Geoinformatiikan menetelmät 1, neljäs luento/työpaja!

Tiivistystä

Kurssikerralla neljä teimme ruututeemakarttoja ja alustimme seuraavan kurssikerran työtä, jota varten digitoimme valmiiseen QGIS-projektiin pistein ja viivoin Pornaisten autoteitä ja asuintaloja. Ruututeemakarttojen tekeminen QGIS:ssä oli pitkälti samanlaista kuin koropleettikartan tekeminen, minkä takia ruutukartan tuottaminen oli suhteellisen helppoa. Digitoimista en varsinaisesti ollut ikävöinyt, mutta yllätyin kuinka helppoa QGIS:n digitointityökaluja oli käyttää.

Ruututeemakartta

Lähdimme tekemään ruututeemakarttaa piirtämällä GRID-työkalulla käsin ruudukon valmiiseen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kuntia esittävään QGIS-projektiin. Koska minä ja muut kurssilaiset piirsimme ruudukot itse, sai jokainen luonnollisesti hieman erilaisia tuloksia omaan teemakarttaansa. Yksi ruutu vastaa yhtä neliökilometriä. Valmiissa projektissa kuntien alueelle oli merkitty kymmeniä tuhansia pisteitä sellaisille paikoille, joilla asui vähintään yksi henkilö. Pisteisiin oli liitetty valtava määrä dataa asukkaista, jota meidän oli tarkoitus esittää ruututeemakartassa. Muodostimme oman karttatason niistä ruuduista joiden alueelle jäi näitä asutuspisteitä.

Päätin esittää teemakartassa ruudussa asuvien muunkielisten (oletettavasti muu kuin suomi, saattaa tarkoittaa myös muuta kuin valtion virallista kieltä) ihmisten osuuden suhteessa ruudun kokonaisväkilukuun (kuva 1). Kuvassa 1 muunkielisten osuus ruudun asukkaista on sitä suurempi, mitä keltaisempi ruudun väri on. Merkittävin pienelle alueelle sijoittuva eli ns. “mikrotason” muunkielisten keskittymä on Vantaan kunnan keskellä. Merkittävimpänä suurelle alueelle levittyvänä ns. “makrotason” muunkielisten keskittymänä pidän Itä-Helsingissä olevaa ja Itä-Vantaallekin ulottuvaa haaleakeltaista ruudukkoaluetta.

Kuva 1: Ruututeemakartta muunkielisten asukkaiden osuudesta. Jokaisen ruudun (1 km x 1 km) arvo on laskettu kyseisen ruudun väkiluvun tiedoilla. Lähteet: Aineiston alkuperäinen lähde ei tiedossa, QGIS

Pidin ruututeemakarttaa aluksi epätarkkana tiedon esittämismuotona, mutta jälkeenpäin ajateltuna koen, että kyse on tietynlaisesta visuaalisesta harhasta. Ruudut näyttävät kattavan kuntien alueet kömpelösti ja/tai yksinkertaistetusti, mikä saa helposti ajattelemaan, että myös esitetty informaatio olisi “kömpelöä”. Koropleettikartta näyttäisi mielestäni nätimmältä kuin kuvan 1 ruututeemakartta, vaikka koropleettikartalla muunkielisten levittymisestä saisi tosiasiassa laveamman kuvan. Ruututeemakartalla on mahdollista tarkastella miten muunkieliset sijoittuvat tosiasiassa maantieteellisesti eri kuntien välille. Stella Syrjänen tuo blogissaan (2024) mielestäni hyvin esille ruututeemakarttaan liittyviä ongelmia. Syrjänen kirjoittaa, että ruututeemakartan visuaalinen ilme ja kartasta tehtävä tulkinta määrittyvät valittujen luokkavälien lisäksi myös valitun ruutukoon perusteella.

Huomattavimmat erot muunkielisten ihmisten kuntien välisissä määrissä näyttäytyvät keltaisimpien ruutujen lukumäärissä kuntaa kohden. Helsingissä keltaisimpia ruutuja, joiden alueella muunkielisten osuus on vajaa 44 % tai suurempi, on kolme. Vantaalla vastaavia ruutuja on neljä ja Espoossa vain yksi. Espoossa näyttää muutenkin olevan vähiten muunkielisiä suhteutettuna koko kunnan asukasmäärään. Toisaalta Espoossa näyttää olevan myös eniten ruutuja, jotka eivät saa arvoja lainkaan. Kauniaisten kunnan kohdalla vertailua on hankalaa tehdä silmämääräisesti kunnan pienen koon takia.

