Kurssikerran aiheena oli MapInfon muut teemakartat sekä kahden päällekkäisen teeman käyttö kartassa. Tunnin lopuksi oli tarkoituksena käyttää jotakin tunnilla harjoiteltua teemakarttaesitystä omassa kartassa. Alueen ja esitettävät asiat sai itse päättää. Päätin tehdä kahden päällekkäisen teeman kartan. Alueeksi valitsin Uudenmaan ja teemoiksi ”korkea-asteen tutkinto %” (Tilastokeskus 2010) sekä ”valtionveronalaiset tulot euroina” (Tilastokeskus 2009).

Molemmat aineistot olivat vinosti jakautuneita, joten jaoin molemmat kolmeen tasaväliseen luokkaan. Kuten tunnilla kävi ilmi, kolme on maksimi määrä luokkia päällekkäisten teemakarttojen kanssa, jotta kartta pysyy luettavana ja selkeänä.

Korkea-asteen tutkinnot päätin esittää vihreän eri sävyillä ja valtion veronalaiset tulot pisterasterilla (kuva 1). Lisäsin karttaan myös kuntien nimet, jotta sitä olisi helpompi tulkita. Mielestäni kartasta ei tullut liian täyteen ahdettu. Pohjoisnuoli olisi voinut olla tummempi, jotta se erottuisi paremmin ja jostain syystä mittakaavan kilometrit ei pysynyt tasalukemassa. Pientä hienosäätöä siis seuraavaan karttaan.

Kuva 1. Kahden päällekkäisen teeman koropleettikartta korkea-asteen tutkintoprosentista ja valtionveronalaisista tuloista.

Valitsin teemat, koska halusin nähdä, onko näillä kahdella asialla yhteyttä ja miten ne jakautuvat alueellisesti. On hyvä muistaa, kuten Anna Laitinen blogissaan kirjoittaa: “Vaikka karttojen rasteroinnit tai väritykset sopisivatkin yhteen, ei tämä välttämättä viesti suoraan ilmiöiden kausaalisuudesta”. Olettamuksena oli, että valtionveronalaiset tulot seuraavat korkea-asteen tutkintojen määrää. Vähäinen korkea-asteen tutkintojen määrä ja pienet veronalaiset tulot näyttävätkin olevan olettamuksen linjassa. Ainoastaan Raasepori ja Pornainen erottuvat tästä joukosta. Itäisellä Uudellamaalla on muuhun Uuteenmaahan verrattuna vähäisempi korkea-asteen koulutus ja pienemmät tulot. Myös Luoteis- Uusimaa erottuu kartalta samoilla kriteereillä. Tiedot ja kartta ovat tosin hieman vanhentuneita: Karjalohja, Lohja ja Nummi- Pusula ovat yhdistyneet yhdeksi kunnaksi ja nykyinen tilanne näyttäisi varmasti hieman erilaiselta. Helsinkiä, Vantaata ja Keravaa kiertää hyvätuloisten kuntien ketju, mutta korkea-asteen tutkintojen ja tulojen välistä yhteyttä ei enää olekkaan näissä kunnissa.

Kartasta näkee, kuinka hyvinkoulutettu ja hyvin tienaava väestö on sijoittunut kehyskuntiin ja Espooseen. Uudenmaan laitamille asti tämä tilanne ei kuitenkaan yllä. Voisi kuitenkin kuvitella, että Uudenmaan laitamillakin tilanne on parempi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Täytyy kuitenkin huomata, että karttaesityksen ”köyhien” ja ”rikkaiden” asukkaiden kuntien ero on pienimmillään 2500€, ja näiden väliin mahtuvat yhdeksän ”keskinkertaisesti ansaitsevien” asukkaiden kuntaa. Joten toisaalta erot ovat pieniä, mutta ääripäiden ero on taasen hyvin suuri. Ylimmän tuloluokan suuri vaihteluväli selittyy Kauniaisten ylhäisellä yksinäisyydellä kärjessä, jonka ero seuraavaan kuntaan on huimat noin 15000 euroa (kuva2).

Kuva 2. Histogrammi valtionveronalaiset tulot uudenmaan kunnissa.

Lähteet:

Histogrammityökalu <http://illuminations.nctm.org/Activity.aspx?id=4152>

Laitinen, Anna (2014). Kurssikerta 2. <https://blogs.helsinki.fi/annalait/2014/01/30/toinen-kurssikerta/> Luettu 8.2.2014

Oppilaitostilastot 2010, Tilastokeskus

Tulonjakotilasto 2009, Tilastokeskus