Viikko 6: Paleltumista ja turhautumista

Viime viikkoisen euforian jälkeen sain kylmän paluun todellisuuteen, kun lähdimme päivän aluksi tuntuvaan pakkaseen analysoimaan lähialueen kohteiden turvallisuutta, miellyttävyyttä ja käyttötarkoituksia. Onneksi sentään paistoi aurinko, joka lämmitti edes mieltä, vaikka sormet jäätyivätkin niin, ettei puhelimen näyttö meinannut tunnistaa kosketusta vastauksia näpytellessä. Opetuskerta ei myöskään ollut erityisen nousujohteinen, sillä pääsin tuntien ajan kokemaan pari viikkoa lähes piilossa pysynyttä äärimmäistä GIS-turhautumista ja epätoivoa. Yhdessä tehty tehtävä sujui tuttuun tapaan helposti oheistusta seuraten, mutta omatoimiset tehtävät ottivat pahasti hermoon.

Lopputulokseksi sain vaaditut kolme karttaa, mutta niiden informatiivinen ja visuaalinen arvo jäivät molemmat selkeästi standardieni alle. Tehtävänä oli tuottaa omavalintaiset kartat koskien maanjäristyksiä, tulivuoria, meteoriitteja tai niiden yhdistelmiä. Aloitin helpolla aiheella ja maanjäristykset viimeiseltä kolmeltakymmeneltä vuodelta löysivätkin helposti tiensä kartalle, eikä niiden luokittelunkaan kanssa ollut mitään ihmeellistä (kuva 1). Maanjäristysten lisäksi päätin lisätä toiselle kartalle viimeisen 65 vuoden aikana purkautuneet tulivuoret (kuva 2). Toinen kartta on vähän epäselvä, sillä kohteet menevät jonkin verran päällekkäin, mutta yritykseni havainnollistaa maanjäristyksiä jotenkin muuten (kartta 3) vei minulta innon tehdä mitään haastavampaa. Kolmas kartta on informatiivisesti yksi heikoimmista koskaan tekemistäni, mutta edes parin tunnin yrittämisellä en onnistunut hyödyntämään päivän teemaa, interpolointia, mitenkään paremmin. Kartan tavoitteena oli kuvata alueiden alttiutta voimakkaille maanjäristyksille, mutta ymmärrykseni aineiston ja ohjelman käytöstä ei riittänyt siihen, että olisin saanut niitä kuvattua todenmukaisesti. Nythän matalimpina arvoina kartalla näkyvät alueet, joissa on tapahtunut 7 magnitudin maanjäristyksiä, eikä suinkaan alueet, joilla maanjäristysriski olisi matalin.

Kuva 1: Yli 7 magnitudin maanjäristykset viimeisen 30 vuoden ajalta
Kuva 2: Yli 7 magnitudin maanjäristykset viimeisen 30 vuoden aikana sekä vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret
Kuva 3: Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret sekä eri alueiden yli 7 magnitudin maanjäristyksille altistuminen viimeisen 30 vuoden aikana

Halusin esittää aiheen Tyynimeri-keskeisenä karttana, sillä Tyynenmeren tulirengas on ennen kaikkea tulivuorten, mutta myös voimakkaiden maanjäristysten suhteen keskeisessä osassa. Oikea projektio löytyi helposti pienellä googlailulla, mutta aineistona olleet valtioiden rajat eivät suostuneet millään piirtymään kartalle oikein, vaikka asetin niille saman projektion. Tulivuoret ja maanjäristykset ovat eri vuosilta, sillä en viitsinyt tehdä enää uutta maanjäristysaineistoa, koska litosfäärilaattojen jatkuvan liikkeen seurauksena tulivuorenpurkausten ja maanjäristysten sykli on jokseenkin vakio ja samat alueet korostuvat vuosikymmenestä toiseen.

Olisin mieluusti lisännyt karttoihin litosfäärilaattojen rajat havainnollistaakseni niiden sijainnin yhteyttä esitettyihin ilmiöihin. Tähän sopiva aineisto olisi varmasti löytynyt melko helposti, mutta olin jo käyttänyt tuhottomasti aikaa karttoihini, enkä ehtinyt enää tehdä tätä toimenpidettä. Tähän mennessä löysin vasta muutaman blogipostauksen tältä kurssikerralta, eikä kenenkään blogissa toistaiseksi ollut karttaa, jossa näkyisi laattarajat.  Ihastusta herätti kuitenkin Jaisan kartta, jossa hän oli hyödyntänyt bufferointia ja valinnut tulivuoret, joiden läheisyydessä oli tapahtunut tietyn voimakkuinen maanjäristys valittuna ajanjaksona. Puolestaan NASAn Earth Observatory -sivuilta löysin kartan, johon oli merkitty erilaisia siirroksia, aktiivisia erkanemisvyöhykkeitä sekä joitakin tulivuoria (kuva 4).

Kuva 4: NASAn kartta siirroksista ja tulivuorista

Karttojen oli tavoitteena olla sellaisia, jotka toimisivat opetustarkoituksessa, joten eipä tule minusta opettajaa ainakaan tämän kurssikerran perusteella. Vaikka naamani jo lukion Geomedia-kurssin oppikirjoissa pyöriikin, on näistä karttaesityksistä vielä pitkä matka siihen, että karttani eksyisivät oppikirjan sivuille.

Lähteet:

https://blogs.helsinki.fi/jaisa/2019/02/26/81/ (luettu 27.2.2019)

https://earthobservatory.nasa.gov/features/Tectonics (luettu 27.2.2019)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *