Kurssikerta 4

T1: Ruututeemakartta

Neljännellä kurssikerralla perehdyimme tiedon esittämiseen ruututeemakartan avulla. Ruudut ovat tyypillisesti neliönmuotoisia alueita, joiden avulla voidaan esittää pinta-alaltaan samankokoisiin jaettuihin alueisiin liittyvää tietoa. Tällainen ruututarkastelu mahdollistaa absoluuttisten ja suhteellisten tietojen esittämistä. Absoluuttisena voidaan esittää lukumääriä, joita voisi olla esimerkiksi ruudussa esiintyvät puistojen tai liikenneonnettomuuksien määrät. Kurssikerralla oli kuitenkin puhetta, että suhteelliset lukuarvot mahdollistavat yleensä alueiden keskinäisen vertailun paremmin.

Yliopistolla paikan päällä harjoittelimme ensiksi esittämään pääkaupunkiseudulla asuvien ruotsinkielisten määrät absoluuttisesti 1 km x 1 km ruuduissa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin informatiivista, sillä ruuduissa voi asua hyvin eri määrä ihmisiä. Esimerkiksi jos kahdessa pääkaupunkiseudun eri  ruuduissa molemmissa asuu 20 ruotsinkielistä, mutta toisessa ruudussa asuu yhteensä 20 ihmistä ja toisessa 250, ei näiden absoluuttisten arvojen vertailu anna lukijalle mitään tietoa. Suhteuttamalla ruotsinkielisten määrä ruudussa asuvaan kokonaislukumäärään, saadaan ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus (kuva 1), ja jolloin tietoja on mielekkäämpi vertailla. Karttaa tehdessäni lukemista parantaakseni korostin kuntarajat ja nimesin kunnat.

Koko pääkaupunkiseutua tarkastellessa (kuva 1) huomataan, että ruotsinkielisiä esiintyy laajalti eteläisissä ja läntisissä osissa pääkaupunkiseutua. Myös tiheitä muutaman kilometrin säteellä olevia  keskittymiä ruotsinkielisiä esiintyy Koillis-Helsingissä ja Luoteis-Vantaalla. Koko kunnan pinta-alaan suhteutettuna ruotsinkielisiä on eniten Kauniaisissa. Myös Espoon kunnassa suurimmassa osassa aluetta asuu vähintään 5 % ruotsinkielisiä ihmisiä. Vähiten ruotsinkielisiä pinta-alaan suhteutettuna on Vantaalla (tästä en pelkällä visuaalisella tarkastelulla ole varma, onko Vantaa vai Helsinki; Vantaa on kuitenkin suurempi kuin Helsinki, mikä voi auheuttaa visuaalista harhaa).

Ruututeemakartassa on tärkeää pohtia, minkä kokoista ruutujakoa käyttää. Syrjänen (2024) toi esille blogissaan, että ruutujen kooilla voidaan kärjistää tai tasoittaa eroja. Syrjäsen esittämä ruutukarttavertailu, jossa ruudut olivat 500 m x 500 m ja 1 km x 1 km, ei tuonut kovin suuria eroja tuloksissa esille. Jaakkola (2024) oli luonut ilmiöstä lisäksi 2 km x 2 km ruutukartan, joka toi milestäni helpommin luettavasti esille ruotsinkielisten jakautumista koko pääkaupunkiseudulla. Pistekarttoihin verrattuna ruutukartoissa voi tarkemmin vertailla eri alueita, kun ruudut rajaavat tarkasteltavan ilmiön samankokoisiin alueisiin. Ruutukarttaan verrattuna koropleettikartta antaa paremmin tietoa ilmiön jatkuvuudesta alueen sisällä.

T2: Pornainen ja rasterikartat

Oppitunnin loppupuoliskolla harjoittelimme korkeusmallirastereiden yhdistämistä, ja kuinka korkeusmallirastereista voidaan tuottaa rinnevarjostusmalli, josta edelleen korkeuskäyrät kartalle (kuva 2). Tämä oli mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista ja konkreettista, mitä maantieteilijä voi tehdä. Hyödynsin oppimaani heti innokkaasti opettaessa yläkoululaisille maantietoa ja selittäessäni heille, mitä kaikkea rinnevarjostusmallilla voi tehdä (harjoittelimme tuolloin siis rinnevarjostusmallin käyttöä jääkautisten maisemien tarkastelussa Paikkatietoikkunassa). Ensi kertaa varten digitoimme Pornaisten alueelle myös suurimmat tiet ja talot. Tehtävä jatkuu seuraavalla kurssikerralla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähteet:
Jaakkola, T. (6.2.2024). Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. Taikamatkalla GIS-velhoksi. [Blogipostaus.] Viitattu 11.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/

Syrjänen, S. (6.2.2024) 4 viikko, Ruututeemakartta. Stella’s blog. [Blogipostaus.] Viitattu 11.2.2024. https://blogs.helsinki.fi/stellasy/2024/02/06/4-viikko-ruututeemakartta/