University of Helsinki
Bufferointitehtävien vastauksia
Kurssikerralla tehtävissä harjoituksissa etsittiin aineistosta tietoja Helsinki-Vantaan lentokentän ja Malmin lentokentän eri melualueiden alueella asuvien ihmisten väkiluvuista. Taulukossa 1. on esitetty Helsinki-Vantaan lentokentän melualuiden vaikutusalueella asuvien ihmisten väkiluvut.
Taulukossa 2. on eriteltynä Malmin lentokentän melualueiden asukkaiden määriä 1 km ja 2km säteellä lentokentästä.
Kurssikerralla tutkailtiin myös juna-ja metroasemien läheisyydessä asuvien ihmisten määriä. Kurssikerralla toivottavasti ainakin muutama toiminto jäi muistiin, koska niitä toistettiin monta kertaa. Juna-ja metroasemia käsittelevästä aineistosta poimittuja huomioita: 500 metrin säteellä juna-tai metroasemasta asuu 265 201 ihmistä Pääkaupunkiseudulla. Kaikista pääkaupunkiseudun alueen asukkaista noin 25% asuu juna-tai metroasemasta 500 metrin säteellä.
Omasta oppimisesta ja kurssikerrasta
Tällä hetkellä koen QGissin hyödyllisimmiksi työkaluiksi ominaisuustaulukon ja helmitaulun käyttämisen sekä “processing toolboxista” löytyvät komennot. Koen vielä melkein kaikki QGissin toiminnot vähän haastaviksi. Osaan kuitenkin vaihtaa eri tasojen väritystä oikein sujuvasti ja tehdä joitakin simppeleitä laskuja helmitaulun avulla aineistosta. Olen huomannut Miklas Kuoppalan kanssa saman asian toimintojen käytöstä, että “Joskus jokin onnistuu ensimmäisellä yrityksellä, mutta sen takia kyseinen toiminto unohtuu myös nopeasti, ellei ole tosi yksinkertainen.” QGissin toiminnot vaativat siis jonkin verran toistoa, että ne oikeasti jäävät pysyvästi muistiin.
Kurssikerroilla on tullut kuitenkin aika paljon kaikenlaista asiaa ja jotkin toiminnot ovat jäänet hyvin muistiin. Erilaisia toimintoja on kuitenki niin monia ja aina en ole ihan konkreettisesti ymmärtänyt mitä eri toimintojen käytöllä tapahtuu aineistoille ja se varmasti osaltaan hankaloittaa QGissin käytön hahmottamista. Bufferointiharjoituksessa kuitenkin oli helppo hahmottaa ja ymmärtää mitä eri komentojen avulla tekee. Joona Hytti totesi hyvin bufferoinnin periaatteista “Bufferoinnin käyttö ja soveltaminen eri tehtäviin oli Artun ensimmäisen ohjeistuksen jälkeen varsin yksinkertaista, sillä sen käyttö toimi kohteesta riippumatta samoin periaattein ja parametrein”. Bufferointi on varsin hyödyllinen työkalu, koska sitä voi soveltaa moniin eri käyttötarkoituksiin kuten esimerkiksi siihen minne uusi ruokakauppa kannattaa asiakasmäärien puolesta sijoittaa.
Lähteet:
Miklas Kuoppala. Jatkuu ensi numerossa… Viitattu: 18.03.2020 https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/
Joona Hytti. Bufferointi 10.02. Käyty 01.04.2020