Month: March 2024

Viimeisen kerran päätteeksi

Seitsemännellä, eli viimeisellä, luentokerralla teimme itse etsimästämme aineistosta karttoja. Itselläni tähän urakkaan kului enemmän aikaa kuin kehtaan myöntää, mutta pääsin sentään edes jonkinlaiseen lopputulokseen. Tekemäni kartat eivät ole aivan sitä tasoa mitä toivoin ja oletin niiden olevan, mutta pääasiassa löysin tutkimastani aihepiiristä, Australian luonnonkatastrofeista, paljon kiinnostavaa tietoa. Loppujen lopuksi vain pieni osa keräämästäni aineistosta oli sellaista joka päätyi karttoihin.

Yllätyin siitä kuinka haastavaa aineiston kerääminen lopulta oli. Lähdin etsimään aineistoa varsin lavealla suunnitelmalla, mikä osoittautui kohtaamieni haasteiden pääasialliseksi syyksi. Nyt kun kartat ovat valmiita, minusta vähän tuntuu etten ikinä enää haluaisi tehdä vastaavaa urakkaa. Olisi kuitenkin virhe tarkastella kokemustani vain tällaisesta näkökulmasta. Itse suunniteltu karttaprojekti on tuonut mukanaan paljon hyödyllistä harjoitusta, jossa on täytynyt olla oikeastaan koko ajan ajatus mukana. Itse valittu aihe voi osoittautua joko palkitsevimmaksi tai turhauttavimmaksi. Omalla kohdallani aihe ei itsessään vaikuttanut missään vaiheessa tylsältä, todennäköisesti sen takia että tiesin, että valitsemiani muuttujia on mahdollista esittää kartalla.

Karttojen teossa keskeiseksi haasteeksi muodostui aineistojen yhteensopimattomuus, mikä oli itse aiheutettu ongelma, jonka korjaamiseen ei vain ollut aikaa. Sampo Väätäjä (2024) mainitsi seitsemännen kurssikerran blogipostauksessaan käyttäneensä pariin otteeseen ChatGPT:tä aineiston muokkaamiseen. Pidin tätä erinomaisena tekoälyn sovelluksena, josta olisi varmasti ollut itselleni hyötyä mikäli olisin tajunnut asian aikaisemmin. Eniten aikaa kului juuri aineiston ja harmillisesti myös QGIS:n kanssa tappelemiseen. Löysin QGIS:stä itselleni uusia ongelmia joista en saanut kaikkia ratkaistua.

Australian raportoidut luonnonkatastrofit 1851-2022

Hyödynsin pohjakarttoina kahta vektoritasoa, joista ensimmäinen sisälsi Australian osavaltioiden ja territorioiden rajat. Toinen puolestaan käsitti Australian paikallishallinnolliset alueet. Valitsin kyseiset tasot, koska halusin kuvata muuttujia laajasti koko valtion kattavalla tasolla ja toisaalta paikallisemmalla tasolla. Kaikki karttani ovat kuitenkin ehkä jonkinlaisella makrotasolla, mihin olen ihan tyytyväinen. Aineiston muodostamien yhteensopivuus- ja epätarkkuusongelmien takia aineiston pohjalta pystyi hyvällä omatunnolla muodostamaan vain yleispiirteisiä karttoja.

Käytin kahta luonnonkatastrofeja käsittelevää aineistoa kartoissani; CSV-muotoista taulukkoa ja pistemuotoista vektoritasoa. CSV-taulukko sisälsi yli 700 sekä luonnon, että ihmisen aiheuttamaa merkittävää katastrofia (1851-2022), joista rajasin luonnonkatastrofit ja liitin niiden tiedot osavaltioiden karttatasoon. Pistemuotoinen vektoritaso sisälsi n. 270 vuosien 1851-2014 aikana raportoitua luonnonkatastrofia sijaintipisteinä. Pistetaso toimii kartoissani muokkaamattomana luonnonkatastrofien sijoittumista havainnollistavana työkaluna. Molempia luonnonkatastrofeja käsittäviä karttatasoja piti muokata ennen niiden hyödyntämistä. Monet tasot vaativat myös käsin muokkaamista, jotta sain kaikki haluamani tiedot tasojen attribuuttitaulukoihin.