Kuvan 1 perusteella keltaisimpia ruutuja haaleammat ja sinisemmät ruudut levittäytyvät kuitenkin melko tasaisesti kaikkiin kuntiin. Mikäli olisin piirtänyt ruudukkoni piirun verran pitemmälle mihin tahansa suuntaan, tulokset näyttäisivät tietysti hieman erilaisilta. Muunkielisten asettumiselle kartan esittämällä tavalla on haastavaa antaa selkeää selitystä ilman kunnollista taustatutkimusta. Stereotyyppisesti ensimmäinen ajatukseni oli yhdistää muunkielisyys maahanmuuttajataustaiseen väestöön, jolla ei ehkä ole mahdollisen turvapaikanhakijataustan takia (esim. ei valmista varallisuutta tai haasteita työnsaannissa) varaa asua esim. Helsingin keskustassa. Tarkastelin tätä ajatusta Helsingin näkökulmasta tutkimalla Helsingin kaupungin asuntojen saatavuutta ja keskimääräisiä vuokrahintoja (hekaoy.fi).

Kuva 2: Saatavilla olevat Heka-asunnot Helsingin alueella. Itä-Helsingissä asuntoja näyttää olevan heittämällä eniten. Lähde: Helsingin kaupungin asunnot Oy

Kuvan 2 perusteella vaikuttaisi siltä, että Itä-Helsingissä on merkittävästi eniten saatavilla olevia asuntoja (Heka:n sivut luettu 10.2.2024). Tarkasteltuani vuokrien keskimääräisiä neliökohtaisia hintoja, jäivät rahalliset erot Itä-Helsingin ja Helsingin keskustan välillä pääasiassa niin pieniksi ettei kyse vaikuta olevan Itä-Helsingin Heka-asuntojen edullisuudesta. Vaikka monessa Itä-Helsingin asunnossa oli Heka:n sivujen perusteella olevan alempi vuokra, oli samaa vuokratasoa löydettävissä läheltä Helsingin keskustaakin.

Tämän hyvin lyhyen ja pienen katsauksen perusteella luulisin, että mikäli asunnot selittävät muunkielisyyden maantieteellisen sijoittumisen, kyse on ennemmin asuntojen saatavuudesta kuin niiden edullisuudesta alueella X. Tulkintani on kuitenkin rakennettu varsin heiveröiselle pohjalle, minkä johdosta en pidä sitä muuna kuin harjoituksen tuotoksena. Muunkielisten absoluuttinen lukumäärä on todennäköisesti monessa Helsingin keskustan ruudussa suurempi kuin Vantaan tai Itä-Helsingin muunkielisten keskittymissä väestöntiheyserojen takia.

Pornaisten autoteitä ja taloja

Kuvassa 3 on esitettynä Pornaisten kartta, jolle piirrettiin kuusi pääautotietä sekä kaikki asuintalot. Sekä autotiet että pisteet oli yksinkertaista piirtää. Koska QGIS on paikkatieto-ohjelma eikä piirto-ohjelma, voi olla, että ensi kerralla kartan kaunistaminen saattaa koitua haasteeksi. Seuraavalla kerralla piirtämiämme karttaelementtejä on käsittääkseni tarkoitus hyödyntää ainakin bufferivyöhykkeiden määrittämisessä.

Kuva 3: Pornaisten alue kuvattuna kartalla QGIS:ssä. Vihreät pisteet ovat asuntoja ja heikosti näkyvät ruskeat viivat ovat autoteitä. Vaaleanpunaisella kehyksellä reunustettu alue käsittää Pornaisten “keskustan” ja on suurennuslasin alla ensi kurssikerralla.

– H.

Lähteet:

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n sivut (luettu/selattu 10.2.2024): https://www.hekaoy.fi/kohteet/tutustu-kohteisiimme/

Syrjänen, S. (2024). Stella’s Blog: 4 viikko, Ruututeemakartta. Lainattu 10.2.2024. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/stellasy/2024/02/06/4-viikko-ruututeemakartta/