Kurssikerran aihe
Kurssin kolmannella kerralla harjoittelimme eri tietokantojen yhdistelemistä, sekä alkuperäisten aineistojen muokkausta ennen yhdistämistä, jos sille on tarvetta. Alkuperäistä aineistoa voi joutua muokkaamaan esimerkiksi silloin, jos aineisto on liian yksityiskohtaista, kuten harjoitteluaineistomme Afrikka, jossa jokainen yksittäinen saari oli merkattu erilleen. Tämän vuoksi yhdistimme jokaiseen valtioon sille kuuluvat saaret niin, että valtion kaikki tiedot olivat yhtenä rivinä atribuuttitaulukossa.
Tämän lisäksi harjoittelimme datan tuomista Excelistä QGIS-ohjelmaan. Tällöin data täyttyy tallentaa Excelissä csv. -muotoon, jotta sen saa avattua QGIS-ohjelmassa.
Afrikka-aineisto
Pysyin kurssikerralla hyvin mukana, kun yhdistimme Afrikka-aineistossa valtioiden tietoja yhdeksi sarakkeeksi, ja kun toimme QGIS-ohjelmaan kartan lisäksi Timantit-, konfliktit- sekä öljyn tuotto aineistot. Näiden aineistojen avulla katsoimme minne päin Afrikkaa mikäkin näistä sijoittuu. Tein tästä myös yhden kartan (kuva 1).
Hypoteesina voisi olla, että konfliktit lisääntyvät, jos valtion alueella on paljon luonnonvaroja. Lisätiedot ovat kuitenkin tarpeen. Esimerkiksi, syntyykö konflikti kutienkin vasta sitten, kun luonnonvarojen louhinta käynnistyy, tai on suunnitteilla? Aiheuttaako laajempi toiminta enemmän konflikteja alueella? Ja ainakaan ainoastaan kartan perusteella ei voida päätellä, että onko asioiden välillä suoraa yhteyttä. Kartasta nähdään myös, että Sudanissa esiintyy paljon konflikteja, mutta alueella ei kuitenkaan löydy timantteja eikä öljyä. Raportissa ( Breidlid ja Arensen, 2014, ”Anyone wjho can carry a gun can go” – The role of the White Army in the current conflict in South Sudan) käy ilmi, että vuoden 2013 itsenäistymisen jälkeen Etelä Sudan on kohdannut uudet sisällissodan, joka selittäisi kartallakin näkyvät konfliktit. Myös Saara n blogissa on hyvää pohdintaa Afrikka-aiheesta.
Afrikka-aineiston avulla harjoittelimme käyttämään niitä toimintoja (kuten tietokantojen yhdistäminen), joita tarvitsimme itsenäisessä harjoitustyössä, jonka teimme Suomen tulvaindeksikartan.
Tulvaindeksikartta
Tehtävänä oli liittää valuma-aluetietokantaan keskiylivirtaamatietokanta, eli MHQ-tietokanta, sekä järvisyystietokanta käyttämällä QGIS-ohjelman Joins-työkalua.
Tulvaindeksikartta saatiin laskemalla keskiylivirtaama (MHQ) / keskivirtaama (MNQ). Lopullisessa kartassa näkyy tulvaindeksi Suomen eri valuma-alueille sekä valuma-alueiden järvisyysprosentti (kuva 2). Valitsin karttaani siniset sävyt, sillä aiheena on vesi. Mietin ensin kyllä punaisia sävyjä, sillä tulva on kuitenkin vaara. Järvisyysprosentti on aineistossa tekstimuodossa, jonka vuoksi diagrammia ei saa tehtyä, ellei itse määrittele arvoja. Tein järvisyysprosentista pylväsdiagrammin.
Lähteet
Breidlid, I. M. ja Arensen. M.J. (2014). ”Anyone who can carry a gun can go” The role of the White Army in the current conflict in South Sudan. Peace Research Institute Oslo (PRIO). ISBN:
www.prio.org
978-82-7288-548-8 (print)
978-82-7288-549-5 (online)
Heikkinen, S. (2021). Kolmas kurssikerta.
http://https://blogs.helsinki.fi/heikkins/2021/02/09/kolmas-kurssikerta/
Viitattu 16.2.2021
Kurssimateriaali: KK3 Harjoitus 3