Kuva 1: Australian väestön (v. 2022 tietojen perusteella) ja luonnonkatastrofien sijoittuminen (v. 1851-2014) valtion alueella. Kartasta voidaan huomata että suurin osa merkittävistä luonnonkatastrofeista on raportoitu valtion itärannikolla. Suurin osa väestöstä näyttäisi asuvan myös Australian itäisemmissä osavaltioissa. Lähteet: Mangomap, Magda (2014), QGIS

Kuvan 1 kartan perusteella vaikuttaa siltä, että sekä asutus että katastrofit painottuvat Australian itäpuolelle. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä vakavimmat katastrofit ovat juuri ne joiden takia asutukselle tai ihmisille aiheutuu eniten harmia. Määritelmällisesti katastrofi myös yleensä vaatii sen, että siitä aiheutuu merkittävää tuhoa tai haittaa ihmisille tai infrastruktuurille. Suuret kaupungit kärsivät ymmärrettävästi niihin kohdistuvista merkittävistä luonnonhasardeista (esim. maanjäristykset) enemmän kuin harvaan asutut erämaat, mutta molempiin aluetyyppeihin voi Australiassa kohdistua sama luonnonhasardi.

Kuva 2: Kartassa on kuvattuna Queenslandin, Uuden Etelä Walesin ja Victorian osavaltioiden asutustiheys. Koska väestöaineisto oli uudempaa kuin pohjakartta, kaikille alueille ei löytynyt asutustiheyden arvoa. Ymmärtääkseni tummanharmaalla merkityt paikallishallinnon alueet ovat vanhoja “kuntia” joita on vuoden 2010 jälkeen yhdistetty tai pilkottu. Lähteet: Mangomap, ABS (2023), QGIS

 

Kuvassa 2 on esitettynä asutustiheys Australian itäpuolen osavaltioissa. Tiheydessä on havaittavissa selkeitä keskittymiä aivan rannikon läheisyydessä. On hyvä huomata, että kuvan 2 tiheyden arvojakauman perusteella valtaosa alueesta on lähes asumatonta. Kuvista 1 ja 2 on niitä vertailemalla jo havaittavissa luonnonkatastrofien keskittyminen niille alueille, joilla on eniten väestöä. Tämä näkyy mielestäni vielä hieman selkeämmin kuvissa 3 ja 4.

Kuva 3: Kartassa on interpoloitu paikallishallinnon alueiden asukasluvut (absoluuttiset määrät). Mitä punertavampi kartan alue on, sitä enemmän alueella on asukkaita. Lähteet: Mangomap, ABS (2023), QGIS

Kuva 4: Kartta on muuten sama kuin kuvan 3 kartta, mutta karttaan on lisätty myös Queenslandin, Victorian ja Uuden Etelä Walesin alueille kohdistuneet luonnonkatastrofit (1851-2014). Lähteet: Mangomap, Magda (2014) ABS (2023), QGIS

Kuvista 3 ja 4 tulee selkeämmin ilmi asutuksen sijoittumisen yhteys luonnonkatastrofien sijainteihin. Merkittävä osa katastrofeista on sijoitettu myös sisämaahan, mikä voi viitata esimerkiksi maastopaloihin, jotka ovat yleisiä etenkin kuivilla sisämaan alueilla. Monet katastrofeista eivät ole myöskään erityisen paikallisia. Esimerkiksi lämpöaallot, tulvat ja maastopalot voivat vaikuttaa hyvin laajoilla alueilla eikä piste tässä mielessä esitä tarkasti luonnonhasardien rajautumista.

Kuva 5: Viimeisessä kartassa on esitettynä luonnonkatastrofien aiheuttamien vakuutuskustannusten suuruuksia Australian eri osavaltioissa/territorioissa vuosien 1851-2022 aikana. Kartan perusteella vakuutus on kattanut suurimmat maksut Queenslandin alueella. Lisäksi karttaan on merkitty vielä kerran pistetaso luonnonkatastrofien sijainneista luonnonilmiöiden vaikutusten hahmotettavuuden helpottamiseksi. Lähteet: Mangomap, Magda (2014), AIDR (2023), QGIS

Kuvan 5 kartta esittää vielä luonnonkatastrofien vaikutusta Australiaan katastrofien aiheuttamien kustannusten näkökulmasta. Aineiston perusteella Australiassa on maksettu luonnonkatastrofeista ( vuosien 1851-2022 aikana) pelkästään vakuutusten kautta vähintään 28 745 839 261 $ (oletettavasti AUD). Koko potista Queenslandin alueen vakuutusyhtiöt ovat maksaneet n. 38 %. Aikavälillä 1851-2022 eniten luonnonkatastrofeja ovat aiheuttaneet tulvat, joiden osuus kaikista luonnonkatastrofeista on n. 27 %. Aineistosta löytyvissä luonnonkatastrofeissa on kuollut Australian alueella kaiken kaikkiaan 5 664 ihmistä joista n. 19 % on kuollut Queenslandin katastrofeissa.

Karttani eivät kuvasta yksityiskohtaisesti mitään, eikä tämä ollut oikeastaan tarkoituksenanikaan. Lähdin työstämään karttoja sillä ajatuksella että saisin luonnehdittua luonnonkatastrofien vaikutusta Australiaan. Olin jo kirjoittanut esseen aiheesta aikaisemmalla kurssilla, minkä johdosta idea syntyi varsin luontaisesti. Koska huomio on kiinnittynyt pääasiassa tutkittavaan ilmiöön, en niinkään keskittynyt upeisiin visuaalisiin esitystapoihin enkä pyrkinyt juurikaan haastamaan itseäni QGIS:in kanssa vaikka näin lopulta tapahtuikin. Harmillisesti QGIS-haasteet ilmaantuivat tilanteissa joissa oletin pääseväni helposti eteenpäin, minkä takia aikaa kului paljon ongelman ratkaisemiseen.

Kurssi olisi nyt joka tapauksessa taputeltu eikä tähän blogiin ole suunnitteilla enempää julkaisuja. Katsotaan herääkö blogi joskus kuolleista.

– H.

Lähteet:

Aineisto:

POHJAKARTAT:

– Mangomap.com; Australia Administrative Boundaries – for Download (julkaisu- tai muokkauspäivä ei tiedossa, Australian rajat ovat vuoden 2010 mukaiset). Saatavilla: https://mangomap.com/pgager2/maps/36885/Australia-Administrative-Boundaries—for-download-?#

VÄESTÖ:

– Australian Bureau of Statistics (ABS); Population estimates and components by LGA, 2021 to 2022 – Revised (julkaistu 31.8.2023). Saatavilla: https://www.abs.gov.au/statistics/people/population/regional-population/latest-release

LUONNONKATASTROFIT:

– The Australian Institute for Disaster Resilience (AIDR); Knowledge Hub; Disaster mapper Data (päivitetty 21.3.2023). Saatavilla: https://knowledge.aidr.org.au/collections/australian-disasters/

– Magda; Australia disaster events by category impacts and geographic location (päivitetty 2.5.2014). Saatavilla: https://dev.magda.io/dataset/ds-dga-26e2ebff-6cd5-4631-9653-18b56526e354/distribution/dist-dga-ad5c6594-571e-4874-994c-a9f964d789df/details?q= 

Väätäjä, S. (2024). Sampon Blogi: Seitsemäs kurssikerta (27.2.2023). Lainattu 4.3.2024. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/03/01/seitsemas-kurssikerta-27-2-2023/