Viimeinen kurssikerta

Kurssin lopetus

Kevät on ollut pitkä, mutta silti tämä kurssi tuntui lyhyeltä. Tähän varmasti vaikuttaa se, että oppimista ja tehtävää on ollut paljon, ja olo tuntuu edelleen siltä, että voisin oppia lisää. Viimeisellä kurssikerralla käytimme ajan tekemällä itsevalitusta aineistosta karttoja. Kriteerinä oli se, että siinä pitää olla ainakin kaksi muuttujaa, joita tarkastelee.

Aiheen päättäminen ja aineiston etsintä

Kuvittelin ensin tekeväni kartan Brasilian kaivoksista, ja niiden sijainnin yhteydessä metsäkatoon. Latasin jopa aineistot, mutta aineisto oli niin iso ja raskas, etten pystynyt käsittelemään sitä mitenkään, ilmasn että QGIS-ohjelma kaatui joka välissä. Hylkäsin tämän turvatakseni  naapurustorauhan..

Pitkän ja tuskallisen miettimisen jälkeen päädyin lopulta tutkastelemaan Suomessa liikenneonnetomuuksien sijoittumissa suhteessa eri väestöntietoihin. Tiedostan kyllä, että hyppy edeltävästä aiheesta on iso, mutta itse ainakin kuulun ihmisiin, joita kiinnostavat todella monet asiat. Muiden blogeja lukiessa huomasin, että Maija oli myös tehnyt Suomesta kartan (vaikkakin aivan eri aiheesta mistä itse tein), mutta oli kiva huomata, etten ollut ainoa, joka oli päätynyt Suomeen.

Kuva 1. Pohjois-Suomen kartta, jossa kuvattuna väestöntiheys vuonna 2012 (Tilastokeskus, 27.3.2021), sekä tieliikenneonnettomuudet vuonna 2018 (Tilastokeskus, 27.3.2021).
Kuva 2. Eteläisempi osa Suomea, jossa samat aineistot kuin edellä mainitussa. 

Kuvista 1 ja 2 voi nähdä, miten tieliikenneonnettomuudet (sekä kuolmaan johtaneet että loukkaantumiseen johtaneet) sijoittuvat Suomessa. Tieähimmin asuituilla alueilla onnettomuuksia on tapahtunut huomattavasti enemmän. Varsinkin kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut enemmän tiheämmin asutuilla alueilla. Tämä toki voi olla aika itsestään selvää: alueilla joissa on tiheä asutus, todennäköisyys onnettomuuksille, joissa loukkaannutaan tai kuollaan, on suurempi.
Tämän jälkeen tein toisen kartan, jossa näkyvät jalankulkijoille sattuneet onnettomuudet, jonka pohjalla on väestötiheyskartta (kuva 3).

Kuva 3. Väestötiheyskartta (Tilastokeskus, 27.3.2021), sekä jalankulkijoille tapahtuneet tieliikenneonnettomuudet (Tilastokeskus, 27.3.2021).

Tässä (kuva 3) on todella selkeä ero tiheämmän asutuksen alueiden ja harvemman asutuksen alueiden välillä. Olisi ollut mielenkiintoista saada tähän lisäksi tie-kartta, mutta ainakaan itse en löytänyt (tai osannut etsiä). Näiden lisäksi halusin nähdä Suomen kartalla kaikki eri tieliikenneonnettomuuksien tyypit, jotka oli saatavilla aineistossa. Ongelmaksi kartan kohdalla mudostui se, että alueilla joissa on todella paljon pisteitä, eivät eri tyypit enää erotu. Tästä syystä tein kartan Pohjois-Suomesta (kuva 4) sekä pääkaupungin alueelta (kuva 5).

Kuva 4. Tieliikenneonnettomuuksien tyypit Pohjois-Suomessa.

Pohjoisessa Suomessa tapahtuneista liikenneonnettomuuksia valtaosa on ”muiden” lisäksi tieltä suistumiset. Tässä voisi miettiä, onko syy esimerkiksi liukkaat tiet ja pimeys pitkän ajan vuodesta.

Kuva 5. Tieliikenneonnettomuuksien tyypit pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun tieliikenneonnettomuuksista suurin osa on saman ajosuunnan onnettomuuksia. Voiko kyseessä olla ohitukset?
Vaikka aihe on aika yksinkertainen, ja tuntuu, että tein liian vähän (verrattuna muihin kurssilaisiin), aihe on kiinnostava ja siitä saa mielenkiintoisia jatkokysymyksiä joita voisi selvittää.


Ajatuksia ja terkkuja

Itsehän en itse kurssikerralla saanut melkein mitään aikaiseksi, lähinnä koska QGIS-ohjelma kaatuili koko ajan. Seuraavaksi huomasin myös kalenterini täyttyneen monenlaisista töistä, ja tämä työ vain siirtyi siirtymistään myöhempään ajankohtaan. Itse pidän geoinformatiikasta, ja oikeastaan olisin halunnut jaksaa paremmin tehdä, varsinkin tämän viimeisen työn. Toivon kuitenkin, että tämä on riittävä kurssin suorittamiseen hyväksyttävästi.

Kaiken kaikkiaan opin paljon, ja sain kasaan hyvän määrän muistiinpanoja, joihin voin palata kun (toivottavasti) jaksan tehdä taas QGIS-ohjelmalla karttoja. Nyt myös olen nähnyt monilla eri aineistoilla, miten helposti kartoilla saa visualisoitua erilaista tietoa.

Lähteet

Jalonen, M. (2021). Kurssikerta 7.
http://https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/
Viitattu: 27.3.2021

Tilastokeskus. Tieliikenneonnettomuudet. (2018).
Väestöntiheys alueittain. (2012).
Kuntien avainluvut. (2019).
Haettu: http://https://paituli.csc.fi/download.html
27.3.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *