Viikko 2: Ensimmäinen kurssikerta

Toisen kurssitehtävän tekeminen alkaa kohdallani huomattavasti ensimmäistä lupaavammin, kun perjantaiaamuna kiipeän Lah(d)essa Z-junaan klo 6.14 ja matkaan kohti jännittävää, itselleni ensimmäistä GIM-kurssikertaa. Työskentely on toden totta mukavampaa keskittymällä vain toistamaan kaiken luokkatilan edessä tapahtuvan ja hetkittäin minulla on jopa aavistus siitä, mitä ohjelmalla toteuttamani komennot oikeasti tarkoittavat. Toisaalta putoan kyydistä heti, jos keskittymiseni syystä tai toisesta herpaantuu edes hetkeksi ja siinä sitten istutaan yhtenä suurena kysymysmerkkinä, kunnes turhautuminen ylittää ylpeyden ja alistun kysymään neuvoa päästäkseni takaisin QGIS:n aallonharjalle. Ja mitä tuohon avun pyytämiseen tulee, sain kurssin opettajalta ystävällisen kehotuksen nostaa käden pystyyn heti ongelmien ilmettyä, eikä vasta tuntia myöhemmin, nimittäin jälkimmäisenä mainitun taktiikan on havaittu ottavan ylpeyden päälle vielä huomattavasti ensimmäistä enemmän. Otetaan tämä harjoitteluun!

Päivän aiheena oli erityisesti erilaisten koordinaatistojen erot ja vääristymät. Aiheen havainnollistaminen aloitettiin piirtämällä kartalle Pohjois-Suomen päälle alue, jonka pinta-alaa lasketiin eri projektioilla. Lisäksi mittasin Suomen leveintä kohtaa samoja projektioita käyttäen. Tulokset on havainnollistettu taulukossa alapuolella. Taulukon arvot etenkin pinta-alojen suhteen tosin heittelevät niin paljon, että epäilen yksikön vaihdelleen kesken sen tekemisen. Esimerkiksi Johannan blogipostauksesta löysin luotettavamman oloisen taulukoinnin, jossa oli lisäksi tarkasteltu useampaa koordinaatistoa.

Tärkein visualisointikeino oli kuitenkin kartta, jossa esitetään luokiteltuna kahden eri projektion prosentuaalisia eroja kuntien pinta-aloissa. Tarkalleen en muista, mitä projektioita olin vertaillut kurssikerran aikana tekemiini karttoihin, sillä olin onnistunut hävittämään tuottamani kartat jäljettömiin. Pääsin siis kertailemaan tunnin harjoituksia tekemällä alusta alkaen uuden kartan. Jonkin verran vaadittiin ohjeistuksen läpikäymistä uudelleen, mutta sain tuotettua kartan, jossa vertailen Mercatorin ja Lambertin projektioiden eroja. Alla olevassa kartassa on havainnollistettu sitä, kuinka monta prosenttia pinta-alat ovat oikeakulmaisen Mercatorin projektion mukaan suuremmat kuin Lambertin oikeapintaisella projektiolla. Kuten kartasta voidaan havaita, ovat vääristymät sitä suurempia, mitä pohjoisemmaksi mennään, sillä Mercatorin projektio laajentaa pinta-aloja lähellä napoja säilyttääkseen kulmat oikeina. 

Kuva 1. Pinta-alojen vääristymät Lambertin ja Mercatorin projektioiden välillä

Kartan ulkoasuun ja luokitteluun olen tyytyväinen, mutta legendan laatiminen vaatii vielä harjoittelua. Näin jälkikäteen huomasin, että karttaan olisi pitäny lisätä otsikko jo QGIS:n tulosteikkunassa, legendasta puuttuu merkintä pinta-alojen muutoksen yksiköstä (%) sekä “kuntarajat” selite ei ole kuvaava. Huolellisuutta ja parempaa onnea ensi kertaan siis!

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/johanleh/2019/01/30/projektion-tarkeys/ (luettu 8.2.2019)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *