Kurssikerta 5, Kunhan käytät päätäsi

Viidennellä kurssikerralla tutustuttiin bufferointiin, eli suomalaisemmin puskurivyöhykkeisiin eli etäisyysvyöhykkeisiin. Tutustumisen jälkeen tehtiin joukko itsenäisiä tehtäviä ja jossain määrin pitäisi myös arvioida MapInfo-osaamista. Nyt on pakko myöntää, että kirjoitan tätä tekstiä kurssin viimeisenä iltana, joten tietouteni saattaa olla jossain määrin parempaa kuin viidennellä kurssikerralla muuten olisi.

Kurssikerran harjoituksista

Kurssikerralla vastailtiin harjoituksen vuoksi erilaisiin kysymyksiin koskien mm. lentomelua, juna-asemien läheisyydessä asuvia ihmisiä ja täysin itsenäisesti joko erästä koulupiiriä, pääkaupunkiseudun uima-altaita tai taloja, joissa putkiremontti on lähestymässä. Kysymykset lyhyesti vastauksineen löytyvät tästä taulukosta: kk5 – Copy

Itsenäisistä tehtävistä valitsin kolmannen eli koulut. Käsittelyssä oli Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiiri ja siihen liittyvät väestölliset seikat. Kooltaan tämä koulupiiri on varsin pieni ja varsinainen koulurakennus sijaitsee osoitteessan Louhitie 3. Tämänkin tehtävän kysymykset ja vastaukset löytyvät tuosta edellisestä taulukosta. Tehtävää tehdessäni MapInfolla (ja käyttäjällä) oli huono päivä, joten asioihin meni hiukan tavallista enemmän aikaa. Tehtävät eivät kuitenkaan olleet täysin mahdottomia, joten järkevän oloisia tuloksia olen saanut. Tein nopean kyselyn, jolla sain tehtyä Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiiristä oman tietokannan, johon sitten lisäsin sarakkeita, joihin päivitin tietoa pks_vaki.tab:in avulla.

Aineiston keruuhetkestä seuraavan vuoden ekaluokkalaisten laskemiseen käytin 6-vuotiaita, sillä oletettavasti he menivät seuraavana vuonna kouluun. Seuraavan vuoden yläasteikäisinä käytin aineiston 12-, 13-, ja 14-vuotiaita, jotka tietysti ovat seuraavana vuonna normaalissa yläasteiässä. Kouluikäisiin lapsiin ja nuoriin laskin 7-16-vuotiaat, koska Timo Säyrinen kertoo blogissan heidän olevan peruskouluopetuksen piirissä Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivujen mukaan.

Tulosten perusteella kyseinen koulupiiri on kokonsa lisäksi myös väestöltään varsin pieni, eikä valtavia ekaluokkalaisten ryhmiä ole odotettavissa.

Itsenäisten tehtävien perusteella MapInfo-osaamiseni on varsin hyvää, sillä ymmärsin uudetkin asiat nopeasti sille tasolle, että pystyin käyttämään niitä useamman viikon tauon jälkeen vaivattomasti ja ongelmitta. Tässä tekstissä pitäisi jollain tavalla perustella, että olen todella ymmärtäny mitä olen tehnyt. Kuitenkin perustelujen ja selvennysten keksiminen ja kirjoittaminen tuntuu haastavimmalta osuudelta, sillä tekemäni asiat tuntuvat jo erittäin yksinkertaisilta, rutiininomaisilta ja ennen kaikkea niin itsestään selviltä, joten erityistä maininnan arvoista kerrottavaa ei ole.

Mitä muuta kuin meluasteista bufferoimalla voisi selvittää?

Ainakin kauppojen järkevää sijoittelua oletetun asiakaskunnan perusteella, minkä mainitsee blogissaan Minttu Haapanen. Kartalle voitaisiin sijoittaa kaupan suunniteltu sijainti ja eri säteisillä buffeireilla voisi selvittää kuinka monta ihmistä ja mahdollista asukasta tietylllä etäisyydellä asuu. Näin ollen voitaisiin määrittää, onko kauppa järkevä perustaa suunniteltuun sijaintiin. Lisäksi Mikko Raninen mainitsee mahdollisuuden, että bufferointia voisi käyttää vaikkapa terrori-iskun suunnittelussa. Esimerkiksi valitsemalla jokin sijainti, johon pudottaa vaikkapa ydinpommi, voitasiin laskea kuinka monta ihmistä jäisi sen vaikutusalueelle. Tämän kaltainen bufferointi on kuitenkin lähinnä teoreettista, sillä esimerkiksi ydinpilven leviämiseen vaikuttavat vaikeasti ennakoitavat sääolosuhteetn, kuten Raninen muistuttaa.

Yksinkertaistettuna bufferointia voi käyttää koska tahansa, kun halutaan tietää jonkin kohteen vaikutus ympäristöönsä tietyllä säteellä. Pistemäisten kohteiden, kuten kauppa ja ydinpommi, lisäki voidaan esittää myös viivamaisten kohteiden, kuten teiden ja  tieliikenteestä johtuvien melun, päästöjen tai tiesuolan tai tärinän leviäminen ympäristöön. Myöskin alueiden, vaikka peltojen ravinteiden leviäminen veteen tai luonnonsuojelualueen reunavyöhykkeiden määrittäminen, onnistuu bufferoimalla. Viivat ja alueet vain vaativat enemmän kikkailua kuin helpot pistemäiset kohteet.

Arviota MapInfon toimintojen keskeisyydestä ja rajoittavista tekijöistä

Kuten alussa manitsin, niin kirjoitan tätä tekstiä koko kurssin viimeisimpänä tekstinä, joten harjoitusta on kertynyt hieman enemmän kuin tämän tehtävän yhteydessä muuten olisi.

Mielestäni keskeisintä MapInfon käytössä on ymmärtää tietokantojen käyttö. Eli siis niiden rakenne, muokattavuus ja hyödynnysmahdollisuudet. Tokihan osaava henkilö saa MapInfolla aikaiseksi päteviä karttaesityksiä nopeasti, mutta ohjelman suurimmat edut ovat enemmän tietokannoissa, sillä todistetusti MapInfo ei ole piirto-ohjelma, jolla jälki olisi viimeiseen asti hiottua ja nättiä. Tietokannoissa tärkeintä on niiden muokattavuus. Tietokannalla on tietty perusrakenne, jonka puitteissa asioita voi lisäillä, muokata ja poistaa, ja tietokantoja voi myös yhdistellä, sekä tietoa tuoda ohjelman ulkopuolelta. Näitä ominaisuuksia hyödyntäen MapInfosta saa eniten irti. Erilaiset kyselyt koen lähinnä tietokantojen muokkaamiseen tarkoitettuina toimintoina, en niinkään itseisarvollisesti keskeisiksi toimminnoiksi. Toki kyselyistä on hyötyä myös erilaisia alueita rajatessa, mutta alueet mudostuvat tietokantojen perusteella.

MapInfolla on nopeaa ja helppoa tuottaa erilaisia visualisointeja, joista voidaan sitten tulkita asioita. Myöskin joitakin tilastollisia tunnuslukuja pystytään laskemaan ja niiden lisäksi tietokantojen välillä voidaan laskea uutta dataa eri muuttujista, kunhan ohjelmalle kertoo tarkalleen mitä haluaa laskettavan.

Suurin MapInfon käyttöön vaikuttava tekijä on käyttäjä. Mikäli käyttäjä ei osaa asiaansa, ei MapInfosta ole juurikaan apua. Kurssin alussa tuskin kukaan meistä olisi pystynyt juuri mihinkään muuhun, kuin painelemaan avuttomana nappeja toivoen, että jotain tapahtuisi. Kuitenkin näin kurssin lopussa ainakin minä tunnen itseni varsin päteväksi MapInfon käyttäjäksi ja uskoisin osaavani hyödyntää suurinta osaa ohjelman toiminnoista. Käytettävissä oleva paikkatietoaineisto asettaa tietysti rajoja sille, että mitä voidaan laskea tai visualisoida. Kuitenkin paikkatietoa on kohtalaisen helppoa tuottaa myös itse, joten ylitsepääsemättömiä esteitä tuskin tulee erityisemmin.

Lähteet:

Haapanen, M. (2012). Kurssikerta 5 – Lohikäärme Puff, eiku?!. 18.3.2012

<https://blogs.helsinki.fi/minhaapa/2012/02/19/kurssikerta-5-lohikaarme-puff-eiku/>

Raninen, M. (2012). Kurssikerta 5. Bufferoi bufferoi bufferoi vaan… (jos osaat). 18.3.2012

<https://blogs.helsinki.fi/mraninen/2012/02/18/kurssikerta-5-bufferoi-bufferoi-bufferoi-vaan-jos-osaat/>

Säyrinen, T. (2012). Kurssikerta 5 – kohti soveltavaa geoinformatiikkaa. 18.3.2012

<https://blogs.helsinki.fi/sayrinen/2012/02/14/kurssikerta-5-kohti-soveltavaa-geoinformatiikkaa/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *