University of Helsinki
Toinen kurssikerta lähti käyntiin vähän samoissa tunnelmissa kuin ensimmäinenkin, eli hieman hätäisissä ja hämmentyneissä. Harjoituksissa pysyy opetuksen aikana jotakuinkin mukana, mutta useinkaan ei ehdi paljoa pohtia sitä, mitä tai miksi jotakin tehdään. Sama pätee tekniseen puoleen – kun yksi vaihe harjoiteltavan asian teknisestä puolesta menee ohi, tipahtaa aika nopeasti kyydistä.
Kotona tehtävien harjoitusten sekä kurssia varten laadittuun taustamateriaaliin tutustumisen merkityksen huomaa siinä, että ohjeita lukemalla, itse tekemällä ja videotutoriaaleja katsomalla alkaa ymmärtää, miksi ohjelma toimii kuten toimii ja miten ohjelman saa tekemään halutut asiat niin, että lopputulokseen voi luottaa. Vaikuttaa siltä, että QGIS:n toimintaa pitää todella yrittää ymmärtää pelkän teknisen ja aivottoman suorittamisen sijaan, jotta osaamaansa voi soveltaa ja ratkoa visualisointien laatimiseen liittyvät vikatilanteet.
Toki tällä on se hinta, että kotitehtäviin menee välillä aika kauan aikaa, kun lukee ohjeita ja tekee kurssikerralla tehtyjä harjoituksia uudelleen niissä olevien virheiden tai väärinkäsitysten vuoksi. Huomaan nytkin, että en ehdi tehdä kaikkia tehtäviä ennen seuraavaa kurssikertaa ja kirjoittaa niistä analyyttisesti ja fiksusti tänne blogiin – joten päivitän postausta ensi viikolla uusilla tehtävillä. Vain tekemällä ja selvittämällä selvästikin oppii.
EDIT 19.3.2023
Noniin, vihdoin pääsin muokkaamaan tätä tehtävää – sopivasti juuri oppimispäiväkirjan palautuksen kynnyksellä.
Kurssikerran itsenäistehtävänä oli eri projektioiden tuottamien alueellisten erojen tutkiminen ja visualisointi luokiteltuna kartalla. Tehtävä ei lopulta ollut kovin vaikea, vaikka alkuun koin, että en millään saa haluttuja tuloksia aikaan ja lykkäsin siksi tehtävän tekemistä aivan kurssin loppuun. Huomaankin, että itselläni on aika huono tapa mennä paniikkiin, jos jokin visualisointi ei onnistu ja pyrkiä sulkemaan asia pois mielestä. Tämä on sellainen ominaisuus, jota olisi seuraavien kurssien aikana hyvä kehittää.
Aivan avainasemassa tehtävän onnistumisen kannalta oli huolehtia siitä, että tallennettaessa “uutta geometriatietoa” uudelle tasolle tallentaa geometriatiedon varmasti halutun projektion mukaan. Tässä menin monta kertaa metsään, ennen kuin opin, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.
Alla olevassa karttakuvassa näkyy eurooppalaisen standardiprojektion, Lambertin oikeapintaiseen tasoprojektioon perustuvan LAEA Europen (ERTS89-extended) ero prosentteina Mercatorin projektioon. (https://uizentrum.de/lambert-azimuthal-equal-area-laea-usage-and-conversion/?lang=en, sivulla vierailtu 19.3.2023). Erot ovat kauttaaltaan suuria, 70-90 prosentin luokkaa. Mercatorin projektio on oikeasuuntainen lieriöprojektio ja suosittu siten etenkin merenkulussa. Sen sijaan projektio vääristää etäisyyksiä ja pinta-aloja etenkin napoja kohti ja vain päiväntasaajalla etäisyydet ja pinta-alat pitävät paikkaansa (https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/mercator.htm, sivulla vierailtu 19.3.2023). Niinpä Suomenkin kohdalla erot ovat suurempia pohjoisessa kuin etelässä.
Veikeää oli minusta verrata LAEA Europeen myös Gauss-Krügerin projektiota, joka on sovellutus Mercatorin projektiosta. Gauss-Krügerin projektio on kuitenkin projisoitu lieriölle, joka leikkaa Maan pintaa pituuspiiriä pitkin. Suomen kartalle visualisoituna tämä näkyy niin, että erot kasvavat kohti itää.
Harjoitus osoittaa minusta hyvin sen, että projektion valinnalla on valtava merkitys erilaisissa maantieteellisen sijainnin visualisointiin liittyvissä tehtävissä. Etenkin niissä tilanteissa, joissa pinta-aloilla tai etäisyyksillä on väliä, on tärkeää, että projektio on oikein valittu. Vastaavasti eri lähteistä saatujen kartta-aineistojen kanssa pääsee varmasti usein jumppaamaan eri projektioiden kanssa (tämän huomasin käytännössäni tehdessäni kurssikerran 6 tehtäviä ja yrittäessäni käyttää Mollweiden projektiota käyttävää rasteriaineistoa yhdessä WGS 89:n kanssa – lopulta onnistuin, mutta QGIS kaatui aika monta kertaa ennen sitä).
LÄHTEET:
https://uizentrum.de/lambert-azimuthal-equal-area-laea-usage-and-conversion/?lang=en, sivulla vierailtu 19.3.2023
https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/mercator.htm, sivulla vierailtu 19.3.2023