Toinen kurssikerta: päällekkäiset teemat

Toisella kurssikerralla tutustuimme syvemmin MapInfon käyttömahdollisuuksiin teemakarttojen tuotannossa. Kävimme läpi mahdollisten esitystapojen skaalaa sekä niiden soveltuvuutta eri muuttujien kuvaamiseen. Kurssikerran itsenäisesti suoritettavan osuuden aiheena oli päällekkäisten teemojen käyttö koropleettikarttaesityksissä: tarkoitus oli tuottaa informatiivinen ja moniuloitteinen karttaesitys, jossa yhdistyisivät samaa ilmiötä kuvaavat aineistot toisiaan tukevalla tavalla (esimerkiksi absoluuttiset ja suhteelliset arvot kuten työttömyysaste ja työttömien työnhakijoiden määrä). Vaihtoehtona oli tuottaa päällekkäisesitys kahdesta eri ilmiöstä, joiden yhteisvaihtelua tarkastelemalla voitaisiin tehdä havaintoja ilmiöiden välisestä mahdollisesta tilastollisesta riippuvuussuhteesta.

Aineiston valinta oli minulle hankalaa, sillä halusin esittää kartallani kaksi selkeästi korreloivaa ilmiötä. Toisaalta en kuitenkaan halunnut tarttua liian itsestäänselviin teemoihin korrelaation kuvaamisessa. Suljin siis ulkopuolelle lähes tai täysin samaa aihetta kuvaavat aineistot, joiden yhdistämisen ja tuplaesittämisen tuottama lisäinformaatioarvo jäisi mielestäni olemattomaksi – tällaisia olisivat olleet esimerkiksi yli 65-vuotiaiden osuuden ja eläkkeellä olevien osuuden yhdistäminen samaan karttaesitykseen. Lisäksi halusin välttää sellaisten aineistojen yhdistämistä, joissa korrelaation aiheuttajana oli selkeästi jokin tarkastelun ulkopuolinen syy. Esimerkiksi vältin tietoon tulleiden rikosten määrän ja työttömien määrän kuvaamista samalla karttapohjalla absoluuttisina lukuina, sillä molempien esiintyvyys on todellisuudessa eniten riippuvainen kunnan väkiluvusta. Toisaalta näiden muuttujien arvojen muuttaminen suhteellisiksi (esim. työttömyysaste + tietoon tulleet rikokset/väestömäärä) nostaisi kartan informaatioarvoa jo huomattavasti.

Muutaman tunnin toivottoman ähellyksen jälkeen päädyin kuitenkin tarkastelemaan suhteellisen helppoa ja itsestäänselvää kombinaatiota: pohjakarttani sävyt kuvaavat 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalista osuutta kunnan väestöstä ja pisteobjektit taas luonnollisen väestönlisäyksen määrää suhteessa kunnan väkilukuun. Jaoin siis luonnollisen väestönlisäyksen väkiluvulla, jotta kartan visuaalinen ilme ei johtaisi virheellisiin tulkintoihin alueen syntyneisyydestä ja kuolleisuudesta. Kun arvot kuvataan valmiiksi suhteellisina, kartta on helpompi ymmärtää myös sellaiselle henkilölle, joka ei tunne aihealueen terminologiaa (esim. luonnollinen väestönlisäys eli kuolleiden määrä vähennettynä syntyneiden määrästä) tai huomaa ajatella kuntien välisiä eroja väkiluvuissa ja suhteuttaa esitettyjä arvoja niihin. Kartaltani (kuva 1) on luettavissa selkeä korrelaatio, mikä tuskin yllättää ketään: kunnissa, joissa vanhusikäisten osuus on korkea, on sekä suurin kuolevuus että alhaisin syntyvyys, jolloin myös luonnollisen väestönkasvun (syntyneiden määrä – kuolleiden määrä) on oltava heikompaa kuin nuoremman väestöpohjan kunnissa. Kartan varsinainen informaatioarvo liittyykin muuttujien toisiaan vahvistavaan ja tukevaan vaikutukseen – mielestäni kartta korostaa hyvin eroja taantuvien kuntien ja kasvukuntien välillä ja toisaalta tuo ilmiöiden alueellisen ulottuvuuden selkeästi esiin.

pak_karttakk2

Kuva 1. 65 vuotta täyttäneiden osuus ja luonnollinen väestönkasvu suhteutettuna väkimäärään Uudellamaalla. Muuttujien korrelaatiota on havainnollistettu päällekkäisillä teemoilla. Lähde: Tilastokeskus 2010.

Oppimisprosessistani voin tässä vaiheessa todeta, että vaikka ohjelman mekaaninen käyttö teemakarttatuotannossa alkaakin hiljalleen sujua, en koe vielä olevani kovinkaan hyvin perillä MapInfon toimintalogiikasta. Yhdynkin vuolaasti Tiia Seeven turhautumiskokemukseen, josta hän kirjoittaa blogissaan seuraavaa:

“Mekaaninen ulkoaopettelu tai onnistunutkaan ohjeiden seuraaminen ei tuo minulle oppimisen tunnetta, koska en varsinaisesta ymmärrä, mitä teen. Osaanhan minä komentaa MapInfon tekemään minulle koropleettikartan, mutta jos jokin menee vikaan, korjauskeinoni ovat kovin rajalliset.”

Kykyni muokata ja korjata tuottamiani karttaesityksiä MapInfossa on enemmänkin kuin rajallinen. Siksi veinkin tuottamani karttatiedoston vektorimuotoisena CorelDraw -ohjelmaan, jossa kaikenlainen muokkaus ja visuaalisen ilmeen hiominen on helpompaa. Myös Johanna Hakanen kirjoittaa blogissaan MapInfon ja CorelDraw- ohjelman käyttäjäystävällisyydestä:

“Kartan muokkaaminen Corelilla oli helppoa ja nopeaa ja sai MapInfon tuntumaan todella jäykältä ja epäloogiselta.”

Mutta kuten Johannakin myöhemmin blogissaan toteaa, on turhautumisessa luultavasti kyse vain tottumattomuudesta ja uuden toimintalogiikan opettelemiseen kuuluvasta alkukankeudesta. Uskon siis, että kurssin edetessä ja ohjelman tullessa tutummaksi myös sen käyttölogiikka aukeaa, oli pääni sitten puusta tahi ei. 😉

Lähteet:

Hakanen, J (2014). Kurssikerta 2: Lisää teemakarttoja ja kaksi päällekkäistä teemaa. <https://blogs.helsinki.fi/johakane/2014/01/21/kurssikerta-2-lisaa-teemakarttoja-ja-kaksi-paallekkaista-teemaa/> Viitattu 28.1.2014.

Seeve, T (2014). Kurssikerta 2 osa 1: Tuplateemat. <https://blogs.helsinki.fi/setiseti/2014/01/24/kurssikerta-2-tuplateemat/> Viitattu 28.1.2014.

Tilastokeskuksen tilastotietokanta. Tilastokeskus 2010.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *