1. kurssikerta ja QGis-ohjelmistoon tutustumista

 

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin paikkatieto-ohjelma QGis:siin.  Ennen sitä muistelimme kuitenkin paikkatietoon liittyviä perusseikkoja Minerva Laitinen mainitsi fiksusti omassa blogissaan. Perusseikkojen kertaaminen ja ymmärtäminen onkin tärkeää, jotta itse QGis:sin toimintaa on helpompi ymmärtää. Kurssikerran ideana oli oppia käyttämään QGis:sin perustoimintoja suodattamalla haluttua tietoa kartta-aineistosta. Kurssikerralla aineistoa käsiteltiin opettajan ohjeistuksen mukaan perusteellisesti kohta kohdalta. Ensimmäisellä kurssikerralla tehty analyysi ja sen tekemisessä opitut asiat toimivat pohjana itsenäisesti kurssinkerran jälkeen suoritettavalle tehtävälle. Kurssikerralla opitun tiedon avulla oli tarkoitus tuottaa itse samanlainen suoritus kuin kurssikerralla, mutta eri aineistoa soveltamalla.

Kurssikerralla opin perustan siitä millainen sovellus QGis on ja vähän sitä, minkä tyyppistä informaatiota sillä on mahdollista tuottaa. Kurssikerrallani oppimat asiat olivat ihan yksinkertaisia perusasioita kyseisen sovelluksen käyttämisestä, kuten voi aluksi olettaakin. Opin kuinka QGis:siin tuodaan aineistoja ja kuinka aineistoissa oleva numeraalinen sekä kirjallinen tieto saadaan esiin taulukkomuodossa eli niin sanotusta ominaisuustaulukossa. Taulukossa näkyvät sinne tallennetut aineistot ja niiden tiedot. Kurssikerralla opetettiin myös, miten aineistoon voi itse lisätä tietoa uuteen sarakkeeseen ominaisuustaulukossa ja näin itse muokata aineistoa. Lisäksi opin millaisia erilaisia työkaluja QGis:sistä löytyy ja kuinka joitakin niistä käytetään.

oma kartta

Itse suoritettavassa karttatehtävässä tietoa haettiin vuoden 2015 Suomen kuntia koskevasta tietokannasta. Omassa analyysissäni tarkastelin työttömyysprosentin jakautumista kunnittain. Laadin aiheesta koropleettikartan, jonka avulla tätä muuttujaa on helppo tarkastella. Tuottamani kartta on informatiivinen ja suhteellisen selkeä, mutta väritys ja luokkajako kuitenkin korostavat työttömyyden määrää hieman rajusti.

Kuvasta 1. voidaan havaita työttömyyprosentin olevan suurin Itä-ja Pohjois-Suomessa.  Syitä työttymyysprosentin suuruuden alueellista sijoittumista selittää osin työvoiman eläköityminen, jolloin työikäisten määrä alueella vähentyy. Myös ongelmat yritystoiminnassa ja sen kannattavuudessa näkyvät työttämyysprosentissa Itä-Suomessa (1).  Tiina Aalto oli omassa blogissaan tarkastellut työttömyyttä ja totesikin hyvin kartan avulla tehtävistä päätelmistä: “Vaikka kartasta voi tehdä monenlaisia päätelmiä, ei se itsessään anna tietoa kuin työttömyysprosentista yhdellä hallinnollisella alueella. Työttömyyden todelliset syyt onkin liian monitahoinen yksinkertaistettavaksi kartalle.”

Kuva 1. Työttömyysprosentti kunnittain Suomessa vuonna 2015.

Lähteet:

Minerva Laitinen. Sukeltaminen QGis:in maailmaan! Käyty: 12.2.2020  https://blogs.helsinki.fi/minerval/2020/01/21/sukeltaminen-qgisin-maailmaan/

(1) Itä-Suomi.fi. Itä-Suomen rakennerahastoportaali                                                                   http://www.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/suuraluekuvaus/index.php

Tiina Aalto. Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon. Käyty: 12.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/2020/01/23/tutustuminen-qgis-ohjelmistoon/