Kolmas kurssikerta ja MapTuska

Kolmas kurssikerta koetteli hermojani: onnistuin tekemään MapInfolla luultavasti kaikki mahdolliset virheet ennen kuin sain kurssikerran itsenäisen karttatyön valmiiksi. Onneksi opettajamme Arttu ja muut kurssilaiset olivat enemmänkin kuin kärsivällisiä ja auttavaisia MapTuskani suhteen (kiitos Johanna!). Tärkein oppimani asia kurssikerralta on se, ettei Pakittamaan sovi tulla alle kuuden tunnin yöunilla. MapInfon kanssa ei pärjää ilman riittävää tarkkuutta ja keskittymiskykyä – ainakaan tällainen aloitteleva paikkatietoartisti.

Kurssikerran aikana harjoittelimme tietokantojen muokkaamista käytettävämpään  muotoon. Opettelimme yhdistämään dataa tietokantojen sisällä ja tuomaan lisää dataa sekä toisista tietokannoista että ulkopuolisista lähteistä. Harjoitus toteutettiin valmiin afrikkateemaisen aineiston avulla, joka kuvasi muutamia erilaisia muuttujia (mm. internetkäyttäjien osuus, facebook -käyttäjien osuus, timanttikaivosten, öljykenttien ja konfliktien määrä) valtioittain.

https://blogs.helsinki.fi/tuomasli/files/2014/01/Afrikkakesken.png


Kuva 1.
Tuomas Lillebergin harjoituskartta Afrikan konfliktialueista (vihreällä) ja timanttikaivoksista (mustalla). Lähde: Lilleberg, T (2014).

 

Harjoituskarttatuotokseen (kuva 1: Lilleberg, 2014) valittiin viimeisimmät konfliktit (vihreällä) ja timanttikaivokset (mustalla). Varsinaisiin tietokantoihin oli tallennettu tietoa konfliktien laajuudesta ja alkamisvuodesta, timanttikaivosten löytämisvuodesta, kaivausten aloitusvuodesta ja tuottavuudesta sekä öljylähteiden löytämisvuodesta, poraamisen aloitusvuodesta ja tuottavuudesta. Lisäksi tietokanta sisälsi tietoa internetin käyttäjämääristä eri vuosina. Olisi mielenkiintoista tarkastella aineistosta näiden muuttujien välisiä riippuvuussuhteita – onko esimerkiksi arvomineraalin löytymisvuodella ja konfliktin puhkeamisvuodella selkeää korrelaatiota, kuinka löydöksen laajuus ja tuottavuus vaikuttavat konfliktin puhkeamiseen ja laajuuteen ja kuinka konfliktin puhkeaminen tai arvomineraalin löytyminen vaikuttavat internetkäyttäjien määrään vuosien mittaan. Tuotetulta harjoituskartalta ei ole suoraan luettavissa selkeää korrelaatiota mineraalilöydöksen ja konfliktin syttymisen välillä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät nämä kaksi voisi korreloida tapauskohtaisesti voimakkaastikin.

Kurssikerran itsenäisesti suoritettava osuus oli tulvaindeksikartan (kuva 2) tuottaminen. Kartan alueyksiköt muodostuvat valuma-alueista eivätkä siksi noudattele hallinnollisia rajoja kovinkaan hyvin. Tulvaindeksiteeman päälle tuli lisäksi liittää järvisyysprosentteja kuvaava pylväsdiagrammiesitys. Histogrammikuvaajan perusteella aineiston jakaumassa oli sekä vinon että epämääräisen jakauman piirteitä. Valitsin aineiston luokittelutavaksi luonnolliset luokkavälit, joita lisäksi pyöristin helpommin hahmotettavaan suuntaan. Valitsin tämän luokittelutavan, sillä halusin sijoittaa selvästi muista havainnoista poikkeavat arvot omaan luokkaansa. Tämän takia ylimpään luokkaan sijoittuukin ainoastaan kaksi havaintoa.

Tulvaindeksikartta


Kuva 2.
Tulvaindeksi ja järvisyys päävaluma-alueittain.

Kartalta voi tehdä kaksi kiinnostavaa havaintoa: sen lisäksi, että kaikki suuren tulvaindeksin valuma-alueet sijaitsevat rannikolla, järvisyyden ja tulvaindeksin välillä näyttäisi olevan voimakas negatiivinen korrelaatio. Toisin sanottuna suuri järvisyysprosentti näyttäisi vähentävän tulvahuippuja ja pieni vastaavasti äärevöittävän virtaaman vaihtelua. Havaintoa voidaan selittää sillä, että tulvahuippujen aikana järvialtaat hidastavat virtausnopeutta, sillä ne toimivat väliaikaisina vesivarastoina. Lisäksi järvialtaat sijaitsevat tasaisilla maastonkohdilla, joilla virtausnopeus on luonnollisesti alhainen. Tarkastelun ulkopuolisena selittävänä tekijänä voidaankin nähdä maaston viettoon ja topografiaan liittyvät seikat: joen yläjuoksun ja alajuoksun välisen korkeuseron kasvaessa myös joen virtausnopeus kasvaa. Voimakas maastonvietto sekä äärevöittää tulvahuippuja että vaikeuttaa järvialtaiden syntymistä. Toisaalta tasaiset ja alavat alueet ovat kaikista eniten alttiina tulvien aiheuttamille haitoille, sillä alavalla maalla vesi leviää laajalle aluelle ja tulvahuiput myös kestävät kauemmin. Myös maaperän ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat tulvahuippujen äärevyyteen: rannikoiden savimaa on tiivistä ja vettä läpäisemätöntä, mikä osaltaan kasvattaa tulvariskiä. Lisäksi jokirantojen tiivis rakentaminen heikentää maaperän kykyä absorboida vettä.

Lähteet:

Lilleberg, T (2014). Kuva 1. <https://blogs.helsinki.fi/tuomasli/files/2014/01/Afrikkakesken.png> Viitattu 29.1.2014.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *