2. Kurssikerta

Toisen kurssikerran aihe ja tavoiteet

Tällä kurssikerralla kävimme läpi erilaisia rajapintojen kautta haettava aineistoja. Niin rasteri- kuin vektoriaineistolle on omanlaisensa, rasteriaineistolle on WMS-palvelut ja vektoriaineistolle WFS-palvelut.
Luennon aikana visualisoimme eri projektioiden vaikutusta pinta-alaan. Tästä oli helppo huomata, miten projektio saattoi vääristää pinta-alaa paljonkin. Siitä aiheesta teimme myös seuraavan harjoituksen.

Projektioiden luomat vääristymät

Toisen kurssikerran harjoituksen tarkoituksena oli vertailla, miten eri projektiot vääristävät Suomen pinta-alaa. Itse vertasin ETRSTM-TM35FIN-projektiota ensin oikeakulmaiseen Mercatorin projektioon (kuva 1) ja sitten Robinsonin projektioon (kuva 2). Mercatorin projektio säilyttää alueiden muodot oikeina, mutta vääristää mittasuhteet. Robinsonin projektio ei säilytä alueiden muotoja tai mittasuhteita täysin, vaan pyrkii kompromissiin näiden välillä. ETRS-projektio näyttää Suomen hyvin pienillä virheillä, kun taas Mercator-projektiossa virhe kasvaa aina suuremmaksi, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan.

Kuva 1. Mercator projektion pinta-alan vääristymä suhteessa ETRSTM-TM35FIN (%).

Robinsonin projektiolla laskettu pinta-alan vääristymä ei ole ollenkaan niin dramaattinen kuin Mercatorin projektiolla. Siitä huolimatta virhe on näkyvä, ja aivan kuten Mercatorin projektiossa, myös Robinsonin projektiossakin virhe kasvaa napoja kohti mentäessä.

Kuva 2. Robinsonin projektion pinta-alan vääristymä suhteessa ETRSTM-TM35FIN.

Mitä opin?

Viimeviikkoon verrattuna olemme edenneet aikalailla, ja QGIS-ohjelmana tuntuu tutummalta, vaikka kertausta kyllä tarvitsen edelleen. Blogin puolesta alkaa myös sujua, esimerkiksi kuvien lisääminen sujui tällä viikolla ongelmitta.
Harjoituksia tehdessäni kokeilin visualisoida karttaa vaihdellen muuttujien luokkamääriä. Yleensä suositellaan käytettäväksi viittä eri luokkaa, mutta Mercatorin projektiossa kartta ei näyttänyt tarpeeksi informatiiviselta silloin (kuva 3). Tämän vuoksi päädyin eri kokeilujen jälkeen kahdeksaan luokkaan Mercatorin projektiossa, sillä 10 luokkaa vaikutti jo liian sekavalta. Annikka Innanen puolestaan mainitsi blogissaan, miten joihinkin esityksiin vähempi luokkien määrä oli sopivampi. Onkin siis tärkeää kokeilla, ja miettiä mikä sopii sen hetkiseen esitykseen parhaiten.

Kuva 3. Mercator projektion pinta-alan vääristymä visualisoituna viidellä luokalla.

Lähteet

Innanen, A. (2021). Harjoitus 2: Pinta-alojen vertailu eri projektioissa.

http://https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/01/27/harjoitus-2-pinta-alojen-vertailu-eri-projektioissa/
Viitattu 1.2.2021

Kurssimateriaali: KK2_Harjoitus 2

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *