1. kurssikerta – MapInfo ja koropleettikartta

Tämän blogin tarkoituksena on kerätä kaikki TAK 14- kurssin harjoitukset yhteen paikkaan. Kurssin tarkoituksena on perehtyä tarkemmin paikkatietoaineistoon ja sen tuottamiseen sekä analysointiin. Oman toiminnan arviointi on kurssilla keskeisessä asemassa, joten tämä ei ole pelkkää teknistä suorittamista vaan vaatii kriittistä tarkastelua omaan tekemiseen. Kurssilla on tarkoitus seurata myös muiden kurssilaisten blogeja sekä viitata niihin. Tämä avaa varmasti uusia näkökulmia tehtäviin. Oman julkisen blogin pito tuntuu aluksi hieman epämukavalta. Kirjoittaminen ei ole vahvuuteni enkä ole siitä hirveästi pitänyt aikaisemmin. No, hyvästä harjoituksesta tämä käy.

Ensimmäisen kurssikerran aiheena oli kerrata MapInfon toimintaa sekä tehdä lopuksi oma, aineistosta vapaasti valittava kartta Helsingistä tai Suomesta. MapInfon kertaus oli paikallaan, sillä ohjelman käyttö oli unohtunut melkein kokonaan. Tunnilla ohjelman käyttö ohjeiden perässä tehden tuntui melko helpolta, mutta eri asia voi olla ohjelman itsenäinen käyttö myöhemmin.

Oman kartan tein Suomen kuntien taloudellisesta huoltosuhteesta eli kuinka monta työtöntä sekä työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti. Aineistona oli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto vuodelta 2010. Aineiston siirtäminen histogrammityökaluun (kuva 1.) osoitti aineiston olevan hieman vinosti jakautunut.

histogrammi

Kuva 1. Histogrammi suomen taloudellisesta huoltosuhteesta

 

Valitsin aineiston luokitteluksi kvantiilit, koska se sopii sekä normaalijakaumiin että vinoihin jakaumin. Ja kun kyseessä on vain hieman vinosti jakautunut aineisto niin tässä kohtaa varmaan parasta käyttää juuri kvantiileja.

Kartan väriksi (Kuva 2.) valitsin sinisen eri sävyt, jotka löytyivät MapInfosta suoraan. Kartalla sävyerot ovat mielestäni riittävät ja kartan tulkinta onnistuu hyvin. Huoltosuhde on pienimmillään kaupunkiseuduilla sekä pohjanmaan rannikolla. Poikkeuksen muodostaa Kittilän kunta, joka kuuluu myös alimpaan huoltosuhdeluokkaan. Tähän selityksenä on varmaankin matkailu- ja laskettelukeskusten sijainti kunnan alueella tarjoten töitä alueen asukkaille. Taloudellinen huoltosuhde kasvaa tasaisesti mitä enemmän maaseudulle siirrytään. Itä- Suomen ja Etelä- Lapin alue erottuu yhtenäisenä korkean huoltosuhteen alueena.

suomi (2)

Kuva 2. Suomen taloudellinen huoltosuhde

 

Vertasin omaa kartaani muiden kurssilaisten karttoihin, jotka vaikuttavat huoltosuhteeseeen. Hertta Lehmävirran kartta kuntien työttömyysasteesta noudatteli samoja linjoja oman karttani kanssa. Eroavaisuudet kartoissa johtuvat huoltosuhteen määritelmästä, johon lasketaan myös eläkeläiset, nuoret ja muut työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Myöskin Christa Sallasmaan kartta eläkkeellä olevien määrästä sekä Natalia Erfvingin kartta työssäkäyvien osuudesta noudatteli oman karttani linjoja. Voidaankin todeta, että kartan aineiston jaottelu on onnistunut tai ainakin samoilla linjoilla muiden kanssa. Edellämainittuja karttoja tutkimalla pystyy myös muodostamaan kuvan kuntien huoltosuhteesta vaikka ei olisi nähnyt huoltosuhdekarttaa laisinkaan.

 

Työssäkäyntitilasto 2010, Tilastokeskus.

Histogrammityökalu <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Erfving, Natalia (2014). Kurssikerta 1: MapInfoon tutustuminen & koropleettiteemakartta <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/2014/01/15/kurssikerta-1-mapinfoon-tutustuminen-koropleettiteemakartta/> Luettu 17.1.2014

Lehvävirta, Hertta (2014). Ensimmäinen kurssikerta: tutustumista MapInfoon <https://blogs.helsinki.fi/herttale/2014/01/15/ensimmainen-kurssikerta-tutustumista-mapinfoon/> Luettu 17.1.2014

Sallasmaa, Christa (2014). Kurssikerta 1: MapInfoon tutustuminen ja koropleettikartta <https://blogs.helsinki.fi/christas/2014/01/15/kurssikerta-1-mapinfoon-tutustuminen-ja-koropleettikartta/> Luettu 17.1.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *