Neljännen kurssikerran aihe ja tavoitteet
Tällä viikolla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin. Pisteaineistot ovat kaikkein tarkimpia paikkatietoaineistoja, ja niillä voidaan kerätä tietoa melkein mistä tahansa ja minkälaisista kohteista tahansa. Ruutuaineisto puolestaan on tehokas tapa kerätä alueellista tietoa ilman valmista aluejakoa ja esimerkiksi monet Suomea käsittelevät laajat tietoaineistot ovat ruutumuotoisia. Ruutuaineistot pohjautuvat usein pisteinä tallennettuun aineistoon.
Ruututeemakartta on näppärä siinä, että sillä pystyy esittämään tietoa absoluuttisin arvoin, sillä ruudut ovat samankokoisia koko aineiston alalla. Toisaalta rasteriaineistojen tarkastelu on riippuvainen tarkasteluetäisyydeltä. Tätä ongelmaa ei ole vektoriaineistossa. Rasteriaineisto on myös vektoriaineistoa raskaampaa, jonka saikin huomata harjoituksia tehdessä. Itsellä ainakin osa toimituksista kesti aika kauan, ja QGIS-ohjelmakin kaatui ensimmäistä kertaa tämän kurssin aikana.
Tavoitteena oli oppia ruutukarttojen tekeminen ja tiedon esittäminen niiden avulla. Käytimme myös muistaakseni ensimmäistä kertaa tällä kurssilla rasteriaineistoja.
Ruudukon luominen ja teemakartan luominen
Ensimmäisessä tehtävässä aloitimme ruudukon luomisella, ja toimme sinne dataa. Alueena oli pääkaupunkiseutu, ja ruudukon ja sinne tuodun datan avulla oli tarkoitus tehdä teemakartta. Kurssikerralla teimme teemakartan ruotsinkielisten osuudesta, mutta tämän jälkeen teimme itsevalitusta aiheesta teemakartan. Itse valitsin muunkielisten määrän pääkaupunkiseudulla, ja ruutukokona on 1 km x 1 km (kuva 1). Karttakuvastani näkee, miten muunkielisten osuus vaihtelee huomattavasti eri puolilla pääkaupunkiseutua. Itäiset sijainnit kutienkin korostuvat karttakuvassa.
Inka Järvelä teki puolestaan kartan pienemmällä ruutukoolla, ja tämän lisäksi teki kartan suomenkielisten asujien määrien sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla. Tämä luo mielestäni hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi tarkastella tarkemmin muunkielisten jakautumista pääkaupunkiseudulla.
Pornainen ja korkeuskäyrät
Kurssikerran toisessa harjoituksessa harjoittelimme käsittelemään rasteriaineistoja, jotka sisältävät korkeustietoja ja laatimaan niistä vinovalovarjostettu korkeusmalli (Hillshade) peruskarttalehden taustalle. Tämän lisäksi teimme karttalehdelle korkeuskäyrät. Korkeuskäyrät ovat normaalisti 5 metrin välein, yritin tätä neljästi, ja joka kerta QGIS-ohjelma kaatui. Päädyin tekemään korkeuskäyrät siis 10 metrin välein. Tehtävänä oli myös ladata Paitulista peruskarttalehti (kuva 2), ja vertailla tämän ja itsetuotettuja korkeuskäyriä (kuva 3). Vertailu on hieman vaikeaa, koska omani ovat 10 metrin välein.
Tuttu ja turvallinen digitointi
Pornaisten keskustan alueelta digitoimme muutamalla eri työkalulla kaikki rakennukset ja suurimmat tiet. Tein rakennusten digitoimista varten uuden Scratch Layerin, sillä siinä ei tarvitse jokaisen pisteen jälkeen nimetä tätä kyseistä pistettä. Säästi siis ajan lisäksi järjen. Teitä digitoidessa nimesin ne kaikki, sillä tarvittavia teitä oli alle kymmenen. Tämä piti olla tehtynä ennen viidettä kurssikertaa, ja odotankin mielenkiinnolla, että miten tätä työstetään eteenpäin. Toivon myös, että olen onnistunut digitoimaan rakennuksista kaikki oikein, eikä siellä ole virheitä, ainakaan paljoa. Havahduin nimittäin digitoinnin pääteeksi tarkistaessani karttaani, että piti oikein keskittymällä keskittyä katsomaan sitä karttaa ja omaa jälkeä, sillä silmät olivat väsyneet aika lailla työntouhussa
Lähteet
Järvelä, I. (2021). Neljäs viikko: Pisteaineiston käyttö ruudukossa.
http://https://blogs.helsinki.fi/inxinx/
Viitattu 16.2.2021
Kurssimateriaali: KK4 Harjoitus 4
Maanmittauslaitos. (2020). Peruskartta Pornainen L4322L. painoväri, 1:20 000.