University of Helsinki
Tämä kurssikerta ei mennyt ihan putkeen. Koin laskutehtävät hankaliksi, minkä seurauksena itseluottamus romahti ja lykkäsin kaiken tekemisen hamaan tulevaisuuteen. Viimeisenä viikonloppuna ennen oppimispäivän palautusta päätin istua alas tehtävien ääreen ja ottaa jokaisen haasteen vastaan ihan rauhallisesti ja käyttää niihin kaiken ajan, mitä vain tarvitsen. Paljastui, että tehtävän vaikeus oli pään sisäistä, eivätkä ne tehtävät sitten niin vaikeita olleetkaan! Aika mieletön onnistumisen tunne!
Alla on linkki tekemääni taulukkoon vastauksistani kurssikerran itsenäistehtäviin. Kaikissa tehtävissä käytettiin pääkaupunkiseudun rakennuksia koskevaa aineistoa, joka sisälsi tietoa niin rakennusten rakennusvuodesta, asukasmääristä, rakennusten tyypistä kuin osoitteista. Rakennukset oli merkitty pistein kartalle. Tätä tietoa käyttämällä tuli sitten selvittää vastauksia erinäisiin kysymyksiin, jotka liittyivät esimerkiksi siihen, kuinka moni ihminen asuu jollakin tietyllä etäisyydellä lentokentästä tai asemasta tai kuinka moneen rakennukseen on tulossa lähiaikoina putkiremontti.
Tehtävien jujuna oli se, että osasi valita rakennuksia kuvaavia pisteitä eri keinoin. Tehtävässä 1 tämä tapahtui rakentamalla “buffereita” esimerkiksi lentokentän kiitoratojen tai asemien ympärille. Tällöin oli yksinkertaista valita rakennuksia “select by location” toimintoa käyttämällä ja tutkia sitten Statistics-panelin avulla rakennusten tai niissä asuvien ihmisten määriä. Field Calculatorin avulla pystyi tekemään laskutoimituksia tietokantaan erillisiksi sarakkeiksi tallennetuilla tiedoilla.
Itsenäistehtävässä 3 valitsin tehtäväkseni visualisoinnin tekemisen putkiremonttia kaipaavista rakennuksista – tosin poikkesin ohjeesta sen verran, että katsoin putkiremonttia kaipaaviksi kämpiksi kaikki vuosina 1965-1980 rakennetut talot (asuntomarkkinoita seuraavana ihmisenä 40 vuotta on käsittääkseni aika hyvä peukalosääntö putkiremontin tarpeelle). Kaksi haastavinta asiaa tehtävän ratkaisussa olivat mielestäni seuraavat:
- Rakennusten valinta siten, että iän perusteella valittavat rakennukset täyttävät kaikki kolme ehtoa: i) suurempi kuin 1965, ii) pienempi kuin 1980 ja iii) KATAKER = 39 (kerrostalo). Googlaamalla löytyi lopulta jonkun ystävällisen ihmisen laatima selvennys siitä, miten “Select by expression” toimii ja miten operaattoria “AND” käyttämällä voi valita useita ehtoja samanaikaisesti (https://mapscaping.com/how-to-select-by-expression-in-qgis/, sivulla vierailtu 19.3.2023). Ehkä tämä oli jo kurssilla opeteltukin, mutta kummasti vain vaati itseltä uusintaottelun.
- Count points in polygon -toiminnon olemassaolon muistaminen. Mietin pitkään, miten pystyn laskemaan putkiremonttia kaipaavien asuntojen osuuden kaupunginosassa. Tämä operaattori oli ratkaisu – ja tällä kertaa käytön ohjeistus löytyi kurssikerran 3 materiaaleista.
Minusta kartalta huomaa hyvin, että osa kaupunginosista on selvästi rakennettu 1960-1980-luvuilla, tällaisia ovat esimerkiksi Itä-Pasila, Pohjois-Helsingin kaupunginosat Länsi- ja Itä-Pakila, Patola, Pukinmäki ja Maunula, Itä-Helsingistä Keski-Vuosaari, Rastila, Itäkeskus ja Roihupelto sekä Vantaalta Varisto, Martinlaakso ja Myyrmäki.
Liitin karttaan myös kaupunginosien nimet, mutta nyt jälkeenpäin katsottuna nimet näyttävät hieman sotkuisilta eivätkä erotu kartalta kunnolla. Jälleen kerran on vaikeaa sovittaa yhteen informatiivisuutta ja esteettisyyttä.
Tehtäviä tehdessä huomasi, että QGIS ei ole näppärin työväline suurten tietomassojen käsittelyyn. Jo pks_vaki oli tuskastuttavan suuri ja kömpelö laskutoimitusten tekemiseen. Esimerkiksi työikäisten määrän selvittäminen vaati IKAX-nappulan painamista useaan otteeseen – jos tietoa olisi ollut enemmän, tähän olisi mennyt ikä ja terveys!