University of Helsinki
Sain kuin sainkin viimein laadittua viimeisen kurssikerran tehtävänä olleen vapaavalintaisen kartan. Olin jo ehtinyt kehittää kartan laadintaan melkoisen henkisen kynnyksen, sillä jostakin syystä olin aivan varma, että en millään onnistuisi kartan laadinnassa, että löytämääni dataa ei millään saisi karttamuotoon eivätkä tietokannat suostuisi pelaamaan yhteen. Helpotus oli suuri, kun vähitellen aloin saada haluamani tietokantaliitokset onnistumaan.
Tein lopulta melko yksinkertaisen koropleettikartan Saksan kunnista ja kaupungeista, sillä halusin havainnollistaa kartalla eroja Itä- ja Länsi-Saksan välillä erilaisten hyvinvointia ja väestörakennetta kuvaavien tilastotietojen avulla. On nimittäin tunnettua, että entisen DDR:n alue on jäänyt talouskasvussa ja elinvoimaisuudessa Länsi-Saksan osavaltioiden jälkeen. (https://www.theguardian.com/world/2020/sep/16/germany-east-west-gaps-persist-30-years-reunification, sivulla vierailtu 3.4.2023) Valitsin mittareiksi muun muassa työttömien osuuden työvoimasta, äänestysaktiivisuuden sekä yli 65-vuotiaiden osuuden väestörakenteesta.
Datan etsiminen, löytäminen, siivoaminen sekä saattaminen QGIS:n luettavaan muotoon oli ilman muuta haastavin ja työläin tehtävä. Saksasta on sinänsä saatavilla erinomaisesti tilastotietoja ja kartta-aineistoja, jotka on vieläpä alun alkaen pyritty laatimaan mahdollisimman yhteensopivaan muotoon: esimerkiksi jokaiselle kunnalle oli annettu oma, kaikissa tietokannoissa sama numerokoodinsa, jotta tietokantaliitosten tekeminen olisi mahdollisimman helppoa (tosin törmäsin vaikeuksiin numerosarjan eteen laitetun 0:n suhteen). Datan löytämisessä auttoi merkittävästi kielitaito, sillä tietokantoja ei ollut kovin hyvin saatavilla englanniksi.
Aluksi ongelmanani oli löytää riittävän yhtenäistä dataa Saksasta kuntatasolla, sillä Saksan Tilastokeskukselta löytämästäni datasta puuttui joidenkin kuntien tietoja, minkä lisäksi myöskään väkiluvusta ei jostain syystä ollut saatavilla kuntakohtaista tietoa kuin vuodelta 2020. Lopulta löysin Regionalatlaksen (https://regionalatlas.statistikportal.de/#), jossa oli jo valmiiksi visualisoitu kuntakohtaista tietoa Saksan kartalle. Kartalla käytettyjä tietoja pystyi lataamaan palvelusta CSV-tiedostoina suhteellisiksi osuuksiksi valmiiksi laskettuna.
Suurimmat hankaluuteni tehtävässä liittyivät tietokantaliitoksiin. En päässyt liittämään tilastotietoja karttapohjaan, koska vektorimuotoisen karttapohjan avaimessa oli numeroiden edessä 0, eivätkä CSV- tai txt-tiedostomuodot suostuneet säilyttämään 0:aa luvun edessä, vaikka koitin parhaani mukaan muuttaa solujen tietokantamuotoa ”tekstiksi”. Googlasin ohjeitakin, miten saisin 0:n luvun edessä säilytettyä CSV-tietokannassa, mutta ratkaisu vaikutti sen verran työläältä, että päädyin mieluummin manuaalisesti muokkailemaan kuntien nimiä karttapohjatietokantaa vastaavaksi. Tämä vaati lähinnä väärin tulostuneiden ääkkösten korvaamista oikeilla ja tiedostoa QGIS:iin siirtäessä koodauksen muuttamista UTF-8:sta ISO-8859-1:ksi, jotta sain ääkköset siirrettyä QGIS:iin oikein.
Entiset DDR:n osavaltiot näkyvät kartalla punaisella rajattuna. Alue erottuu selvästi entisen Länsi-Saksan valtioista niin äänestysaktiivisuudessa, oikeistopopulistipuolue Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD) -puolueen suosiossa sekä yli 65-vuotiaiden suhteellisessa osuudessa. Muurin murtuessa Itä-Saksan teollisuus ei pärjännyt Länsi-Saksan yrityksille, jotka olivat tottuneet toimimaan markkinataloudessa. Viime vuosina on tosin uutisoitu uusista vihreän siirtymän investoinneista entiseen Itä-Saksaan (https://www.ft.com/content/f1d0e732-d523-40db-b753-ae404498dc7a, sivulla vierailtu 4.4.2023). Ehkä itäisen Saksan osavaltiotkin aloittavat vähitellen kipuamisensa kohti Länsi-Saksan elintasoa?
LÄHTEET
https://www.theguardian.com/world/2020/sep/16/germany-east-west-gaps-persist-30-years-reunification, sivulla vierailtu 3.4.2023
https://regionalatlas.statistikportal.de/#
https://www.ft.com/content/f1d0e732-d523-40db-b753-ae404498dc7a, sivulla vierailtu 4.4.2023