5. kurssikerta

Bufferointia

Tällä viikolla kävimme läpi, miten QGIS-ohjelmalla luodaan buffer-analyyseja. Tämän lisäksi valtaosa kurssikerrasta käytettiin itsenäisten tehtävien tekemiseen, jossa pääsi kokeilemaan, että miten hyvin QGIS-ohjelma on hallussa. Itsenäinen työskentely ahdisti alkuun aika paljon, mutta se on pääasiallisesti sitä, etten luota itseeni tai taitoihini. Tämä kurssikerta oli aika vaikea, ja aikaa kului paljon (lähinnä miettimisen ja epävarmuuden, sekä muutaman tuloksettoman kokeilun takia), mutta näistä huolimatta tämä kurssikerta opetti paljon omasta osaamisestani. Työkalut, joita olemme käyttäneet paljon kurssilla, ovat jo suhteellisen tuttuja, mutta kyllä aina välillä sai miettiä aika pitkään, että mistä se työkalu nyt löytyikään. Kertaus on opintojen äiti, ja sen huomasin varsinkin tällä kurssikerralla.

Olen tehnyt buffer-analyysin joskus GIS 2- kurssilla, joten ajatuksen tasolla tämä on tuttu. Kurssista on tosin muutama vuosi aikaa, joten en muistanut miten tämä todella tapahtuu.
Buffer-toiminnolla voidaan määrittää kohteen ympärille halutun kokoinen vyöhyke. Buffer-toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi laskemaan kuinka monta puuta kasvaa vähintään 300 metrin päässä joesta. Kokosin taulukkoon kurssikerran tehtävistä saamiani tuloksia (taulukko 1). En ole ollenkaan varma, että ovatko ne edes lähellä oikeaa. Mietin myös, että kurssilaisten tulokset voivat hieman vaihdella, riippuen miten esimerkiksi lentokenttien kiitoradat on piirretty kartalle. Tätä samaa pohti Iiris blogissaan.

Taulukko 1. Saamani tulokset kurssikerran tehtävistä.

Helsinki-Vantaa lentokenttä:
2 km säteellä asuvia 9941
Näistä 65 dB:n alueella asuvia 303
Väh. 55 dB:N alueella asuvia 9303
Väh. 60 dB:n alueella, jos laskeutuminen kaakosta 2317
Asemat
500 m asemasta asuvia 110805
Koko alueen asukkaista (%) 21
Näistä työikäisiä 67
Taajamat
Koko alueella taajamissa asuvia (%) 96
Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella (%) 4
Yhtenäiskoulu
6v koulupiirissä 14
12-14v 62
Kouluikäisten osuus koko alueen asukkaista (%) 8,3
Muunkielisiä kouluikäisiä asukkaita 9

 

Mitä opin?

Kun olin piirtänyt toisen kiitoradoista, ja olin tekemässä sille bufferia, huomasin, että bufferi näkyi sivupalkissa, muttei kartalla. Selvisi, että siinä oli väärät koordinaatit ja se oli mennyt aivan muualle, mitä piti. Tästä opinkin, että muista aina tarkistaa aineiston koordinaattijärjestelmä. Aina. Toinen asia, mikä korostui, ja josta Kasper myös mainitsee blogissaan on tallentaminen: muista AINA tallentaa. Jokaisessa välissä. Tallentamisesta on tullut jo enemmän automaattinen toiminto, mutta maanantai-illat tekevät silti välillä temppunsa aivoille.

Mitä osaan nyt?

Lyhyesti sanottuna: aika ajoin tuntuu, että kaiken sen kurssikerran asiat, välillä taas tuntuu, että en mitään. QGIS-ohjelman käyttö on sujunut vaihdellen, mutta minkä uuden ohjelman käyttö nyt ei menisi kuin vuoristorata? Tai ainakin omalla kohdalla se menee näin aika usein. QGIS-ohjelmassa on monia työkaluja, ja uskon, että olemme opetelleet niistä vain murto-osan. Kurssin alussa kaikkeen QGIS-ohjelmalla tehtävään toimintoon piti saada tarkat ohjeet, nyt pystyn toimimaan itsenäisemmin, ainakin jo tuttujen työkalujen osalta. Osaan tuoda ohjelmaan eri muotoisia aineistoja, bufferoida, tarkastella aineistoja sekä tuottaa karttoja. Tämän kerran jälkeen, koen hallitsevani esimerkiksi select-toiminnot sekä join attributes by location (summary).
Koen, että tarvitsen paljon toistoa, jotta tuntisin hallitsevani ohjelman eri työkalut hyvin, ja tuntisin itseni varmaksi sen kanssa. Tämän lisäksi, en koe vielä tietäväni varmaksi, mitä työkalua tai toimintoa kussakin tilanteessa tulisi käyttää, mutta uskon tämänkin taidon kertyvän ajan kanssa.

Lähteet

Kurssimateriaali: KK5, Harjoitus 5

Mickos, K. (2021). Kurssiviikko 5: ongelmanratkaisua ja reflektointia.
http://https://blogs.helsinki.fi/kmickos/
Viitattu: 22.2.2021

Turunen, I. (2021). 5. kurssikerta.
http://https://blogs.helsinki.fi/iiristur/
Viitattu: 22.2.2021

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *