyyteen. Kuitenkin todella pienet internetin käyttäjämäärät kertovat siitä, ettei suurella osalla väestöstä ole mahdollisuutta käyttää internetiä, joko oman tai valtion köyhyyden vuoksi, tai sitten valtion asettamien rajoitusten vuoksi. Se, että tilastoja on monelta vuodelta mahdollistaa valtioiden kehittymisen seuraamisen.

Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys

Afrikka-kartan analyysin lisäksi teimme kurssikerralla jälleen kaksiteemaisen kartan (kuva 2), tällä kertaa kaikki samasta aiheesta. Ennen kartan valmistusta oli osattava soveltaa kurssikerralla opittuja taulukonmuokkausprosesseja MapInfolla. Meille annettiin valmiit aineistot Suomen vesistöalueiden valuma-alueiden virtaamatiedoista, joista oli laskettava MapInfon avulla tulvaindeksit. Tehtävän avulla joutui kunnolla pohtimaan kuinka MapInfo oikein toimii ja pyörittelemään valikoita, jolloin sisäisti paremmin ohjelman käyttöä ja alkoi muistaa eri toimintoja.

Tulvaindeksi ja järvisyys

Kuva 2. Kaksiteemainen kartta Suomen vesistöjen valuma-alueiden tulvaindeksistä ja järvisyysprosenteista.

Histogrammi tulvaindeksin frekvenssijakaumasta annettiin valmiina käyttöömme (kuva 3). Tulvaindeksin frekvenssijakauman aineisto on vinosti jakautunut ja epätasainen. Päädyin luokkajaon valinnassa kvantiiliin luokkajakoon, sillä se sopii yleisesti myös vinojen jakaumien esittämiseen ja koska se näytti visuaalisesti parhaimmalta kartalla. Jouduin kuitenkin manuaalisesti vielä säätämään luokkajakoja, jotta luokkiin tuli suurin piirtein saman verran valuma-alueita ja jotta luokkien rajat olisivat selkeitä.

tulvaindeksi

Kuva 3. Historammi tulvaindeksin frekvenssijakaumasta.

Toinen aineisto kartassa oli valuma-alueiden järvisyys eli järvien suhde alueen pinta-alaan. Järvisyys kuvattiin karttaan pylväsdiagrammein yleisen ohjeistuksen mukaisesti.

Kartasta (kuva 2) on selvästi havaittavissa, että alueilla, joilla on enemmän järviä suhteessa pinta-alaan (eli järvisyys on suuri) on myös pienin tulvariski. Toisin siis alueilla, joilla ei ole paljon järviä on suurempi riski tulviin. Tämä johtuu siitä, että järvet toimivat sade- ja sulamisvesien varastoina ja siten ikään kuin puskurina tulville, kuten Outi Seppälä mainitsi blogissaan. Ne varastoivat ylimääräistä vettä niin, ettei vesi nouse huomattavasti joissa.

Toinen tekijä liittyy taas pinnanmuotoihin. Suomessa suurin osa järvistä sijaitsee nimensäkin mukaisesti Järvi-Suomessa, eli Itä- ja Keski-Suomessa. Tällä alueella on suurehkojakin korkeuseroja ja lukuisia jääkauden aikaisia glasifluviaalisia kerrostumismuotoja, kuten harjuja ja reunamuodostelmia. Mikäli pinnanmuotoja on paljon, on myös alueita, joihin vesi saattaa kertyä ja muodostaa järviä. Vastakohtana taas on esimerkiksi Pohjanmaan lakeudet, jossa korkeudenvaihteluita on hyvin vähän. Länsi-Suomessa tasaisuuden vuoksi kohdat, joihin vesi voisi kerääntyä järveksi, ovat harvassa ja rankkasateiden tai lumen sulaessa äkilliset vesipiikit nostattavat jokien pinnan korkeuden yli tulvarajan. Tulvavedet leviävät myös laajemmalle alueelle, mikäli tulvivaa kohtaa ympäröivä alue on tasaista.

Suurimmat tulvaindeksit sijoittuvat siis maakunnittain Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueille, mutta myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueille. Rannikkoalueista Satakunnan maakunnan alueella on huomattavasti matalampi tulvaindeksi. Tämä saattaisi johtua jollain tavalla alueelta lähtevästä Suomenselästä, joka jakaa Suomen vesistöjen virtaussuuntia. Karkeasti jaettuna Satakunnan pohjoispuolella vedet virtaavat Pohjanlahden alueelle, kun taas sen eteläpuolelta ne virtaavat Suomenlahden puolelle.

Mielestäni sain karttaan valittua harmoniset ja selkeät värit ja sävyt. Suurta tulvaindeksiä kuvaava tumman sininen ja pientä kuvaava keltainen luo oikeankaltaisen ensivaikutelman siitä, missä tulvaindeksin vaihtelusta jo katsomatta legendan arvoja.  Karttaa olisi voinut kuitenkin parantaa ainakin siirtämällä pylväsdiagrammeja parempiin kohtiin, jolloin kartan luettavuus ja selkeys olisi parantunut, mutta tämä ei ollut mahdollista ainakaan helposti pelkästään MapInfoa käyttäen.

 

Lähteet:

Paarlahti, A. (2015). Afrikkaa ja konflikteja. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/> Luettu 4.2.2015.

Salminen, T. (2015). Kurssikerta 3: Datan pyörittelyä ja liikaa liikkuvia kuvia. <https://blogs.helsinki.fi/tiisalmi/> Luettu 5.2.2015.

Seppälä, O. (2015). Afrikasta opiskelijan unohduksiin. <https://blogs.helsinki.fi/outisepp/> Luettu 5.2.2015.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *