Kurssikerta 4 (3.2.2015)

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin. Teimme yhden ruutukartan vapaavalintaisella teemalla. Itse valitsin teemakseni ruotsinkielisten asuinjakauman.

KK4_ruotsinkieliset_500_naturalbreak

Kuva 1. Ruutukartta pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten sijoittautumisesta. Ruutujen sivut ovat 500 metriä.

Kartasta (kuva 1) näkee ruotsia äidinkielenään puhuvien jakautumisen pääkaupunkiseudulla alueruuduittain. Aineistopohja on jaettu samankokoisiin ruutuihin (tässä tapauksessa neliöihin, joiden sivu on 500 metriä) ja ruutuihin osuneiden asukaspisteiden määrän mukaan laskettiin ruuduille arvot. Niitä ruutuja, joille ei osunut yhtään ruotsinkielistä, ei myöskään tulostettu kartalle. Jaoin aineiston luonnollista luokkajakoa käyttäen neljään luokkaan.

Ruotsinkielisiä on määrällisesti eniten ruuduissa, jotka ovat sijoittuneet Helsingin kantakaupungin alueelle. Sen ulkopuolella selkeämpiä keskittymiä on Kauniaisissa, Espoon Matinkylän ja Espoonlahden alueilla sekä muun muassa Helsingin Herttoniemen/Kulosaaren, Vuosaaren ja Lauttasaaren alueilla.

Itselleni kartan analysointi tuottaa suuresti vaikeuksia, sillä pääkaupunkiseutu ei ole minulle entuudestaan (tai pitäisi varmaan jo sanoa vieläkään) kovinkaan tuttu, enkä tunne eri kaupunginosia nimeltä, sijainnilta tai ominaisuuksilta hyvin tai lähes ollenkaan. Ilman kuntien rajoja ja nimiä kartta vaikuttaa pelkältä tietomössöltä, jota on vaikea sijoittaa mihinkään paikkaan, saati sitten analysoida.

Lukijaa ajatellen karttaa tulisi selkeyttää ja lisätä siihen informaatiota alueista. Ruudukon ääriviivat poistamalla kartasta saattaisi tulla selkeämpi. Lisäksi ainakin kuntien rajat tulisi siirtää ruudukkoaineiston päälle, jotta ne erottuisivat. Tämän olisi varmasti voinut tehdä helposti, mutta se ei jostain syystä tullut mieleen karttaa valmistaessa. Kuntien nimien lisääminen olisi kuitenkin yksi tärkeimmistä karttaa selkeyttävistä tekijöistä.

Ruututeemakartan luettavuus riippuu paljon kartantekijän valinnoista. Kartasta pystyy tekemään hyvin selkeän ja helposti luettavan, mikäli kokemusta ja taitoa kartan laatimiseen on. Koska ruutukartta jakaa alueen tasakokoisiin ruutuihin ja laskee ruutuun satunnaisesti osuneiden pisteiden avulla ruutujen arvot, voi kartta antaa hieman vääränlaisen kuvan alueellisesta jakautumisesta. Kuitenkin pääsääntöisesti sillä pystytään esittämään jakautumista selkeästi ja hyvin tarkasti. Kuten Sara Todorovic blogissaan mainitsi, ruutukartta antaa tarkempaa informaatiota koropleettikarttaan verrattuna, sillä karttapohja jaetaan säännöllisempiin ja usein pienempiin tarkasteltaviin alueisiin. Ruutukokoa muuttamalla voidaan vaikuttaa ilmiön esittämisen tarkkuuteen paljon. Mitä suurempi ruutukoko on, sitä yleistetympi kartta ja siitä tehtävät tulkinnat ovat.

Lähteet:

Todorovic, S. (2015). Kurssikerta 4 – Ruutuja ja sensellaista. <https://blogs.helsinki.fi/stodorov/> Luettu 12.2.2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *