Month: April 2020

 

Kurssikerran ideana oli saada käsitystä eri projektioiden käyttöön liittyvistä ominaisuuksista QGississä. On tärkeää ottaa huomioon projektioiden väliset muutokset pinta-aloissa. Tätä havainnollistettiinkin vertailemalla eri projektioiden pinta-alan muutoksia rajatulla alueella. Harjoituksessa piirsin QGississä Suomineidon päälle kolmion muotoisen hatun, jonka pinta-alan muutoksia taulukoin. Taulukoinnin avulla voi hyvin havainnoillistaa eri projektioiden välisiä eroja pinta-aloihin. Taulukoinnin lopputulokset ovat alla taulukossa 1. Taulukosta 1. voidaan huomata, että projektoiden välillä voi olla huomattaviakin eroja pinta-alojen koon muutoksissa esimerkiksi vertailtaessa Spehere Mercator projektiota ja Abersin projektiota.

Toisessa kurssikeralla tehdyssä harjoituksessa ideana oli vertailla eri projektioiden välisiä pinta-alan muutoksia eri aluiella Suomessa. Projektiot vääristävät aina jotakin kartan ominaisuutta ja se taas vaikuttaa kartan informaation hahmottamiseen. Ulrika Ainasoja tekikin projektioiden käytöstä hyvän johtopäätöksen: “Johtopäätöksenä voidaankin sanoa, että käytetyillä projektioilla on merkitystä karttojen luettavuuteen sekä niistä muodostuviin mielikuviin. Siksi onkin tärkeää valita aineiston esittämiseen kulloinkin parhaiten soveltuva projektio.”

Kurssikerralla tehdyn tehtävän tekemisen hahmottaminen oli minulle ylitsepääsemättömän haastavaa ja yritin laatia kurssikerran karttaa useaan otteseen omatoimisesta, mutta homma tyssäsi aina samaan kohtaan, jossa QGissiin oli tarkoitu saada kaksi projektiota auki samanaikaisesti.  Saana Järvisen blogia lukiessa selvisi, etten ollut ainoa joka oli “aivan pihalla” QGissin kanssa. Sain kuitenkin apua avuliaalta kurssikaverilta, joka opasti kohta kohdalta mitä piti tehdä ja ilman apua en olisikaan tosiaan saanut karttaa valmiiksi. En ihan siltikään ymmärtänyt mitä harjoituksessa oikeasti tehtiin, mutta sain luotua yhden kartan (Kuva 1.), jossa on havainnollistettu Mercatorin projektion ja ETRS-TM35FIN -projektion välisiä eroja vertailuprosenttien avulla.

 

Lähteet:

Ainasoja. U. Tietokantojen käsittelyä sekä eri projektioiden vertailua Käyty: 30.03.2020

https://blogs.helsinki.fi/ulrikain/

Järvinen. S. Geoinformatiikan menetelmät, 2. kurssikerta Käyty: 30.03.2020

https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/

 

Bufferointitehtävien vastauksia

Kurssikerralla tehtävissä harjoituksissa etsittiin aineistosta tietoja Helsinki-Vantaan lentokentän ja Malmin lentokentän eri melualueiden alueella asuvien ihmisten väkiluvuista. Taulukossa 1. on esitetty Helsinki-Vantaan lentokentän melualuiden vaikutusalueella asuvien ihmisten väkiluvut.

Taulukossa 2. on eriteltynä Malmin lentokentän melualueiden asukkaiden määriä 1 km ja 2km säteellä lentokentästä.

Kurssikerralla tutkailtiin myös juna-ja metroasemien läheisyydessä asuvien ihmisten määriä. Kurssikerralla toivottavasti ainakin muutama toiminto jäi muistiin, koska niitä toistettiin monta kertaa. Juna-ja metroasemia käsittelevästä aineistosta poimittuja huomioita: 500 metrin säteellä juna-tai metroasemasta asuu 265 201 ihmistä Pääkaupunkiseudulla. Kaikista pääkaupunkiseudun alueen asukkaista noin 25% asuu  juna-tai metroasemasta 500 metrin säteellä.

Omasta oppimisesta ja kurssikerrasta

Tällä hetkellä koen QGissin hyödyllisimmiksi työkaluiksi ominaisuustaulukon ja helmitaulun käyttämisen sekä “processing toolboxista” löytyvät komennot.  Koen vielä melkein kaikki QGissin toiminnot vähän haastaviksi. Osaan kuitenkin vaihtaa eri tasojen väritystä oikein sujuvasti ja tehdä joitakin simppeleitä laskuja helmitaulun avulla aineistosta. Olen huomannut Miklas Kuoppalan kanssa saman asian toimintojen käytöstä, että “Joskus jokin onnistuu ensimmäisellä yrityksellä, mutta sen takia kyseinen toiminto unohtuu myös nopeasti, ellei ole tosi yksinkertainen.” QGissin toiminnot vaativat siis jonkin verran toistoa, että ne oikeasti jäävät pysyvästi muistiin.

Kurssikerroilla on tullut kuitenkin aika paljon kaikenlaista asiaa ja jotkin toiminnot ovat jäänet hyvin muistiin. Erilaisia toimintoja on kuitenki niin monia ja aina en ole ihan konkreettisesti ymmärtänyt mitä eri toimintojen käytöllä tapahtuu aineistoille ja se varmasti osaltaan hankaloittaa QGissin käytön hahmottamista. Bufferointiharjoituksessa kuitenkin oli helppo hahmottaa ja ymmärtää mitä eri komentojen avulla tekee.  Joona Hytti totesi hyvin bufferoinnin periaatteista “Bufferoinnin käyttö ja soveltaminen eri tehtäviin oli Artun ensimmäisen ohjeistuksen jälkeen varsin yksinkertaista, sillä sen käyttö toimi kohteesta riippumatta samoin periaattein ja parametrein”. Bufferointi on varsin hyödyllinen työkalu, koska sitä voi soveltaa moniin eri käyttötarkoituksiin kuten esimerkiksi siihen minne uusi ruokakauppa kannattaa asiakasmäärien puolesta sijoittaa.

Lähteet:

Miklas Kuoppala.  Jatkuu ensi numerossa… Viitattu: 18.03.2020 https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Joona Hytti.  Bufferointi 10.02. Käyty 01.04.2020

https://blogs.helsinki.fi/jhytti/

Valitettavasti en päässyt tälle kurssikerralle, joten suoritin kerran itseopiskeluna kotona. Luin muiden blogeista, että kurssikerralla oli päästy keräämään itse dataa sovelluksella nimeltä Epicollect5. Muun muassa Vilma Koljosen blogissa datan keräämistä oli kuvailtu näin “Sovellus paikansi sijaintimme ja kohteen merkinnän yhteydessä määrittelimme kohteen laatua. Kysymyksinä oli esimerkiksi kohteen turvallisuus sekä kohteen viihtyvyys. Arvioimme jokaisen kysymyksen asteikolla 1-5”.  Muiden blogeja lukemalla pääsi ihan hyvin jyvälle siitä, mitä kurssikerralla oli saatu sovelluksen avulla aikaiseksi.

Hasardeja kartalla

Kurssikerran itsenäistehtävän ideana oli luoda itse hasardeihin liittyviä karttoja QGissin avulla. Törmäsin tietysti taas heti alussa ongelmiin, kun latasin tietokoneelleni Moodlesta löytyvän 6 kurssikerran aineistopaketin. Lataamani aineistot latautuivat jonkin sortin error.exe -tiedostoina enkä saanut tarvittavaa taustakarttaa auki QGissillä. Muistinkin sitten, että kurssilla on joskus jossain yhteydessä näytetty NaturalEarthData.com -sivusto, josta löytyy ilmaisia paikkatietoaineistoja.  Ainakin sivustolta lataamani aineisto aukesi QGississä maailmankartaksi, joten se kelpasi.

Laadin kartan, jossa näkyvät vuosien 1980-2012 aikana tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset. Ongelmia ilmeni tässäkin vaiheessa, kun Excel halusi tunkea pilkkuja outoihin paikkoihin. Tajusin ongelman kuitenkin jo noin parin tunnin (:D) tuskailun jälkeen ja sain sitten ongelman korjattua. Kun aloin tekemään seuraavaa karttaa huomasin, että olin hakenut tiedot väärin maanjäristystietokannasta. Eli olinkin vahingossa ottanut tiedot vain 1/4 maapallosta…no hain sitten tiedot uudestaan ja sain järkevän kartan laadittua.

Tulivuoria 

Laadin kartan pyroklastisten kerrostulivuorten sijainnista maapallolla (kuva 1.).  Kuvasta 1. nähdään pyroklastisten tulivuorten sijainti pääpiirteisesti koko maapallolla. Tulivuoret sijoittuvat litosfäärilaattojen saumakohtiin, mutta tätä ei voi Kuvan 1. kartasta suoraan havaita, sillä litosfäärilaattojen ääriviivoja ei ole esitetty kartalla. Kuvan 1. kartan avulla voi siis enemmän havainnollistaa tämän tyyppisten tulivuorten määrää ja sijaintia maapallolla, mutta muuta yksityiskohtaisempaa kartan avulla ei oikein voi havainnoida.

Aikaansaannosten analysointia

Kurssikerralla luotuja karttojen opetuspotenttiaalia tuli pohtia opettajan näkökulmasta. Tästä Mikko Kangasmaa totesi blogissaan hyvin:  “Astuessa opettajan saappaisiin saa hyvän uuden näkökulman kartan tarkasteluun.”

Kuvien 2. ja 3.  karttojen avulla voi opetusnäkökulmasta havainnollistaa hyvin voimakkuuksiltaan erilaisten maanjäristysten esiintyvyyttä ja sijaintia (kts. vertailukartta). Hyvän lisän opetusmielessä karttoihin toisi litosfäärilaattojen ääriviivojen esittäminen kartalla. Tällöin yhteys voimakkaiden maanjäristysten ja litosfäärilaattojen liikkumisen välillä olisi helpompi havaita.

Kuvassa 2.. näkyvät maanjäristykset sijoittuva Tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulle alueelle. Koko maapalloa kuvaava kartta auttaa myös hahmottamaan kyseisten maanjäristysten sijaintia alueellisesti koko maapallolla. Lisäksi kuvan 1. kartasta nähdään, että yli  8,4 magnitudin maanjäristyksiä tapahtuu verrattain harvoin.

Kuvassa 3. on kartta vuosina 1980-2012 tapahtuneista yli 6,5 magnitudin maanjäristyksistä. Kuvan 3. kartasta voi huomata, että suurin osa maanjäristyksistä sijoittuu Tyynenmeren tulirenkaan alueelle sekä litosfäärilaattojen saumakohtiin, vaikkakin maanjäristyksiä tapahtuu myös muuallakin. Kartoistani ei kuitenkaan löydy mittakaavaa, sillä QGis jostain syystä ei millään suostunut luomaan mittakaavaa oikein. Muiden blogeja lukiessa huomasin, että samaa ongelmaa oli ollut muillakin.

Lähteet:

Koljonen. V. Raikasta ulkoilmaa!  Käyty: 01.04.2020

https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/2020/02/19/raikasta-ulkoilmaa/

Kangasmaa. M. Kenttätöitä ja hasardeja (Kurssikerta 6) Käyty: 01.04.2020

https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Taustakartat:

https://www.naturalearthdata.com/

(kts. vertailukartta) Vertailua varten linkki wikipediasta löytyvään maanjäristyskarttaan:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/29/Map_of_earthquakes_1900-.svg

 

Kurssikerran tarkoituksena oli soveltaa kurssilla opittuja taitoja oman vapaavalintaisen kartan laatimiseen. Kartan laadintaan tarvittavat aineistot tuli itse etsiä netistä ja muokata niitä sopiviksi, jotta ne soveltuivat oman kartan käyttötarkoituksiin. Juho Leskinen totesi blogissaan “Vapaus ei ole helppoa.”, koska oman kartan sai laatia mistä aiheesta tahansa oli vaikeaa valita järkevä aihe, josta kartan nyt laatisikaan. Päädyin kuitenkin itse luomaan teemakartan Suomen kuntien nettomuuton mahdollisista vaikutuksista kuntien talouden yli-ja alijäämiin.

Oman kartan laadintaprosessia

Oman teemakartan luomiseksi latasin ensin paITulista Suomen vuoden 2020 hallinnollisten alueiden aineiston, josta sain tarvitsemani maakuntien alueellisen jaon QGissiin. Seuraavaksi etsin Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta taulukkomuodossa tietoa maakuntien nettomuutosta ja tilinpäätöksistä, joiden ulkoasua parantelin sitten itse excelissä, jotta sain ne kätevästi QGissiin csv-tiedostoina. Tämän jälkeen alkoivat ongelmat, kun en saanut tietokantoja yhdistettyä enkä ymmärtänyt mikä oli vikana 🙁  Sain onneksi opettajalta apua moneen otteeseen ja saimme ongelman vihdoin ratkaistua ja tietokannat yhdistettyä.

No sain vihdoin jonkinnäköisen teemakartan aikaan, mutta siitä ei tullut hirveän informatiivinen. Koitin muuttaa nettomuuton tietoja prosenteiksi, jotta kartta olisi vähän selkeämpi enkä onnistunut, vaikka yritin googlen avulla moneen otteeseen erilaisia toimintoja.  Nyt kartassa (kuva 1.) näkyvät pylväsdiagrammit näyttävät vain muuttovoittokunnat ja tilinpäätöksetkin ovat vähän haastavat hahmottaa.  Kuvan 1. kartasta ei voi hirveästi päätellä mitään vedenpitäviä päätelmiä tilipäätösten ja nettomuuton välillä.

Mietteitä kurssista

QGis tuntuu kyllä itselleni kaiken kaikkiaan aika haastavalta ja toimintojen hahmottaminen on tosi vaikeaa. QGissin näpertäminen on kuitenkin ihan kivaa puuhaa silloin kun karttojen ja analyysien tekeminen sujuu toivotulla tavalla. Muiden blogeja selatessa huomasin, että jotkut kurssitoverit olivat saaneet aikaan todella hienoja ja informatiivisia karttoja. Itse olen oppinut nyt kurssilla käyttämään vasta ihan perustoimintoja. Toivottavasti opintojen edetessä QGissin käyttö harjaantuu ja ihan niiden simppeleimpienkin analyysien tekeminen ei enää tuota ongelmia, aika näyttää 🙂

Lähteet:

Juho Leskinen. Viimeinen näytös: Yhdysvaltojen koulutustaso ja äänestyskäyttäytyminen. Viitattu 18.03.2020 https://blogs.helsinki.fi/juhongem1/

kartan tuottamisessa käytetyt aineistot:

Paituli paikkatietopalvelu: https://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu

StatFin-tilastotietokanta: https://www.stat.fi/tup/statfin/index.html