Helsingin yliopisto
Kurssikerta 7
Seitsemännellä kurssikerralla luotiin aiemman opitun perusteella itse kartta vapaaehtoisista muuttujista itseä kiinnostavista aiheista. Tässä kohtaa selailin muiden opiskelijoiden blogeja saadakseni ideoita, mistä voisin nopeasti ladata jonkin suomenkielisen aineiston kartan tekemistä varten. Vauvani syntyi 3 viikkoa etuajassa, joten olen tehnyt kurssin lopputehtäviä vauvan nukkuessa. Minulla ei oikein ole ollut ylimääräistä aikaa käyttää kaikkein kiinnostavimman datan etsimiseen, joten päädyin tarkastelemaan Suomen kuntien asukkaiden koulutusrakennetta (kuva 1). Ensiksi meinasin Herttuan (2024) blogista inspiroituneena tehdä Paavon postinumeroihin perustuvan tilastodatan perusteella kartan. Halusin kuitenkin tarkastella mieluummin koko Suomen tietoja, joten päädyin selailemaan tilastokeskuksen tilastoja – ja sieltä löysinkin tarkoitukseen sopivan aineiston liittyen väestön koulutusrakenteeseen.
Kartan tekemistä varten latasin kurssikerralla 1 käytetyn Suomen kunnat taustakartan. Sen jälkeen latasin koulutusrakennetta kuvaavan csv-aineiston ohjelmaan. Tässä oli aluksi ongelmia, mutta sain sen lopulta näkymään oikein UTF 8-koodauksella, jolloin sain näkyville ä- ja ö-kirjaimet. Jotta voisin luoda karttaan diagrammeja, minun piti tietokantaliitoksella yhdistää lataamani tilastokeskuksen data Suomen kunnat aineistoon. Liitosta varten muokkasin excelissä tilastokeskuksen dataa siten, että kuntien nimi sarake oli täysin identtinen Suomen kunnat aineiston kanssa. Käytännössä poistin kaikki ylimääräiset rivit pois ja tarkistin manuaalisesti, että kuntien nimet kummassakin aineistoissa olivat identtiset. (Nämä vaiheet siis excelissä ennen koulutusrakenneaineiston lataamista QGIS.) Tietokantaliitokseen käytin aiempien kurssikertojen ohjeita. En heti onnistunut tietokantaliitoksessa, mikä johtui siitä, että unohdin muokata myös target field kentän samaksi kuin join field-kentän. Lopulta tietokantaliitos onnistui. Valmiiseen liitokseen lisäsin vain kuntien nimet sekä suhteelliset osuudet väestön koulutusrakenteesta sisältäen prosenttiosuudet väestöstä, jolla i) ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ii) on suorittanut toisen asteen tutkinnon, iii) on suorittanut erikoisammattitutkinnon ja iv) on suorittanut korkeakoulututkinnon. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden prosenttiosuutta ei ollut aineistossa valmiiksi vaan laskin sen attribuuttitaulukkoon itse. Valmis karttani (kuva 1) sisälsi siis tiedot Suomen kuntien asukasluvuista ja niiden asukkaiden koulutusrakenteesta.
Kuntien asukasluvut eivät ole kovin järkevä tieto koulutusrakenteeseen yhdistettynä, sillä koulutusrakenne sisälsi tiedot suhteellisena eli prosenttiosuuksina. En kuitenkaan tässä elämäntilanteessa jaksanut etsiä uutta aineistoa, esimerkiksi kunnan väestön työllisyydestä, joten käytin kunta-aineistossa olevaa valmista tietoa niiden asukasluvuista. Näin sain kartalla esitettyä kaksi eri muuttujaa eli kuntien asukasluvut (portaittain) ja kuntien väestön koulutusrakenteen (diagrammit). Tärkeintä mielestäni tässä kohtaa oli kuitenkin harjoitella, tai ainakin kerrata, QGIS-ohjelman käyttöä kartan tekemisessä. Koska Suomen kuntia on paljon, karttani ei ole kovin selkeä ja helposti luettava, sillä diagrammit ovat tiheässä ja siitä syystä hyvin pieniä. Lisäsin vielä hieman selkeämmän kartan Pohjois-Suomen kunnista (kuva 2), jossa diagrammit ovat suurempia ja helpommin luettavissa.
Yleistä kurssista
Mielestäni kurssi oli mielenkiintoinen ja opin paljon uutta (ja myös unohtanut paljon) erityisesti ensimmäisen kuukauden aikana, kun en vielä ollut töissä ja pystyin keskittymään täysillä kurssin suorittamiseen. Koen kuitenkin oppineeni edes muutamia QGIS-ohjelman perustoimintoja, kuten vektori- ja rasteriaineistojen lisäämisen ohjelmaan, aineiston erilaisia luokittelua tilastollisesti/visuaalisesti ja csv-tiedostojen lisäämisen. Myös viimeisin kertaus tietokantojen liitoksesta oli hyödyllinen. Lisäksi kartan visualisointi lopuksi New print layout -välilehdellä sujuu jo hyvin. Kurssin puolivälin paikkeilla aloitin tosiaan 3 kk sijaisuuden biologian ja maantiedon opettajana, jolloin tein 12h työpäiviä eikä energiaa ollut enää loppukurssin tehtävien tekemiseen. Kurssikerrat 6 ja 7 minun oli tarkoitus tehdä äitiyslomallani, mutta vauvani syntyi etuajassa ennen äitiysloman alkua. En esimerkiksi ehtinyt kokeilla karttojeni lisäämistä Google Earthiin, mutta ajattelin kyllä kokeilla sitä vielä joskus kurssin ulkopuolella. Lisäksi uskon, että tulen opettajan työssä hyödyntämään ohjelmaa erilaisten karttojen tekemisessä. Sijaisuuden myötä huomasin, että valmiita karttapohjia esimerkiksi erilaisia karttakokeita varten on todella huonosti saatavilla, jolloin jouduinkin tekemään ne itse. Lisäksi kurssilla oli mielenkiintoista ja opettavaista tutustua muiden opiskelijoiden blogeihin. Luin niitä ahkerasti, vaikka kaikkia en hyödyntänytkään varsinaisesti oman blogini tekemisessä. Blogini ei ole täydellinen, mutta sain sen lopulta kasaan ja siihen olen tässä kohtaa erittäin tyytyväinen! 🙂
Lähteet:
Herttua, A. (15.3.2024). 7. viikko: Postinumeroalueita ja yksin asumista. Aidan GIS-taival. [Blogipostaus.] Viitattu 16.5.2024. https://blogs.helsinki.fi/aiheai/7-viikko/
Tilastokeskus. 2024. Viitattu 15.5.2024. https://stat.fi/tilastotieto