University of Helsinki
Viimeinkin sain pullautettua tekstin ulos ja blogiin! Hieman myöhässä kylläkin, sillä jäin tuskailemaan tulvaindeksitehtävän kanssa. Halusin kovasti koittaa tehdä ”haastavamman” version tulvaindeksistä, jossa järvisyysprosessi lasketaan itse, mutta jäin jumittamaan tietokantaliitoksen kanssa. Kärsivällisyys loppui, joten päädyin tekemään tehtävän ihan perustasolla. Ehkä on ylipäänsä parempi koittaa jatkossa tehdä hommat perustasolla ensin ja hifistellä sitten jälkeenpäin, jos haluaa saada kurssin suoritettua…
Kurssikerta 3 sujui jo huomattavasti sutjakammin kuin aiemmat kaksi kurssikertaa. QGIS alkaa olla ohjelmistona jo suhteellisen tuttu, eikä pelkkä ohjeiden seuraaminen tunnu enää niin ylivoimaiselta – nyt ehtii jo vähän ajatella mukana eli pohtia jo tehdessä sitä, miksi jotakin tehdään sen sijaan, että vain koittaisi pysytellä mukana. On aika tärkeää ymmärtää, mitä ollaan tekemässä milloinkin, koska muuten on myös vaikeaa etsiä netistä esim. tutoriaaleja.
Tehtävä 1 – konfliktit ja luonnonvarat kartalla
Tehtävässä 1 yhdisteltiin eri tietokantojen sisältämää tietoa Afrikasta samaan tietokantaan ja samaan visualisointiin. Osa tiedoista oli hajallaan esimerkiksi vanhan mallisissa MapInfo-tiedostoissa, joissa haasteena oli se, että osa valtioista koostui useista (jopa sadoista) pienistä polygoneista (esim. saaret oli piirretty ja tallennettu omiksi polygoneikseen). Harjoituksesta huomasi minusta hyvin, että paikkatiedon ja eri tietokantojen käsittely vaatii välillä aikamoista salapoliisitoimintaa ja myös mielellään eri tietokantamuotojen tuntemusta. Pitää ymmärtää, miten tieto on tallennettu ja mitä tieto koskee, jotta tietoa voi järkevästi yhdistellä ja sitä voi käyttää uusien johtopäätösten tekemiseksi.
Alla oleva karttakuva näyttää öljyesiintymien, timanttikaivosten ja konfliktien sijainnit. Visualisointina kartta on minusta ihan kohtuullisesti onnistunut, ehkä näin jälkiviisautta käyttäen vielä pienentäisin konflikti- ja timanttipalleroiden kokoa, jotta on mahdollista erottaa selkeämmin konfliktien, timanttien ja öljyn sijainnit.
Kartasta voisi periaatteessa vetää johtopäätöksen siitä, että timanteilla ja öljyesiintymillä voi olla vaikutusta konfliktien määrään. Etenkin läntisen Afrikan maissa on valtioita, joissa esiintyy öljyä tai timantteja sekä konflikteja. Toisaalta kartta (sekä kartan attribuuttitaulukko) näyttävää myös konflikteja, jotka eivät sijoitu öljy- tai timanttiesiintymien kanssa samaan maahan, sekä maita, joissa on luonnonvaroja, mutta ei konflikteja. Konfliktien taustalla voikin olla myös paljon muita syitä (hedelmällinen viljelysmaa, vesi…), joita tämä kartta ei näytä. Kovin pitkälle meneviä päätelmiä ei kartasta voi tehdä.
Lisätiedoista, kuten konfliktien tapahtumavuodesta suhteessa timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuoteen olisi hyötyä tehtäessä päätelmiä siitä, mikä on konfliktien ja luonnonvarojen välinen korrelaatio. Lisäksi on hyvä huomata, kuten A. Palmgren tuo blogissaan esiin, on myös alueellisella rajauksella merkitystä: yhden tai muutaman maan rajauksesta ei oikein voi tehdä koko mannerta kattavia päätelmiä. (https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/, viitattu 12.2.2023). Johtopäätöksiä tehdessä pitää olla tarkkana.
Tehtävä 2 – tulvaindeksi
Tässä tehtävässä tuli yhdistellä eri tietokannoista peräisin olevaa tietoa ja tekemällä myös itse laskutoimituksia yhdistetyillä tiedoilla: tulvaindeksi saatiin jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Perusversion tehtävänannossa työskentely eteni ongelmitta siihen saakka, kunnes piti tehdä diagrammeja. Minulla oli hieman hankaluuksia saada sekä ympyrä- että pylväsdiagrammi näkymään kartalla samanaikaisesti. Onnistuin lopulta tallentamalla valuma-aluetietokannasta kopion ja tekemällä ympyrädiagrammin siihen.
Diagrammit eivät minusta ole erityisen havainnollisia – lähinnä niistä näkee, onko alueen järvisyys suurta vai pientä verrattuna muiden valuma-alueiden järvisyyteen. Sinänsä tässä kartassa tieto on ihan riittävä. Joanna oli minusta onnistunut visualisoinnissaan paremmin – hän kuvaa järvisyyttä eri kokoisina pallukoina (https://blogs.helsinki.fi/joznuuti/, viitattu 12.2.2023). Hyvä oivallus!
Näin maallikon näkökulmasta vaikuttaisi siltä, että tulvia esiintyy runsaimmin suurten jokien lähistöllä ja rannikolla. Olettaisin, että Suomessa joet tulvivat pääasiassa keväisin lumien sulaessa, mistä johtuen vesi saattaa tällöin tulvia yli äyräidensä laskiessaan mereen. Järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta näyttäisi olevan suurimmillaan alueilla, joissa tulvaindeksi on pienimmillään. Olisiko niin, että sulavedet mahtuvat paremmin järviin mukaan – veden pinta nousee mutta ei aiheuta tulvimista?
LÄHTEET
Aidan blogi: https://blogs.helsinki.fi/aidapalgeo/
Joannan blogi: https://blogs.helsinki.fi/joznuuti